Miten Suomi suojautuu eurotaantumalta? Poliitikkomme tietävät, että Eurooppa on elvytetty eurotaantumaan. Julkisten investointien ja menojen lainoihin ei löydy rahaa, kohta konkurssihakemus joudutaan lähettämään Kiinaan, koska omista kukkaroista euromaat eivät kohta löydä latin latia.
Suomi on Kreikkakunnossa vuoden 2015 jälkeen. Viiden vuoden kuluttua meilläkin on velkaa 22 000 – 25 000 euroa per suomalainen: kreikkalaisilla nyt 26 000 euroa per asukas. Kuntien taloudenhoito edellyttää kuntaveron nostamisen neljäänkymmeneen prosenttiin! Julkisessa keskustelussa ihmetellään kreikkalaisten tietämättömyyttä taloutensa tilasta, mutta tiedämmekö itse, mille tielle julkisen talouden velkaantuminen meitä kuljettaa? Elämme Suomessa aivan samalla tavalla: velkarahalla.
Joudumme ilmeisesti ennen sitä osallistumaan Kreikan, Espanjan, Portugalin, Irlannin ja Itä-Euroopan kansantalouksien pelastusoperaatioihin. Luovalla kirjanpidolla valtionvarainministerimme selittää, ettei Kreikalle myönnetty velka ole meiltä pois. Tuemme ilman vakuuksia Sonera UMTS-lupaostosten tavoin Kreikkaa ja kiertoteitse saksalaisia ja ranskalaisia suurpankkeja, jotta nämä säästyisivät tappiokirjauksilta. Paljon uutta tuohta tarvitaan ennen kuin tästä lamasta on toivuttu.
Tarjolla on nyt talouden tuplaveen toteutuminen. Pörssikurssien lasku USA:n Wall Streetillä ehkä ennakoi uuden alamäen alkua. Millaista hellurei-meininkiä on odotettavissa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti