Maantieteen rajat ja yksilön ajankäytön rajallisuuden tasoittava (24 h / vrk) yhteisöjen rakentaminen, sosiaalinen media, sosiaalinen yhteistyö vaatii uutta teknologiaa avukseen.
Ennen maaseudun kokoontumispaikkoja olivat seurojen talot, maamiesseurat ja nuorisoseurat. Yritys 2.0 toimijoita olivat Martta-yhdistys, nuorisoseurayhdistys, hirviporukka, tieyhdistys, meijerin ja paikallisen osuuskaupan johtoryhmä, seurat yms.
Työnjako ja erikoistuminen ovat johtaneet perinteisen kylän muodonmuutokseen. Tämä meidän 4-H-kerhomme (Yritys 2.0) ei enää kokoonnu fyysisesti 50-luvun kansakoululla. Kokoonnumme Wikien, blogien, chatin ja skypen avulla. Kappas, 4H ja Y2!, ei mitään uutta sosiaalisten verkkojen henkisessä kehityksessä.
Miten suuri merkitys mielestänne olisi taajamien ja kaupunkien sisäisillä WLAN / Wimax verkoilla, jotka yhdistäisivät mikrotaloudellisia toimijoita. Nämä antaisivat myös ulkopuolisille mahdollisuuden päästä mukaan – turistina – vaikkapa Loviisan kokoisen kaupungin sisäiseen elämään.
Kaipaan vapaita WLAN-verkkoja Helsingissä. Miten Wlan / Wimax eroaa katujen rakentamisesta? Miksi kunnat ja kaupungit eivät ole innostuneet tästä palveluna. Jopa nettikahvilat ovat Suomessa harvinaisia.
Joka paikan verkko voisi nousta suomalaisen tietoyhteiskunnan tulevaisuusvisioksi. Mitä mieltä olette virtuaalisesta kyläyhdistyksestä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti