Historialliset katsaukset ovat hyviä. Ne auttavat ymmärtämään, että rajut kurssimuutokset eivät vielä vie arkitodellisuutta "nälkävuosiin" tai edes 30-luvulle.
Mieleeni juolahti Nazi-Saksan hyperinflaatio tai Etelä-Amerikan vastaava. Latinohmiset tottuivat toki jälkimmäiseen. 1930-luvun saksalaiset projisoivat toiveensa "führeriin", joka sattuman oikusta siirtyi taulukaupustelijasta valtakunnan kansleriksi.
Tähän kurimukseen on vielä pitkä matka.
Citygroup pelastettiin. Seuraava näytön paikka on Ford-GM-Chrysler. Niitten kaatuminen ei poista autoteollisuutta, mutta moni sijoittaja ottaa takkiinsa. Tehtaat eivät katoa, osaaminen jää ja uudelleenorganisoinnin jälkeen tehtaat sylkevät toivon mukaan taloudellisempi malleja markkinoille.
Suomalainen metsäteollisuus on vaikeuksissa, mutta ehkä ei vielä henkitoreissaan.
Nokian arvosta on kadonnut 55 miljardia euroa, mutta pörssiarvosta on jäljellä edelleen 35 miljardia. Tuo 55 miljardia tuntuu huimalta summalta, mutta uusien sijoittajille käänne tietää huikeita voittoja.
Koska muutos käynnistyy?
Dot Com kriisin jälkeen saimme Web 2.0 ja Sosiaalisen Median sekä valtaisan määrän mikro- ja pk-yrityksiä, jotka ovat nostaneet Internetin 90-luvun lupausten tasolle. Notkahduksen jälkeen ala kääntyi vahvaa nousuun; Internetin ekosysteemi muuttui laajemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi.
Finanssikriisin jälkeen opimme käyttämään rahaa tuottavammin. Ehkä rahaa ei käytetä tyhmien neliöiden rakentamiseen. Kiinteistöalan ideat viedään hetkeksi parkkiin.
Näillä mietteillä: Elämä on!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti