Otsikossa on muunnelma “ryhti, puhti ja tahto” hokemasta, jonka muistan Andersson & Lembke iskulauseena kolmenkymmenen vuoden takaa.
Innovaattorilta ja uuden kehittäjältä kaivataan tulevaisuuden uskoa ja taistelun halua, tottumusta käsitellä ristiriitaisia asioita ja kriiseistä selviytymisen kykyä.
Käsittelen alla vanhaa kalvoa, jossa on viisauden siemeniä tähänkin hetkeen.
“Piippua pönkitetään pystyssä kuin Pisan kaltevaa tornia” toi mieleen piipun ympärille rakentuvaa tulevaisuudentehtaan, jota konseptoimme 1990-luvulla Suomessa.
Avoin mieli uusille ideoille, monipuolinen ja erilaisuutta sietävä ryhmä toteuttamassa ympäristökasvatuksen mallia – ekolukiota.
Maailmalle avautui uusi “pääkonttori”, jonka käytäviltä löysimme ahneusvajetta, kyvyttömyyttä nopeaan reagointiin ja haluttomuutta edistää tuotteiden tuontia ja vientiä.
“Kyllä-mutta” –virus on kehittäjien ja keksijöiden alituisena vaivana. Menestyksen uhkatekijät ovat villeinä valloillaan usein yhteisön sisällä.
Tulevaisuuskylästä poistettiin ensin rajoittajat, laadimme tavoitteet ja terävöitimme visiota. Tästä ikuisuuteen –projektia ei syntynyt, mutta Digital Villages purkautui 2000-luvulla konkreettiseksi jatkumoksi. Sen käytäntöön viemisessä on vielä paljon tehtävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti