Perloksen tilalle uutta toimintaa

Vuonna 2006 käynnistynyt seudun suurimman yksityisen työnantajan Perlos Oyj:n tuotannon supistaminen ja suunniteltu alasajo kokonaan Joensuun seudulla vuonna 2007 tuo erityisen haasteen elinkeinojen kehittämiselle ja vaikuttaa myös elinkeino-ohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteiden painotuksiin ainakin vuosina 2007- 2008.

Toisaalta vuoteen 2010 mennessä Perloksen aiheuttama rakennemuutos on käännettävissä seudun kannalta uudeksi kasvun mahdollisuudeksi. Perlokselta ja sen alihankkijoilta vapautuva työvoima helpottaa työvoimatilannetta merkittävästi vuosina 2007- 2008.

Heti elinkeino-ohjelman alussa onkin erittäin tärkeää käynnistää toimenpiteitä ja hankkeita, jotka johtavat henkilöstön mahdollisimman nopeaan työllistymiseen seudulla.

Kirjoitin Perloksesta tammikuussa 2007. Tarkastelen tässä vajaan vuoden ikäistä kirjoitusta. Mitä on tapahtunut sen jälkeen? Selvennän myös kohta, miksi nämä asiat kiinnostavat meitä.

Kauas Perlos karkaa

kirjoittaja visualradio @ 2007-01-16 - 09:58:19

Perlos pakottaa uuteen ajatteluun | Tiistai, Tammikuu 16, 2007 9.18 | visualradio | Merkinnät

Teollisuus karkaa Suomesta. Perloksen lähtölaskelmassa ei enää ole mitään uutta. Nokia vetoista alihankintakapasiteettia on siirretty halvemman tuotannon maihin usean vuoden ajan ja prosessi jatkuu.

Suomalaiselle osaamiselle on keksittävä uutta sisältöä, koska entisillä eväillä emme enää pysty tekemään ns. high-techiä.

Meidän on pakko siirtyä innovaatio- puheista todellisten innovaatioiden tuottamiseen. Joudumme kehittämään pk- ja pk-yritysten innovaatioympäristöä.

Tärkeitä työkaluja ovat:

1. Tekes ja TE-keskuksien byrokratiaviidakon purkaminen ja innovaatiolähtöisen näiden ja muiden ns. riskirahoittajien innovaatio-kulttuurin vahvistaminen
   
   
2. Suomalaisen New Venture riskirahoituksen uudistaminen ja yksityistäminen
   
   
3. Kaikki uusi alkaa pienestä: outouden ja tuntemattoman oppitunti päätöksentekijöille
   
   
4. Innovaatioita ei voi tutkia, ne tehdään (viittaan yritystutkimuksen ongelmaan)

Tutkimme viime keväänä Kiina-ilmiön ja Aasian halpatuonnin vaikutuksia Italian TeVaNaKe-teollisuuteen.

Kiinnitimme huomiota mm. Euroopan vanhimman yliopiston Bolognan yliopiston opiskelijoiden näköalattomuuteen.

Nuoret opiskelijat ympäri Eurooppaa ovat ymmällään, kun korkeakoulutus ei enää automaattisesti johda turvalliseen työpaikkaan. Tämä ilmiö on muuttunut maailmanlaajuiseksi. Globalisaatio avaa uusia näkymiä, mutta vie monilta paikalleen juuttuneilta jalat alta.

Globalisaation kielteiset vaikutukset iskevät Suomeen viiveellä. Markkinamme pienuus, kielimuuri ja syrjäinen sijaintimme tarjoaa meille suojan. Mutta todellisuus hiipuu tännekin, pienin askelin.

1. Meiltä Call Centerit eivät karkaa Banagloreen (kieli)
   
   
2. Saunakiukaiden valmistus saattaa pysyä Suomessa (suuri kotimarkkina, saunavihdats suomalaisesta koivumetsästä ja kiuaskivet maastosta)
   
   
3. Joulukinkut tulevat jo Tanskasta, lampaanliha Uudesta Seelannista
   
   
4. Pääsiäislampaat tulevat Uudesta Seelannista

Perlos

Maanantai, Tammikuu 15, 2007 13.16 | visualradio | Merkinnät, Digi, Sijoittaminen, Työelämä Tämän päivän uutinen: “Perlos käynnistää koko Suomen henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.

Neuvottelujen piiriin kuuluu noin 1 400 henkilöä. Alustava arvio vakituisen henkilöstön vähennystarpeesta on noin 1 200 henkilöä.”Yhtenä vaihtoehtona neuvotteluissa selvitetään tuotannollisen toiminnan lakkauttamista Suomessa.

Perlos toimii Suomessa:

1. Vantaalla,
2. Turussa,
3. Ylöjärvellä ja
4. Pohjois-Karjalassa.

Koko konsernista irtisanotaan vuonna 2007 arviolta:

1. 4 000 henkilöä tämän vuoden loppuun mennessä.
2. Tällä hetkellä konsernissa työskentelee 12 900 henkilöä, joista
3. vuokratyövoimaa on 5 700 henkilöä.

Nämä ovat suuria lukuja. Tämän kaltaiset uutiset eivät enää hätkähdytä. Tuotantoa siirretään kiihtyvällä tahdilla edullisempiin toimintaympäristöihin. Suomen osuus maailman väestöstä on alle yhden (1) promillen. Tältä pohjalta on vaikea rakentaa massatuotantoa.

Samaan sarjaan kuuluvat:

1. Elcoteq siirtää pääkonttorinsa Luxemburgiin, tuotanto on jo muualla
2. Foxcon on sulkenut tehtaita
3. Efore sulki Saarijärven tehtaansa
4. Perlos
5. Jne

Kännykänkuorien tapaisissa tuotteissa suomalainen työ ei kykene kilpailemaan aasialaisten hikipajojen ja edullisten palkkojen kanssa.

Viime vuonna UPM pani puuta halki, poikki ja pinoon: Voikkaan tehdas suljettiin, Kuusankoskella lopetettiin yksi paperikoneita. Vähennyksiä tuli myös Jämsään ja Valkeakoskelle.

Mutta Perlos iski tammikuissa 2007 pöytään uudet madonluvut: Tämä on kova isku Pohjois-Karjalalle. Silti: tämä ei tunnu enää uutiselta, vaan itsestäänselvyydeltä.

Joudumme keksimään paljon uutta tekemistä tähän maahan. Tämän kirjoituksen päivityksen aikana StoraEnson päätöstä sulkea Kemijärven sellutehdas, paperikone Anjalankosken tehtaalla ja Summan tehdas päivitellään.

Puujalkamme piti olla kestävästä materiaalista. Puutullit, kohonneet raaka-ainekustannukset ja yleinen kustannuskehitys johtaa siihen, että vain suurimmat yksiköt jäävät meillä henkiin. Mutta, miten pitkäksi aikaa? Milloin lyödään tiskiin vieläkin kovempia lukuja?