Perlos irtisanoi Pohjois-Karjalassa 915 henkilöä

Perlos irtisanoi Pohjois-Karjalassa 915 henkilöä, joista joka kolmas on tähän mennessä löytänyt uuden työpaikan ja joka kuudes opiskelee uutta ammattia.

Poliitikot käyttävät Perlosta ja Voikkaata esimerkkinä siitä, miten irtisanomisten vaikutuksia on voitu lieventää hallituksen ripeillä toimenpiteillä.

Haminan seudulla haetaan nyt myös uutta eloa yritystoimintaan "Uusi Summa 2012"-hankkeella. Suunnitelmat varautumisesta kokonaisen tehtaan lopettamiseen tehtiin aikana, jolloin Summan tehdas oli Stora Enson erityistarkkailussa eikä tehtaan toiminnan jatkamisesta ollut varmuutta.

Perloksen ja Voikkaan tapauksessa investointien ja sitä kautta myös uusien työpaikkojen synnyttämiseen löytyi rahaa sekä työ- että kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Kaikkiaan Joensuun seudulle on jaettu 8,6 miljoonaa euroa. Yritystukien avulla on syntynyt arviolta 250 - 300 työpaikkaa. Mainittakoon, että kolme yritystä jatkaa Perloksen liiketoiminnan osia Pohjois-Karjalassa.

Runsaat sata perloslaista siirtyi näiden yritysten palvelukseen. Uusien työpaikkojen löytäminen Hamina-Kotka alueelta ei tule olemaan helppoa. Tilannetta huonontaa Anjalan tehtaan paperikoneen sulkeminen.

Voikkaan kokemusten perusteella osa väestä voisi harkita oman yritystoimintaa oman osaamisen kannalta. Uuden yrittäjyyden ja yritystoiminnan myötä alueelle avautuu uusia mahdollisuuksia laajentaa ja vahvistaa toimialakenttää.

Tarkoituksena on hyödyntää valtion rakennemuutosrahaa ja toivotaan, että Stora Enso pistää siihen myös omaa rahaa. Yhtiö on ilmoittanut kantavansa paikallista vastuuta.

Hankkeisiin halutaan myös normaalia EU-rahoitusta, jotta saataisiin riittävän suuri rahoituspotti ja riittävän pitkäaikainen hanke, jolla luodaan yrityksiä ja työpaikkoja.

Kotkassa Stora Enso on myymässä Kotkan tehtaat sahoineen päivineen. Uuden omistajan liiketoiminnan integroiminen paikalliseen yritysverkostoon voi tulla kysymykseen.



Millaisia visioita tulevasta? Mihin suuntaan? Millä eväillä?

Ajatuksia ajassa ja ajasta - Tammikuu 2007

Peltka kirjoitti näin tammikuusaa: Ajatuksia ajassa ja ajasta - Tammikuu 2007:

"Yhteiskunta 30.1.2007, perjantai kirjoittaja peltka @ Keskiviikko, Tammi. 31, 2007 - 05:51:20

'Suomessa ei kannata tehdä mitään hevosta pienempää'

Elektroniikka teollisuus siirtyy kehittyviin ja talouskasvumaihin:

- Niin tekee ja mitä sitten.

Ko teollisuuden ala on 'kypsää alaa'. Tuotekehitys ja suunnittelu siirtyy kehittyviin maihin:

- No mitä sitten sillä 'niillä' alueilla, mistä siirtyy?

- Onko ko. alat 'yleistieto' alaa. Lukutaito, koulutus, siitä seuraava tuotekehitys oppimisen seuraavana jaksona, on luonnollinen.

- Ennen esimerkiksi 'merimahtimaat' tekivät kauppaa 'alusmaiden kanssa' heidän tuotteistaan, tehden hyviä voittoja ja kasvattaen omien yhteiskuntiensa varallisuutta, ilman 'työtä', oli osattava tehdä kauppaa.

- Internet yhteiskunnan aikana, kun tieto on kaikilla saatavilla ja eri yhteiskunnilla lukutaito on jo 50-95% välillä, on osaamista luonnollisesti laajasti käytössä ja tavaran siirto edullista.

Murheena on 'vanhan yhteiskunnan' läsähtänyt ja osin innoton ja leipääntynyt väestö, tottunut saamaan ruokaa joka päivä, enemmän ja vähemmän 'ponnistelematta'. (Vanha yhteiskunta= EU+Yhdysvallat ja Japani) Koulutettu ja lukutaitoinen kansakunta nimeltään Suomi. Uutta taitoa 'uusista tulevaisuuden asioista', "

”Pitäisikö vaikka sisällyttää korkeakouluopintoihin vähintään puolen lukuvuoden mittainen pakkoyrittäjyys, jolloin jokaisen kurssin käyneen on omakohtaisesti koettava yrittäjyyden riski ja puskettava siitä läpi onnistumisen tunteeseen asti.”

- Tämä tulee jatkossa luonnollisena jatkeena sille, että valmistava teollisuus karkaa Suomesta.

- Nykyiset innovaatiot ovat lypsylehmiä ja tarvitaan tuhansia uusien pk-yritysten perustajia, jotka tekevät jotain uutta, outoa ja ihmeellistä

- Periteistä osaamista on kaikkialla runsain mitoin: innovatiivisten yrittäjien aika on NYT

Helge: Suomalaisissa blogeissa on ajoittain keskusteltu perloksista, salcompeista, kiinailmiöstä, storaenson ja upm:n rakennemuutoksista. Peltkakin pohtii blogissaan muutosta. Täytyy katsella hänen kirjoituksia tarkemminkin. Taisimme kommentoida toisiamme vuoden alussa, mutta blogit rullaavat vauhdilla eteenpäin ja kymmenen kuukauden takaisia asioita ei enää muista, jollei niitä nosta uudelleen tapetille. Olen nyt valinnut teemaksi Pohjois-Karajalan. Haluan nähdä, miten alue selviää Post-Perlos aikakauteen. Meillä on osittain omakin lehmä ojassa, mutta siitä tarkemmin vuoden loppuun mennessä, ehkä ennen joulupukin tuloa.

Perloksen tilalle uutta toimintaa

Vuonna 2006 käynnistynyt seudun suurimman yksityisen työnantajan Perlos Oyj:n tuotannon supistaminen ja suunniteltu alasajo kokonaan Joensuun seudulla vuonna 2007 tuo erityisen haasteen elinkeinojen kehittämiselle ja vaikuttaa myös elinkeino-ohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteiden painotuksiin ainakin vuosina 2007- 2008.

Toisaalta vuoteen 2010 mennessä Perloksen aiheuttama rakennemuutos on käännettävissä seudun kannalta uudeksi kasvun mahdollisuudeksi. Perlokselta ja sen alihankkijoilta vapautuva työvoima helpottaa työvoimatilannetta merkittävästi vuosina 2007- 2008.

Heti elinkeino-ohjelman alussa onkin erittäin tärkeää käynnistää toimenpiteitä ja hankkeita, jotka johtavat henkilöstön mahdollisimman nopeaan työllistymiseen seudulla.

Kirjoitin Perloksesta tammikuussa 2007. Tarkastelen tässä vajaan vuoden ikäistä kirjoitusta. Mitä on tapahtunut sen jälkeen? Selvennän myös kohta, miksi nämä asiat kiinnostavat meitä.

Kauas Perlos karkaa

kirjoittaja visualradio @ 2007-01-16 - 09:58:19

Perlos pakottaa uuteen ajatteluun | Tiistai, Tammikuu 16, 2007 9.18 | visualradio | Merkinnät

Teollisuus karkaa Suomesta. Perloksen lähtölaskelmassa ei enää ole mitään uutta. Nokia vetoista alihankintakapasiteettia on siirretty halvemman tuotannon maihin usean vuoden ajan ja prosessi jatkuu.

Suomalaiselle osaamiselle on keksittävä uutta sisältöä, koska entisillä eväillä emme enää pysty tekemään ns. high-techiä.

Meidän on pakko siirtyä innovaatio- puheista todellisten innovaatioiden tuottamiseen. Joudumme kehittämään pk- ja pk-yritysten innovaatioympäristöä.

Tärkeitä työkaluja ovat:

1. Tekes ja TE-keskuksien byrokratiaviidakon purkaminen ja innovaatiolähtöisen näiden ja muiden ns. riskirahoittajien innovaatio-kulttuurin vahvistaminen
   
   
2. Suomalaisen New Venture riskirahoituksen uudistaminen ja yksityistäminen
   
   
3. Kaikki uusi alkaa pienestä: outouden ja tuntemattoman oppitunti päätöksentekijöille
   
   
4. Innovaatioita ei voi tutkia, ne tehdään (viittaan yritystutkimuksen ongelmaan)

Tutkimme viime keväänä Kiina-ilmiön ja Aasian halpatuonnin vaikutuksia Italian TeVaNaKe-teollisuuteen.

Kiinnitimme huomiota mm. Euroopan vanhimman yliopiston Bolognan yliopiston opiskelijoiden näköalattomuuteen.

Nuoret opiskelijat ympäri Eurooppaa ovat ymmällään, kun korkeakoulutus ei enää automaattisesti johda turvalliseen työpaikkaan. Tämä ilmiö on muuttunut maailmanlaajuiseksi. Globalisaatio avaa uusia näkymiä, mutta vie monilta paikalleen juuttuneilta jalat alta.

Globalisaation kielteiset vaikutukset iskevät Suomeen viiveellä. Markkinamme pienuus, kielimuuri ja syrjäinen sijaintimme tarjoaa meille suojan. Mutta todellisuus hiipuu tännekin, pienin askelin.

1. Meiltä Call Centerit eivät karkaa Banagloreen (kieli)
   
   
2. Saunakiukaiden valmistus saattaa pysyä Suomessa (suuri kotimarkkina, saunavihdats suomalaisesta koivumetsästä ja kiuaskivet maastosta)
   
   
3. Joulukinkut tulevat jo Tanskasta, lampaanliha Uudesta Seelannista
   
   
4. Pääsiäislampaat tulevat Uudesta Seelannista

Perlos

Maanantai, Tammikuu 15, 2007 13.16 | visualradio | Merkinnät, Digi, Sijoittaminen, Työelämä Tämän päivän uutinen: “Perlos käynnistää koko Suomen henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.

Neuvottelujen piiriin kuuluu noin 1 400 henkilöä. Alustava arvio vakituisen henkilöstön vähennystarpeesta on noin 1 200 henkilöä.”Yhtenä vaihtoehtona neuvotteluissa selvitetään tuotannollisen toiminnan lakkauttamista Suomessa.

Perlos toimii Suomessa:

1. Vantaalla,
2. Turussa,
3. Ylöjärvellä ja
4. Pohjois-Karjalassa.

Koko konsernista irtisanotaan vuonna 2007 arviolta:

1. 4 000 henkilöä tämän vuoden loppuun mennessä.
2. Tällä hetkellä konsernissa työskentelee 12 900 henkilöä, joista
3. vuokratyövoimaa on 5 700 henkilöä.

Nämä ovat suuria lukuja. Tämän kaltaiset uutiset eivät enää hätkähdytä. Tuotantoa siirretään kiihtyvällä tahdilla edullisempiin toimintaympäristöihin. Suomen osuus maailman väestöstä on alle yhden (1) promillen. Tältä pohjalta on vaikea rakentaa massatuotantoa.

Samaan sarjaan kuuluvat:

1. Elcoteq siirtää pääkonttorinsa Luxemburgiin, tuotanto on jo muualla
2. Foxcon on sulkenut tehtaita
3. Efore sulki Saarijärven tehtaansa
4. Perlos
5. Jne

Kännykänkuorien tapaisissa tuotteissa suomalainen työ ei kykene kilpailemaan aasialaisten hikipajojen ja edullisten palkkojen kanssa.

Viime vuonna UPM pani puuta halki, poikki ja pinoon: Voikkaan tehdas suljettiin, Kuusankoskella lopetettiin yksi paperikoneita. Vähennyksiä tuli myös Jämsään ja Valkeakoskelle.

Mutta Perlos iski tammikuissa 2007 pöytään uudet madonluvut: Tämä on kova isku Pohjois-Karjalalle. Silti: tämä ei tunnu enää uutiselta, vaan itsestäänselvyydeltä.

Joudumme keksimään paljon uutta tekemistä tähän maahan. Tämän kirjoituksen päivityksen aikana StoraEnson päätöstä sulkea Kemijärven sellutehdas, paperikone Anjalankosken tehtaalla ja Summan tehdas päivitellään.

Puujalkamme piti olla kestävästä materiaalista. Puutullit, kohonneet raaka-ainekustannukset ja yleinen kustannuskehitys johtaa siihen, että vain suurimmat yksiköt jäävät meillä henkiin. Mutta, miten pitkäksi aikaa? Milloin lyödään tiskiin vieläkin kovempia lukuja?