Maleskeluyhteiskunta 2013

Presidentti Sauli Niinistö lanseerasi Oleskeluyhteiskunnan niille, jotka vierastavat paskaduuneja ja työkkärin työvoimakursseja. “Työ on aina ollut suomalaiselle tärkeä asia, niin toimeentulon lähteenä kuin elämän arvonakin. Kaikki työ on arvokasta, ja arvokasta on myös työn tavoittelu…”

Maleskeluyhteiskunnassa työttömät ja syrjäytyneet kävelevät kilometritehtaan pientareella kiviä potkien “Minä näitä polkuja tallaan…” -rallia lauleskellen.

Sieltä yhä useampi siirtyy hyväkuntoisena eläkeputkeen ja iän myötä kunnalliseen tai yksityiseen hoitolaitokseen, jossa hyvinvoinnistamme vastaa 0,5 – 0,7 hoitsua per potilas. Itse haluaisin ehdottomasti vierihoidettavakseni yhden koko-naisen!

1990-luvulta lähtien Suomessa puhuttiin Tietoyhteiskunnasta, mutta se taisi huuhtoutua CEO Stephen Elopin Palava lautta puheen jälkeen raakaöljyn sotkemaan meriveteen.

Yrityselämässä ja organisaatioissa eletään edelleen vaikeiden aikojen ja työpaikka-ahdistelujen linjaamassa Nuoleskeluyhteiskunnassa. Ajattelen, että olisihan se somaa, jos pääsisi reittä pitkin etenemään hierarkian portaita liukastellen huipputehtävään.

Pahoinvointiyhteiskunnan kehitysosastolla ns. Hyvinvointiyhteiskunta dekonstruoidaan “tuhannen päreiksi” ja EK:n strategit miettivät pitkillä lounaillaan, miten tähän päästäisiin – jollei hyvällä niin kuitenkin pahalla.

Hyvää Uutta Maleskeluvuotta 2013. Kyllä tämä tästä vielä pahemmaksi muuttuu!

Hyvinvointa, hoivaa ja terveydenhoitoa

Meillä hyvinvointi (Wellness), hoivapalvelu (Care) ja terveydenhoidon (Healthcare) kehittämisohjelman puitteissa tehtävä kehittämistyö jakautuu toiminnallisesti kolmeen päätyyppiin:

1. innovaatiohankkeisiin, joihin sisältyy tutkimusta, kehitystoimia, neuvontaa ja koulutusta,
   - uuden teknologian hyödyntäminen
   - uusien toimintamallien käyttöönottaminen
   - joukkoälyn ja parveilun mahdollistama jatkuva innovointi
   - terveysteknologia, koti- ja itsehoito yhdistettynä esim. Internetiin mahdollistajana
   
   
2. laajempaa yritys- tai toimijajoukkoa koskeviin HHT kehittämishankkeisiin sekä
   - ansaintalogiikat
   - verkottunut yhteistyö
   - palveluvoiman synnyttäminen
   - palvelujen monipuolistaminen
   - laadunvarmistus
   
   
3. hoivapalvelu tai yrityskohtaisiin kehittämishankkeisiin.
   - liiketoimintasuunnitelmat
   - ansaintalogiikat
   - riskianalyysit (kuntien ja yksityisten välinen yhteistyö ja tarjouskilpailut)
   - yrityskoon kasvattaminen, strategiset yhteenliittymät
   

Näiden rahoitus kanavoidaan pääasiassa Tekes, Sitra, TE-keskus kuuluvien ohjelmien kautta. Lisäksi hankkeita voi soveltuvin osin rahoittaa myös pääomasijoitusten kautta.

Hyvinvointi- ja hoivapalvelujen tuottavuudesta

Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu kuntien ulkoistamista palveluista, joista yksityiset yritykset ovat laskuttaneet asiakkailtaan kohtuuttomasti ylihintaa. Markkinoiden kaikkivoipaisuuden illuusion ei saa sumentaa päätöksentekoa.

Perinteisiä kuntien tehtäviä:

1. vanhusten ruokapalvelu
2. terveys- ja muita hoivapalveluja

Paheksuntaa on herättänyt tieto siitä, että terveys- ja hoivapalveluja tarjoavien yritysten omistajat ovat rikastuneet joko osingoilla tai yrityksen myynnillä. Kysytään aiheellisesti, pitääkö verovaroin kustannettavilla palveluilla ulkopuolisen toimijan kerätä suuria voittoja?

1. ulkomaalaiset yritykset ovat havainneet, että kannattaa ostaa kunnallisia palveluja tarjoavia yrityksiä kymmenillä miljoonilla
2. pääoman tuotto on varma ja kate kohdallaan

Yritykset eivät ole hyväntekeväisyysjärjestöjä vaan tavoittelevat maksimaalista voittoa osakkeenomistajille. Mutta, johtuuko yksityisten menestys kyvystä organisoida? Ovatko yksityiset yritykset onnistuneet hankkimaan sellaista osaamista, jota kuntapuolella ei ole?

1. miten sovitetaan yhteen korkea tuottovaatimus ja palvelujen tuottaminen halvemmilla hinnoilla?
2. pystyvätkö yksityiset yritykset maksamaan henkilöstölleen parempia palkkoja?
3. pitäisikö vaatimuksena olla parempien palvelujen kehittäminen?
   

Miten tuottavuusedut aikaansaadaan?

1. hallinnollisten kulujen karsiminen
2. toimintojen virtaviivaistaminen
3. tuotantotalouden näkökulmia ja osaamista hyödynnetään
   

Kunta- ja yksityisten palveluiden suhteella on merkitystä. Miten käy jos kuntasektorin oma palvelutuotanto ajetaan niin alas, että yritykset pystyvät sanelemaan omat hintansa?

1. huippuosaamista edustavien palvelujen organisointi
2. kaikki yksityiset palvelualan tuottajat eivät ole menestyneet
3. Terveystalon tulos ei häikäise

Kirjoitin eilen hyvinvointitelkkarista

Kirjoitin eilen Tahtitaajmat -blogiin oululaisen Videra Oy:n Hyvinvointi-TV-palvelusta. Nostan aiheen uudelleen pintaan Loviisassa järjestetyn hyvinvointi- ja palvelutuotantosemiaarin pohjalta.

Osallistuimme tänään Ollin kanssa seminaariin, johon saimme kutsun Antti Vaittiselta. Tilaisuuden jälkeen jäin miettimään kehittämismahdollisuuksia aluetalouden näkökulmasta.

Jatkoimme aiheen pohdiskelua KK-Netissä ja käynnistimme aiheeseen liittyvän selkeän kehitysprosessin.

1. Sovellamme palvelutuotannon teoriaa
2. Tarkastelemme asioita mm tuotantotalouden näkökulmasta
3. Pystymme tarjoamaan alueellisille toimijoille erityisosaamsita ja analytiikkaa
4. Keskustelimme palveluhotelleista
5. Miten palvelutuotanto järjestetään tilaaja-tuottaja mallissa (public private)?
6. Palvelu Design on yksi näkökulma
7. Kustannustehokkuus
8. Tuottavuuden kehittäminen
9. Johtamisjärjestelmä
10. Toiminnanohjausjärjestelmä
11. Oppimisjärjestelmä

Kirjoitan aiheesta lisää lähipäivinä. Tilaisuudessa puhuttiin Loviisan seudun vetovoimasta ja "dynamiikasta". Sana on mielenkiintoinen, mutta sisältöä en käy arvailemaan.

OTAN VERTAILUKOHDAKSI PANKKIEN PALVELUT

"Euroopassa on Nordean pääekonomistin Leena Mörttisen mukaan liian suuri pankkisektori ja liian paljon pankkeja. Tilanne voi johtaa tehottomuuteen. Euroopan pankkikriisi ei Mörttisen mukaan johdu vakavaraisuusongelmasta eikä eksoottisten rahoitusinstrumenttien kehittelystä, kuten Yhdysvalloissa", kirjoittaa Veijo Sahiluoma Kauppalehdessä tänään.

Rakennan tästä aasinsiltaa Loviisassa pidetyyn tilaisuuteen, jossa pohdittiin hoiva- ja hyvinvointipalvelujen tilaaja-tuottaja-mallin alueellista kehittämsitä. Niputan Sahiluoman kommentit alla olevaan kappaleeseen.

"Syynä on liian suuri pankkisektori, josta on monissa maissa seurauksena pankkitoiminnan heikko kannattavuus. Kun tähän yhdistyy vielä pankkivalvonnan resurssipula, ongelmat pääsivät Euroopassakin kärjistymään. Taloustaito-lehden haastattetelussa Mörttinen ottaa esimerkiksi Saksan, jossa on aivan liikaa pankkeja. Nämä pyrkivät metsästämään tuottoja ottamalla liikaa riskejä. Mörttinen näkee Saksassa välttämättömäksi samanlaisen kehityksen kuin Pohjoismaissa 1990-luvun pankkikriisin jälkeen: Tulossa on isoja pankkifuusioita. Euroopan pankkijärjestelmän tehostamisprosessista Mörttinen odottaa pitkäaikaista. Pankkeja pitäisi jopa pakottaa fuusioitumaan."

Veijo Sahiluoma
veijo.sahiluoma@kauppalehti.fi
+358-10-665 101

Tässä voimme ottaa vertailukohdaksi suomalaisen pankkikriisin. Lopputuloksena oli pankkijärjestlemään radikaali uudistuminen maassamme.

Sosiaali- ja terveystuotannon yksityistämismallit ovat maassamme vielä alkutekijöissään. Tulemme näkemään suuria muutoksia, jotka edellyttävät parempaa johtamista, uuden teknologian hyödyntämistä ja alan innovaatiotoiminnan kehittämistä.

Loviisan seudulla on hyvät edellytykset aikaisempien virheiden välttämiseen, mutta tehtävää riittää. Nostaisin avainsanaksi kehittämisen "dynamiikan", joka tässä vaihessa on vielä aivan alkutekijöissään.