keskiviikkona, joulukuuta 07, 2011

Tasa-arvo ja suvaitsevaisuus näkyi heikosti

2011-11-14 20.11.18-1-1Linnanjuhlissa 94-vuotuinen itsenäisyys näyttäytyi jälleen muutaman juhlamekon ja siistin nutturan kautta.  Yhtä luksusluokan edustajaa ja –lukaalin omistaja en löytänyt kättelyjonosta. Vai, oliko Bror myös paikan päällä? Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilla tepasteli linnaan pääportin kautta: Yle:n kommentaattorin mukaan niin sanottujen parempien vieraiden jonossa.

Yritin bongata tasa-arvon ja suvaitsevuuden edustajia tanssijoiden joukosta, mutta 99 prosenttisesti läsnä oli crème de la crème. Kansakunnan kurjalistoa ja / tai potentiaalista Nato-ajan tykinruokaa oli niukasti parketilla.

Ohjelmaa telkkarista katsoessamme tuntui siltä, että kansalaisten aikaa tuhlataan tylsääkin tylsemmän kättelyn seuraamiseen. Valopilkuiksi olkkarissamme nousi selostavien toimittajien haparointi nimien ja ryysyjen kanssa. Ilman yleläisten tahattomia töppäyksiä lähetyksellä ei olisi ollut minkäänlaista viihdearvoa.

Oma vika on, jos roikkuu kanavalla! Suomen tulevaisuutta ei enää linnanjuhlilla kirkasteta. Orkesteri soittaa ikivanhoja biisejä. Tonava ei ole enää kaunoinen, vaan Euroopan halki virtaava viemäri. YLE haastattelee muutamaa pintaliitäjää ja saa mitäänsanomattomia lausuntoja poliitikoilta.

Minä muuntaisin koko tapahtuman seminaariksi, uudeksi korpilammeksi, jossa etsittäisin tussikynin ja fläppitauluin ratkaisua euron kestävyyteen ja suomalaisen kestävyysvajeen keventämiseen. Nyt ei ole juhlimisen aika, jos Eurooppa ja maailmantalous on vaipumassa 30-luvun lamaan. Titanicin kannella orkesteri soittaa… ykkösluokan matkustajilla ei ole hätää. Myydäänkö kriisitietoisuudella vain tulevia leikkauslistoja?

Suomi tarvitsee uuden suunnan ja silloin seremonioidenkin pitää muuttua. Talvisodan hengen houkuttelemiseen taikalampusta vaihtoehdoksi ehdotan rempseämpää ja ratkaisukeskeisempää toimintaa. Juhlamekkoihin ja kampauksiin uhratut rahat olisivat paremmassa käytössä Hurstin soppajonossa.

Maailmantalous lupaa kylmää kyytiä ja viisas kansa voisi varautua tulevaan, eikä kelata mustavalkoista Tuntematonta. Juhlamusiikiksi Varrella Virran: räpätään Tonavan paskajoesta totuudenmukaisempi arkiversio. Tulevan itsenäisyyspäivän juhla-asuksi ehdottaisin uniseksististä tuulipukua.

Lähetä kommentti