Kauppalehti uutisoi Perjantai 12.03.2010 klo 14:09 (päivitetty pe 16:28) “Kiinteistöpommi vain hiuskarvan varassa”. Mitenköhän syvällä suuret kauppakeskukset uivat?
Viime viikolla Masun ja Suomi-Soffan erimielisyydet käväisivät uutisotsikoissa. Euromarket kamppailee suurmarkettiensa kanssa. Rahat eivät riitä kauan, jollei ratkaisuja synny
Suomesta kiinteistöjä ostaneet sijoittajat voivat joutua vaikeuksiin kiinteistöjen arvonlaskun vuoksi, ennakoi kiinteistösijoitusyhtiö Catella. Matalan korkotason ansiosta velat on toistaiseksi pystytty hoitamaan, kertoo KL ja kysyy: Entäpä, kun korko nousee?
Ehkä tämä on hyvä uutinen omakotitalolainojen maksajille? Korkotason nostaminen olisi myrkkyä kiinteistöbisnekselle. Mutta nousu tulee joka tapauksessa jossain vaiheessa, koska pankit toivovat korkeampia marginaaleja. Mitä pankit tekevät, jos kiinteistöt kaatuvat niiden syliin? Miten niillä sylivauvoilla tehdään rahaa?
Sijoittajat omistavat suomalaisia kiinteistöjä kymmenen miljardin euron arvosta. Ulkomaisia kiinteistönomistajia on noin 70. Niitähän tuli kasapäin tänne ennen laman alkua. Silloin Suomea kehuttiin edullisena sijoituskohteena. Näemmekö vasta nyt uutisotsikoissa taantuman toisen vaiheen, joka iskee palvelualoihin, kauppoihin ja sitä kautta kiinteistöbisnekseen?
Kuka ostaa alta pois horjuvia korttitaloja? Millaiseen myräkkään meidän pitää varautua vuoden loppuun mennessä? Ilmeisesti tästä ei selvitä vaurioitta, koska kiinteistöihin in sidottu suuria rahasummia. Ongelmia syntynee lisää, kun työttömyys kasvaa tämän kevään aikana. Satamalakkokaan ei lupaa hyvää orastavalle kasvukehitykselle.
Markkinoille tulee Catellan markkinakatsauksen mukaan runsaasti kiinteistöjä, jos pankit päättävät realisoida lainatappioita. Toistaiseksi pankit eivät vielä ole ulosmitanneet ongelmakiinteistöjä.
Tuossa se on. Pankit pitävät matalaa profiilia. Kaatuvatko kiinteistöt niiden syliin? Mitä ne niillä tekee? Kiinteistöbisneksessä avautuu uusia mahdollisuuksia. Future Store on kaivettava naftaliinista. Digital Villages ja paikallispurkki yhdistettynä kohteen liiketoimintaan avaavat uusia kehityspolkuja.
Meillä on muutamia keisejä meneillään SL:n kanssa. Tätä pitää pohtia. Tarvitsemme lisää taustatietoja. Miten ongelmat jakautuvat alueellisesti? Helsingissä lienee vapaana miljoona neliömetriä toimistotilaa. Nyt olisi tilaa yrittäjille. Ei ole “peltihalleista” puutetta.
Lähteet: KL ja STT
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti