perjantaina, heinäkuuta 04, 2008

Yksilöllinen kansalaistoiminta nousussa

Heräsin tänään varhain ennen kukonlaulua. Mietin sosiaalisen median sovelluksia ja nykyistä kanavarakennetta. Eilen luin artikkelin, jossa todettiin ykskantaan, että yritysblogit eivät ole erityisen vuorovaikutteisia. Monet niistä ovat persoonattomia. Lukijoita on vähän ja kommentteja tulee harvakseen.

"Yksilöllinen kevytaktivisimi on uutta kansalaistoimintaa", kirjoittaa Leo Stranius Hesarin vieraskynässä. Uusi toiminta on byrokraattisesti kevyttä, mutta muutoin vaikutukset voivat olla kovia.
  • Vapaehtoinen vaatimattomuus (voluntary simplicity, downshifting)
  • Askeettinen hedonismi
  • Radikaali kulutuskarkuruus (omavaraistaloudet ja ekoyhteisöt)

Kun suomalaista kansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet läheinen kytkentä valtioon, yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkkisuus, uudenlaisen aktivismin keskiössä on yksittäinen ihminen.

Kansalaistoiminta ei ole enää niinkään riippuvaista järjestöjen resursseista kuin yksilöiden kyvystä toimia ja politisoida uusia kysymyksiä. Tietoverkko mahdollistaa vaikuttamisen milloin tahansa, kenen toimesta tahansa. Aika- ja paikkarajoitteet katoavat, kirjoittaa Leo Stranius.

Poimin kirjoituksesta muutamia teemoja:
  1. Kollektiivinen vaikuttaminen
  2. Arkielämän politiikka
  3. Näkemykset tuodaan julki valinnoilla
  4. Valitaan tietynlainen elämäntapa (väliaikaisesti tai pysyvästi)
  5. Valinnoilla vaikutetaan lähipiiriin
  6. Vapaaehtoisesti vaatimattomat
  7. Askeettiset hedonistit ja kulutuskarkurit
  8. Oman elämän tuunaaminen eli yksityisen elinpiirin virittäminen
  9. Ostolakkoon meneminen
  10. Puolen vuoden sapettivapaa työstä
  11. Omaehtoinen toiminta - oma elämä ja osa kaupunkitilaa otetaan haltuun (talonvaltaus)
  12. Ekologiset elämäntapakokeilut
  13. Henkisyyden etsintää maailmassa, jossa luonnonvarojen tuhlailu nähdään entistä epätoivoisempana kehityksenä
"Elämä saa maksaa enemmän ja olla hiukan hankalampaa, koska ylellisyyden eteen ollaan valmiita tekemään töitä", kertoo Leo Stranius. Kirjoittaja on hallintotieteiden maisteri, joka tutkii yhteiskunnallisia liikkeitä.

Toiminta NH:ssa osoittaa, että vanhanaikainen järjestötoiminta ei enää aktivoi suuria joukkoja. Aktiivisten toimijoiden määrä jää muutamaan prosenttiin yhdistyksen kokonaisjäsenmäärästä. Toiminnan keskiössä olevat joutuvat ahertamaan kokonaisuuden puolesta. Hierarkkisesti organisoiduissa yhteisöissä toiminnan vetäjiin kohdistuu suuria odotuksia.
Lähetä kommentti