Hyvinvointi- ja hoivapalvelujen tuottavuudesta

Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu kuntien ulkoistamista palveluista, joista yksityiset yritykset ovat laskuttaneet asiakkailtaan kohtuuttomasti ylihintaa. Markkinoiden kaikkivoipaisuuden illuusion ei saa sumentaa päätöksentekoa.

Perinteisiä kuntien tehtäviä:

1. vanhusten ruokapalvelu
2. terveys- ja muita hoivapalveluja

Paheksuntaa on herättänyt tieto siitä, että terveys- ja hoivapalveluja tarjoavien yritysten omistajat ovat rikastuneet joko osingoilla tai yrityksen myynnillä. Kysytään aiheellisesti, pitääkö verovaroin kustannettavilla palveluilla ulkopuolisen toimijan kerätä suuria voittoja?

1. ulkomaalaiset yritykset ovat havainneet, että kannattaa ostaa kunnallisia palveluja tarjoavia yrityksiä kymmenillä miljoonilla
2. pääoman tuotto on varma ja kate kohdallaan

Yritykset eivät ole hyväntekeväisyysjärjestöjä vaan tavoittelevat maksimaalista voittoa osakkeenomistajille. Mutta, johtuuko yksityisten menestys kyvystä organisoida? Ovatko yksityiset yritykset onnistuneet hankkimaan sellaista osaamista, jota kuntapuolella ei ole?

1. miten sovitetaan yhteen korkea tuottovaatimus ja palvelujen tuottaminen halvemmilla hinnoilla?
2. pystyvätkö yksityiset yritykset maksamaan henkilöstölleen parempia palkkoja?
3. pitäisikö vaatimuksena olla parempien palvelujen kehittäminen?
   

Miten tuottavuusedut aikaansaadaan?

1. hallinnollisten kulujen karsiminen
2. toimintojen virtaviivaistaminen
3. tuotantotalouden näkökulmia ja osaamista hyödynnetään
   

Kunta- ja yksityisten palveluiden suhteella on merkitystä. Miten käy jos kuntasektorin oma palvelutuotanto ajetaan niin alas, että yritykset pystyvät sanelemaan omat hintansa?

1. huippuosaamista edustavien palvelujen organisointi
2. kaikki yksityiset palvelualan tuottajat eivät ole menestyneet
3. Terveystalon tulos ei häikäise