lauantaina, helmikuuta 10, 2007

Luova talous

Luova talous

Lauantai, Helmikuu 10, 2007 9.43 | visualradio | Merkinnät, Digi, Helge Keitel, Web 2.0, Trenditehdas

OSAAMISTA KIINAAN

Suomalainen muotoilu- ja arkkitehtuuriosaaminen oli vuonna 2005 näkyvästi esillä Kiinassa, kun joukko arkkitehti- ja muotoilutoimistoja osallistui Hong Kongissa järjestettävään Innovation & Design Expoon. Mitä sen jälkeen on tapahtunut? Kiinaan suunnitellaan suomalaisin voimin ekologista mallikaupunkia. En tiedä, onko tämän tapahtuman satoa.

LUOVA TALOUS

Luovasta taloudesta meillä on kirjoittanut filosofi Pekka Himanen. Filosofoinnin lisäksi, hän on huhkinut pitkään hakkerionnin ja digitaalisten projektien pyörteissä ja syövereissä. Richard Florida niminen henkilö on kirjoittanut kirjoja luovasta taloudesta ja hän ansaitsee hyvin matkasaarnaamisella ja seminaariesiintymisillään. Floridalle luovan talouden juuret löytyivät käsityöläisyydestä. Olen kuunnellut häntä ja tarinaansa isästään, joka työskenteli silmälasisankoja valmistavassa yksikössä, jonka intohimona oli tehdä laadukkaita pokia joissa on käsityöläisyyeden ja intohimon tuomaa lisäarvoa. Floridan mielestä luovan talouden keinot pelastavat länsimaiden työllisyyden. Massatuotanto siirtyy Intiaan, Kiinaan, Kaakkois-Aasiaan, Venäjälle, Afrikkaan, Venäjälle ja Meksikoon. Valitsemallani järjestyksellä ei ole merkitystä. Massatuotteet valmistetaan tulevaisuudessa edullisesti jossain muualla. Meidän on keksittävä muuta tekemistä.

DIGIAJAN PIENSARJATUOTANTOA

Luovan talouden ei tarvitse tarkoittaa elokuvataiteellista innovaatioita, jotka nostavat kaurismäen veljeksiä näkyvillle jokaisesta kunnasta. Luovan talouden ja toiminnan keinoja voidaan kuitenkin soveltaa hyvinkin pieniin tuotantoihin. Käsityöläinen, designeri, piensarjatuottaja, joka omalla digikamerallaan kuvaa tuotteiden sovelluksia ja ominaisuuksia ja julkaisee niistä otteita blogissaan tai kotisivullaan, palvelee asiakkaitaan ja laajentaa markkina-aluettaan.

Paremman näkyvyyden ansiosta uudet asiakkaat löytävät. Markkinointikustannukset pysyvät kurissa ja käyttäjät saavat tuotteita halvemmalla. Lisääntyvä myynti mahdollistaa tuotannon järkeistämisen ja kustannussäästöt tuovat paremman katteen ja/tai lisäävät kilpailukykyä. Piensarjatuottajan sarjojen pidentymisen ja kimppaostojen kautta valmistuskustannukset alenevat entisestään. Muutaman sadan euron hintaisella digikameralla ja verkottuneella yhteistyöllä toimintoja voidaan järkeistää ja yhdessä voidaan lähteä merta edemmäs kalaan: myyntikiertueelle Eurooppaan.

MOBIILI KOKO KANSAN TELEVISIO (kansalaisten omistama ruohonjuuritason telkkari)

Mobiilitelevisio on hauska keksintö, mutta ilman suurempia näyttöruutuja siitä ei tule tavallisen kansan suosikkia. User Generated Content tuotanotmalli ja On-demand massajakelu lupaa livenä elämyksellistä ja interaktiivista sisältöä, niin kuka sitä haluaa tiirata kännykän tulitikun kokoiselta ruudulta?

Myönnetään toisasiat, myydään nykyiset pikkuruutuiset koneet halvalla Afrikkaan ja Aasiaan. Mobile-TV:tä varten suunnitellaan uudenlainen kone, joka mahdollistaa vuorovaikutteisen osallistumisen. Tällöin katsoja on samalla osana suuressa tarinan kerronnassa, koska hän osallistuu myös tuotantoon, joka ei vaadi käsikirjoitusta tai ohjausta. Tällaisessa koneessa ei välttämättä tarvita tilaa vievää näppäimistöä, koska sillä tuotetaan web- ja podcastia.

TEKSTIOSUUDET KOTONA KUNNOLLISELLA NÄPPÄIMISTÖLLÄ

Tekstiosuudet ja blogit kirjoitamme kotona läppärillä. Ennustan, että saatamme sittenkin siirtyä pois kirjoittamisesta matkoillamme. Kirjoittavalle ihmiselle ajatus on uusi, mutta ei mahdoton. Saneleminen ja videopätkien tekeminen on paljon kätevämpää. Live esitykset vaativat kuitenkin paljon muistitilaa. Interaktiivisen television ohjelmien tuotanto tapahtuu hajautetusti. Videopätkät ladataan kaiken kansan katseltaviksi keskitetylle palvelimelle.

MAASEUTUMATKAILUSSA ELÄMYSÄHKYÄ?

Maaseutumatkailun mantraksi on viime vuosina muodostunut elämystuotanto. Ollaanko tuotteistamisinnossa jo menossa liian pitkälle? Lapin yliopistossa väitelleen Monika Lüthjen tuore tutkimus osoittaa, että monet matkailijat arvostavat maaseudussa nimenomaan

  • tuotteistamattomia,
  • maksuttomia ja
  • suunnittelemattomia elämyksiä –
  • luontoa, kaunista maisemaa, hiljaisuutta, puhtautta ja aitoutta.

”Maaseutu on monelle matkailijalle jo itsessään tarpeeksi elämyksellinen matkakohde, jolloin tuotteistettuja erikoiselämyksiä ei tarvita”, Lüthje pelkistää.

Lüthjen mukaan liian runsas elämystarjonta voi jopa aiheuttaa elämysstressiä. Matkailijoita ahdistaa, kun ei ehdi kokea kaikkia tarjolla olevia elämyksiä tai kun ei muuten suoriudu yritysten antamasta velvollisuudesta pitää hauskaa ja nauttia elämästä.

LUOVAN LUOKAN NOUSUSTA 3.11.2005

Luovan luokan esiinmarssi: Keskustelua luovuudesta paneelissa, jonka parhaat palat olivat kuultavissa Radio Helsingissä tiistaina 15.11.2005 klo 11.15. Keskustelu pohjautui Richard Floridan kirjaan The Rise of the Creative Class. Mukana olivat M&M-lehden päätoimittaja Seppo Määttänen, Hasan&Partnersin toimitusjohtaja Alex Nieminen, Music Export Finlandin johtaja Paulina Ahokas ja kustantaja Raoul Grünstein Korjaamolta.

Miten luovan talouden nousu näkyy USA:ssa? Web 2.0 on mielestäni yksi tämän toimintamallin suurimpia hankkeita. Apuna on käytetty netin tarjoamia vurovaikutteisia toimintamahdollisuuksia ja -menetelmiä, Open Source metodologiaa. Täydellisestä tuntemattomuudesta on nopeasti noussut maailmanluokan brändejä: Flickr, Google, YouTube, MySpace, Facebook jne.

Kulttuurituotannon käsite viittaa kultuurin ja tuotannon käsitteisiin eli kulttuurituotteiden vaihdantaan. Luovan tuotannon ja merkitystuotannon käsitteet esiintyivät kirjallisuudessa jo 1970-l

uvulla, mutta tuolloin niistä ei kehittynyt vallitsevia käsitteitä. Luova tuotanto on kulttuuristen merkitysten vaihdantaa, joka tapahtuu luovan tuotteen muodossa. Luovassa tuotannossa merkitystenvaihto on ensisijaista suhteessa fyysiseen tuotteeseen ja mukana on aina laadullinen näkökulma. Luovassa tuotannossa suurin osa lopputuotteen hinnasta on immateriaalista suunnittelua. Usein tällainen tuote käyttöönoton myötä muuttuu vähitellen niin, että suunnittelun osuus vähenee ja monistettavuus lisääntyy.

John Howkins käyttää luovan talouden käsittettä, joka määrittyy luovien toimialojen ja luovien tuotteiden vaihdannan kautta. Richard Florida lähestyy luovaa taloutta määrittelemällä sen työelämän eli luovan luokan kautta. Luova luokka koostuu työntekijöistä, joiden työn ytimenä on symbolis-analyyttinen toiminta ja tuotanto.

Rolf Jensen puhuu unelmien yhteiskunnasta ja kertomustaloudesta. Hän erottaa unelmien yhteiskunnassa erilaisia markkinoita: seikkailumarkkinat (yllätyksellisyys, haastavuus, älyllisyys), rakkausmarkkinat (hoiva, terveys, ystävyys), identiteettimarkkinat (elämäntapa, omat arvot) ja mielenrauhamarkkinat. Markkinat perustuvat siis arvoihin, jotka voidaan jakaa kulttuurissa ja kulttuurien välillä. Tilaa on myös perinnemarkkinoille, turvallisuusmarkkinoille tai luovuusmarkkinoille.

Lähetä kommentti