lauantaina, kesäkuuta 16, 2012

Nokia

Nokia vähentää väkeä kannattavuutensa parantamiseksi. Kumisaapas- ja paskahuusipaperitehtaan juuret yltävät kauas historiaan. Yritys perustettiin vuonna 1865 ja on sen jälkeen ollut konkurssin partaalla monta kertaa. Nokian Matkapuhelimet on taruakin ihmeellisempi kertomus, joka lähti nousuun 1990-luvulla; mobiilivaltiuuden elinkaari osoittautui yllättävän pitkäksi.

Nokia komeili kauan maailman suurimpana matkapuhelinten valmistajana. Valta-aseman järkyttäjät eivät välttämättä tuota parempia puhelimia. He vain tulkitsivat kuluttajien tarpeita ja mieltymyksiä paremmin. Nokian amerikkalaiset ja aasialaiset kilpailijat älysivät Nokiaa paremmin, mitä jengi haluaa tehdä älypuhelimilla.

Apple tavoitteli ensimmäisellä iPhonellaan 1 % markkinaosuutta. Ennuste meni pieleen: ompusta tuli mobiilivallankumouksen suunnannäyttäjä. Google oivalsi, minne maailma menee ja panosti Android-käyttiksen kehittämiseen: gPhonea ei tullut, mutta Google kaappasi avoimuudellaan Symbianista nopeimmin irtautuneet leiriinsä. Muistaakseni Google osti Motorolan, joten rautataitoakin on olemassa.

Nokian mahalaskun ja suurten irtisanomisten syntipukiksi en kelpuuta Stephen Elopia: hän on kanadalainen yritysjohtaja, joka aloitti Nokian toimitusjohtajana 21. syyskuuta 2010. On spekuloitu sillä, että Nokia päätyisi eFlopien takia Microsoftin rengistä osaksi softafirmaa. So What?

Miksi sitä murehtisimme, koska Nokia ei enää pärjännyt omillaan. Suomalaiset piensijoittajat innostuivat Nokiasta, kun amerikkalaiset institutionaaliset sijoittajat irtautuivat siitä. Tunneperäinen Nokia-intoilu voi käydä heille kalliiksi.

Muistan 1980-luvun, jolloin KOP pelastaminen oli kovasti huudossa. Ostin hölmöyttäni osakkeita pankkiirini neuvosta: sen jälkeen olen kiertänyt kaukaa suunnattuja ja muita anteja. Onneksi omaehtoisia rahareikiä on ollut riittävästi tarjolla, ettei ole tarvinnut ostaa nokioita tai muita mahtiosakkeita.

Ennustajat vakuuttavat edelleen analyyseissään, että Nokia lähtee vielä nousuun. Synkistelijät tietävät, ettei Keilaniemessä kohta ole pääkonttoria, jos Elop saa johtaa ulkomaalaisten omistamaa kansallisaarrettamme horisontissa häämöttävälle viimeiselle rannalle.

Nokia on osa suomalaista legendaa. Mehän melkein voitimme talvi- ja jatkosodan. Suomalaiset metsäfirmat tiesivät kaiken siitä, miten paperia ja kartonkia valssataan. Meihin on iskostunut halu olla maailman suurimpia ja ykkösiä valitsemillamme toimialueilla. Mitä jos luottaisimme enemmän pieniin ja kauniisiin?

Nöyryyttä tarvitaan: Nokia oli historiallinen ihmeteko, mobiiliteknologian Raatteen tie. Nokian älypuhelinpuolen torjuntavoitto meni pieleen monta kertaa, uskoimme pitkään markkinasodan voittoon, vaikka aseistuksena olivat nuolipyssyt moderneja täsmäaseita vastaan.

Nokiasta on nyt poimittava henkistä voimaa pienempien ihmetekojen ja läpimurtojen tekemiseen. Vihaiset linnut ovat oikealla tiellä. Nokian korvaajaksi tarvitaan satoja tai tuhansia pienempiä ja luontevampia jatkajia. Tarinasta “ei kaikkia munia yhteen koriin” on syytä oppia jotain.

Nyt meidän torppareiden ja alihankkijoiden vuoro osoittaa, että Pisa-tutkimuksen ykkössijan takana on oikeasti kansallista potkua. Toivottavasti nousevat sirpale-nokiat osoittautuvat esikuvaansa vahvemmiksi.

Ei kommentteja: