Hoivapalvelu houkuttelee pääomasijoittajia

Hoivapalvelu houkuttelee pääomasijoittajia. Hoivapalvelut toimiala on Suomessa ollut hyvin pirstaleinen. Viime vuosina on tapahtunut keskittymistä ja toiminta on siirtynyt harrastelusta ammattimaisesti johdetuksi liiketoiminnaksi. Suurimmissa yrityksissä ovat pääomasijoittajat mukana.

Yhtenä esimerkkinä Esperi

Neljä vuotta sitten Esperin liikevaihto oli noin kuusi miljoonaa euroa. Vuoden 2009 budjetoitu liikevaihto on jo 50 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 yrityksen liikevaihdon odotetaan rikkovan sadan miljoonan euron rajan. Esperi on ostanut parin viimeisen vuoden aikana parikymmentä pienempää yritystä

Hoivapalvelu kasvaa

Hoivapalvelualan on kasvanut 2000-luvulla keskimäärin noin 18 prosentin vuosivauhtia. Suurimpien yritysten liikevaihdot kasvavat kuitenkin jopa 30 – 40 prosenttia vuodessa. Kasvu tulee osittain yritysostoista.

Ikääntyvät ihmiset luovat kysyntää

Kysyntää syntyy erilaisille hoiva-, asumis- ja kotipalveluille. Tarvitaan kokonaan uusia hoitopaikkoja, mutta yksityinen sektori kasvaa myös kuntien ulkoistaessa olemassa olevia palveluja.

Yhdistykset ja järjestöt

Aikaisemmin myös yhdistysten ja järjestöjen rooli hoivapalveluiden tuottajina oli merkittävämpi. Nyt painopiste on siirtymässä yrityksille.

Hoivapalvelualan suurimmat yritykset

Alla olevat yritykset ovat vahvasti pääomasijoittajien käsissä. Ensimmäinen yhteispohjoismainen hoivapalveluyritys syntyi kesällä 2008, kun pääomasijoittajayhtiö Industri Kapitalin omistama ruotsalainen Attendo osti MedOne SponsorCapitalin hallinnoimalta rahastolta. Pääomasijoittajat näkevät alan houkuttelevana

• Medivire Hoiva
• Esperi Care
• Mikeva
• MedOne

Uusi toimiala

Hoivapalvelut on uusi toimiala, ammattimaisesti toimivia yrityksiä ei vielä muutama vuosi sitten ollut ja toimintatavat olivat kehittymättömiä. Tilanne antaa pääomasijoittajatyyppiselle omistajalle mahdollisuuksia kasvattaa yritystä nopeasti, kun markkinoilla on tilaa.

Lähde: HS 25.8.2008

Hyvinvointa, hoivaa ja terveydenhoitoa

Meillä hyvinvointi (Wellness), hoivapalvelu (Care) ja terveydenhoidon (Healthcare) kehittämisohjelman puitteissa tehtävä kehittämistyö jakautuu toiminnallisesti kolmeen päätyyppiin:

1. innovaatiohankkeisiin, joihin sisältyy tutkimusta, kehitystoimia, neuvontaa ja koulutusta,
   - uuden teknologian hyödyntäminen
   - uusien toimintamallien käyttöönottaminen
   - joukkoälyn ja parveilun mahdollistama jatkuva innovointi
   - terveysteknologia, koti- ja itsehoito yhdistettynä esim. Internetiin mahdollistajana
   
   
2. laajempaa yritys- tai toimijajoukkoa koskeviin HHT kehittämishankkeisiin sekä
   - ansaintalogiikat
   - verkottunut yhteistyö
   - palveluvoiman synnyttäminen
   - palvelujen monipuolistaminen
   - laadunvarmistus
   
   
3. hoivapalvelu tai yrityskohtaisiin kehittämishankkeisiin.
   - liiketoimintasuunnitelmat
   - ansaintalogiikat
   - riskianalyysit (kuntien ja yksityisten välinen yhteistyö ja tarjouskilpailut)
   - yrityskoon kasvattaminen, strategiset yhteenliittymät
   

Näiden rahoitus kanavoidaan pääasiassa Tekes, Sitra, TE-keskus kuuluvien ohjelmien kautta. Lisäksi hankkeita voi soveltuvin osin rahoittaa myös pääomasijoitusten kautta.

Palveluretkikunta raportoi Loviisasta

Palveluretkikunta kokoontui tänään Ulrika-kodissa. Monista uusista asioista puhuttiin isolla joukolla. Paikalla oli useita kymmeniä henkilöitä, en laskenut määriä, mutta sukupuolijakauma näytti tällaiselta: kourallinen miehiä ja loput naisia. Kuvittelisin, että Ulrika-kodin ruokalassa oli vähintään koululuokallinen, ehkä vajaa 40 henkilöä.

Alla oleva raportti on osa pidempää julkaisusarjaa, johon teen jatkuvasti täydennyksiä. Pysykää kanavalla

Palveluseteli

1. Siitä puhutaan edelleen uutena asiana
2. Suurissa kunnissa palveluseteliä käytetään, alle 10 000 hlö vähän
3. Sitä ei ole saatu pienillä paikkakunnilla päättäjien ja asiakkaiden tietoisuuteen
4. Asenne- ja muuta koulutusta tarvitaan
5. Kuntatyö mielletään turvalliseksi, muutosvastarintaa esiintyy kaikilla tasoilla

Julma totuus

1. Kunnallisten palvelujen kilpailuttaminen ei välttämättä tue pieniä paikallisia toimijoita
2. Yhteistä koulutusta tarvitaan, yhteisen kielen ymmärrystä kaivataan
3. Hankintaosaamisen puute tunnustetaan
4. Siihen tarjotaan lääkkeeksi vuoropuhelua ja koultusta
   

Kasvot palvelujen tuottajille

1. Tiedotustilaisuuksia kaivataan: uutta tietoa yrittäjille
2. Miten yrittäjien ja palvelujen tuottajien välinen yhteistyö saadaan pelaamaan
3. Yrittäjärekisteri, palveluopas

Miten kummitustalo muutettiin palveluyritykseksi?

1. Vanhojen ja tyhjien kiinteistöjen muovaaminen palveluyksiköiksi
2. Alueellamme on siitä kokemusta
3. Aikoinaan vanhat, sairaat ja köyhät haluttiin pois silmistä ja näkyvistä
4. Palvelutalot siirrettiin kaupunkien ja kuntien periferiaan
5. Asenteet ovat hiukan muuttuneet

Integroitumista ja innovointia

1. Uuden ja vanhan yhdistäminen
2. Palvelutuotannon ja turismin yhdistäminen
3. Kovan hoidon ja pehmeiden palvelujen yhdistäminen
4. Tuotantotaloudelliset näkökulmat
5. Todellisten palvelutarpeiden oivaltaminen

Yksityinen ja kunnallinen

1. Kuntien palvelut ovat lakisääteisiä ja rajautuvat rajalliseen toimintakenttään
2. Yksityispuolella tarvitaan palvelujen monipuolistamista ja erilaistamista
3. Kunnat eivät osta kaikkia palveluja
4. Yrittäjien ei kannata ajatella, että kunta on ainut asiakas

Rahoitustarpeet

1. Tällä alueella on paljon kehitettävää
2. Vakaa toimintaympäristö
3. Käyttäjiä tulee koko ajan lisää
4. Palvelujen erilaistaminen on haaste
5. Tuottavuus
6. Innovaatiot
7. Pienet uudistukset
8. Radikaalit uudistukset

Uudet työmenetelmät

1. Epäkonferenssit
2. Parveilu
3. Joukkoäly
4. Verkottunut yhteistyö
5. Command Control asenteen murtaminen
6. Yhden asian liikeistä moninaisen ymmärtämiseen
7. Massakustomointi

Laitan tähän omia linkkejä

1. Wellsphere
2. CTS - Carpal Tunnel Syndrome
3. Mediracer Skandinavien
4. Mediracer Point of Care