Kauppakeskus kahdessa kerroksessa

Tuesday, November 29, 2005 Hansa: "Istun kahvilan ikkunapöydässä, katselen kaupungin katuelämää keskellä palkittua Manskia. Aamulla saapuvat eläkeläiset, iltapäivällä kadun valtaa koulusta palaava nuoriso. Tarkoituksena on selvittää, miten tämä HANSA-kaupunki elää ja hengittää; miten kaupan käy!"

Kirjoitin silloin...

Kouvolalaista katu- ja kauppakulttuuria rakentavat päivittäin lähikunnista keskustaan tulevat maalaisisännät ja emännät, jotka tulevat vaate- ja tarvikeostoksille, mutta myös nuoret, joille katu-uskottavuus on tärkeä osa identiteettiä.

Tarkkailin asiakasvirtoja ja palvelutoimintaa omine Hansa-keskusmietteineni. Miten suomalaiset pienkaupungit rakentavat nykyaikaista kaupunkikulttuuria? Tomin kahvilan tärkeimpänä sisustuselementtinä ovat ostavat asiakkaat. Onko niitä riittävästi? Löytyykö väkeä toisen kerroksen kauppoihin?

Mietin H-keskusta:

• havainnointia toisen kerroksen toiminnasta, tarjonnasta ja vetovoimasta
  
• kauppiaat haluaisivat houkutella enemmän ostajia, miten toinen kerros toimii AD 2008?
  
• muutokset saattavat maksavat maltaita, mutta ovatko ongelmat rakenteellisia?
• otamme valokuvia, teemme muistiinpanoja, mietimme asaikaskokemusta
  

Vastaavanlaisia kauppakeskusten ja gallerioiden kahden kerroksen ongelmakohteita on myös Porvoossa ja Kotkassa - sekä lukuisissa muissa taajamissa eri puolilla Suomea. Katutaso toimii, kauppa käy ja kauppiaat ovat tyytyväisiä, mutta muut kerrokset eivät vedä väkeä toivotulla tavalla.

• Kotkassa on toteutettu onnistunut muutos (kommentti 5.4.2008)
  
• Torin alle rakennettu parkkihalli tukee keskustan kauppakeskusta
  

Asiakkaan on saatava ostosreissullaan hyviä kokemuksia oli kyse sitten tuotevalikoimasta, palvelusta tai hinta-laatusuhteesta.

• Saavutettavuus on tärkeä arvo
  

Kouvolan Ydinkeskusta ry:n tilaama tutkimus

Tuomas Santasalo: KESKUSTAN KEHITTAMINEN VAHVISTANUT

KAUPALLISIA PALVELUITA KOUVOLASSA

Kouvolan keskustan kaupallisten palveluiden rakennetta ja sen kehitystä on tutkittu vuosilta 1995, 2001 ja 2004. Talla aikajaksolla Kouvolan keskustassa on tehty merkittäviä muutoksia asiointiympäristöön ja kaupan liikepaikkoihin.

Kouvolan kävelykatu on rakentunut ja suurimpana yksittäisenä hankkeena on ollut Hansa-kortteli (Hansakeskus). Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kaupan ja palveluiden rakenne ja menestyminen ovat kehittyneet naiden muutosten mukana.

Kaupallinen rakenne ja toimintojen painopisteet ovat muuttuneet kymmenessä vuodessa. Tutkimus viitannee aikajänteeseen 2004 - 1994? Kaupallinen toiminta on vahvistunut kävelykadun ympäristössä. Hansa-korttelin rakentaminen on myös siirtänyt painopistettä keskustan itäreunalta länsireunalle.

• Kouvolan Anttila on "itäreunalla"
• Vielä idempänä on China Center (joka tähtää B-to-B myyntiin)
  

Liiketoiminta kasvanut

Toimipaikkojen määrä Kouvolan keskustassa on kasvanut viidenneksen, lähes 30 toimipaikalla yhdeksän vuoden aikana. Tämä tarkoittaa 2,2 % vuotuista kasvua kauppapaikoissa.

Koko kaupungissa toimipaikkakasvu on ollut pienempää, joten kasvu on kohdistunut nimen omaan keskustaan. Kun verrataan muita kaupunkeja, niin kasvukeskusten pienet kaupungin, joissa keskustauudistusta ei olla toteutettu, ovat karsineet toimipaikkakannan vähentymisestä.

• kävelykatu Manskia on kiitelty
  
• asioimisympäristön muutokset
• uudet kaupan alat ovat tulleet Kouvolaan?
  
• muotia myydään entistä enemmän, mutta onko valikoima monipuolistunut?
  
• ravintolapalveluita on lisätty, mutta erilaistumista (differointia) on vähän
  
• elämyksiä ja tapahtumia toteutetaan harvakseen
  
• erikoiskaupat-ryhmästä on vaikea löytää uutta ja erikoista (samankaltaistuminen vaivaa eri puolilla Suomea)
  

Erityisesti kävelykadun rakentamisen myötä tuli lisää toimipaikkoja niin muotikaupan kuin muidenkin erikoiskauppojen ryhmään. Hansan rakentumisen jälkeen taas lisäystä keskustassa on ollut erityisesti ravintoloiden ja kahviloiden ryhmässä, mutta myös päivittäistavarakaupassa ja tilaa vaativan kaupan ryhmässä.

• Totta, mutta
  

Keskustassa tapahtunut rakentaminen ja liiketilamuutokset ovat kasvattaneet liiketilamäärää ja tarjonneet uutta toimintaympäristöä yrityksille. Tyhjän liiketilan määrä ei ole kasvanut uuden tilan vauhdilla eli tilat ovat löytäneet käyttäjänsä.

• Uutta liiketilaa on tullut lisää, mutta ei tyhjää tilaa tutkimusajankohtana?
• Tyhjää tilaa oli 2005
  

Kokonaisneliöt ovat kasvaneet 35 % yhdeksässä vuodessa. Muotikaupan käytössä olevat neliöt ovat kasvaneet lähes kaksinkertaiseksi ja tietotekniikan ja -liikenteen myymälöiden pinta-ala moninkertaistunut.

• tietotekniikka näkyy katukuvassa
• alueen nuoret pitävät Kouvolaa muotikaupunkina
• paikallinen leima
  

Koko kaupan sektori on kasvattanut neliöitään neljänneksen ja siitä erikoiskauppa kolmanneksen. Tavaratalokauppa on keskustassa supistunut. Ravintoloiden ja kahviloiden liikepinta-ala on kasvanut 60 % ja lukumäärä 70 %, mikä tarkoittaa myymäläyksiköiden keskikoon supistuneen.

• myymälöiden keskikoko on pienentynyt
• seiniä siirrelty
• hajautusta eri puolille kaupunkia
• jonkin verran erikoistumista
  

Liiketilan kasvu on mahdollistunut keskustan kehittymisen. Uudet liiketilat ovat tarjonneet niin uusille kuin vanhoillekin vaihtoehtoisen liikepaikan.

• Optimistinen vire
• Mikä on tämän hetken tilanne?
  

Keskustassa on syntynyt voimakas toimintojen uudistumis- ja kiertoliike. Tämä on ollut muutoksen voima, jonka positiivisista tuloksista keskustan yrityskanta on hyötynyt.

• Tutkimuksessa myönteinen loppuyhteenveto keskustan kehityksestä
• Onko kipukohtia?
• Keskustellaanko näistä?
• Sosiaalisen median sovellukset ongelmien ratkaisemisessa

Uusien tuulien puhallusta kaivataan, mutta kuka ottaa vastuun?

Kiinalaistuvat Kouvola ja Kalmar

Kiinaa Kouvolaan ja Kalmariin

Perjantai, Helmikuu 22, 2008 15.37 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Digi, Harrastukset, Koti, Matkailu, Raha & valta, Ruoka & juoma, Media, Helge Keitel, Trenditehdas, Työ & bisnes

Pohjoiseurooppalaisten kauppiaiden ei tarvitsisi lähteä Kiinaan asti ostamaan tavaraa. Riittäisi, kun pyrähtäisi Kalmariin tai vaihtoehtoisesti Kouvolaan. Uusia kiinalaisiin tavaroihin keskittyneitä keskuksia on tulossa muuallekin. Vantaa lienee tapetilla.

Tavoite on aika kunnianhimoinen. Kalmar on Vaasan kokoinen, ja se on kaukana joka paikasta. Samaa voi tietysti sanoa Kouvolasta, jonka China Centerillä on samat tavoitteet. Kouvola on yhtä kaukana kaikesta, mutta silti kaupungin johto on uskonut hankkeeseen ja panostanut sen syntyyn useita vuosia.

Kalmarin China Centreistä piti tulla kymmenen kertaa Kouvolaa suurempi. Joulukuussa hankkeen ruotsalaisen suurhankkeen rahoittajalta kuitenkin loppuivat rahat ja työt ovat edelleen pahasti kesken. Kouvolan keskus avattiin syyskuussa 2007 ja toiminta on päässyt käyntiin.

Kouvolan Kiina-keskuksen toiminnan kehittymistä jarruttanut viisumien epääminen tai viisumianomusten hidas käsittely olivat yhtenä asiana esillä, kun kaupunginjohtaja Aimo Ahti ja Kouvolan Yritysmagneetin hallituksen puheenjohtaja Kari Taskinen vierailivat helmikuun 2008 alussa Kiinassa. He kuuluivat ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen kokoamaan 40-henkiseen yritysvaltuuskuntaan, jonka ensisijaisena tarkoituksena oli viennin edistäminen.

“Matkan tarkoituksena oli esitellä suomalaista osaamista ja edistää suomalaisyritysten vientiä Kiinaan. Samalla edistettiin myös liikennettä Kiinasta Suomen suuntaan. Ahtin mukaan kontakteja syntyi kokonaan uusiin ryhmiin, jotka ovat kiinnostuneita Kouvolan China Centerin tarjoamista mahdollisuuksista. Jotkut ovat tulossa katsomaankin. Kari Taskinen valottaa keskusteluja sen verran, että näiden yhteyksien kautta on mahdollista saada Kiina-keskukseen myös uudenlaista toimintaa, esimerkiksi konekauppaa”, kertoo Kouvolan Sanomat.

Kiinan-matkalla puhuttiin myös säännöllisen rautatieliikenteen käynnistämisestä Kiinan ja Kouvolan välillä. Asiasta on vireillä muun muassa ministeritason kolmikantaseminaari, jossa kiinalaisten ja suomalaisten lisäksi on mukana Venäjä. Ahti ja Taskinen uskovat, että junayhteys varmasti toteutuu, mutta ajankohtaa he eivät lähde povaamaan. Matkan parhaimpana antina Kouvolan edustajat pitivät verkostoitumista ja yhteyksien saamista sekä Suomen valtuuskunnan yritysedustajiin että kiinalaisiin yrityksiin. Esillä oli suomalainen ympäristöosaaminen, jota kiinalaiset arvostivat suuresti.

Kalmarin Kiinakeskuksen tämän hetken vaiheista ei ole tarkempaa tietoa, mutta Kouvolassa monet kiinalaiskauppiaat odottavat sydän syrjällään asiakasvirtoja, jotka tähän mennessä ovat olleet arvioitua ohuempia. Kiinalaisia tuotteita on toimitettu rautateitä pitkin konttikaupalla.

Kouvolan Kiinakeskusta mainostetaan paikallisissa medioissa ja monet yksityisasiakkaat hakeutuvat sinne turhaan, koska alkuperäisenä liikeideana on ollut tuotteiden myyminen tukkuasiakkaille. Tukkuostajat eivät kuitenkaan ole löytäneet kiinalaisten tavarataivasta.

On arvioitu, että kauppiaat joutuvat myymään tuotteitaan suoraan kuluttajille tukkuhintaan kassavirtaa saadakseen. “Kouvolalainen Sirkka Taipale on kiertänyt vieraidensa kanssa muutamissa auki olevissa liikkeissä ja on selvästi innostunut. “Hirveän halvat hinnat. Tämä voisi houkutella ihmisiä Kouvolaan”, Taipale toivoo.

Kouvolan Yritysmagneetti on yrityksen ponnahduslauta, tuki, turva ja rohkaisija kaikissa yrityselämään liittyvissä asioissa. Yrityksille on tärkeää, että sijaintikunta tai -kaupunki huomioi yritykset toiminnassaan ja rohkaisee eteenpäin rakentamaan yhteistä tulevaisuutta.”Tämä mahdollisuus pitää saada suomalaisten yrittäjien tietoon”, toivovat Yritysmagneetin edustajat.

Tutustuimme Irja Kallion kanssa China Centeriin viime kesänä, jolloin kauppapaikkoja ja Kiinan porttia rakennettiin. Olemme aika ajoin palanneet teemaan ja keskustelleet asiaa ja aihetta tuntevien kanssa.

Kouvolan China Center, pala Kiinaa vanhassa meijerissä, voisi alkaa kilpailla turistien huomiosta vaikka Keskisen kyläkaupan kanssa, toivottiin viime syksynä. Torstaina 20.9.2007 kiinalaisten yritysten tukkukeskus oli kuitenkin vielä päivää ennen avajaisia pahasti kesken. Käytävillä oli lähinnä pahvilaatikoita – ja tyhjiä kauppoja. “Monet ovat vielä matkalla. Osa tavaroista on keskellä valtamerta, osa yrittäjistä matkalla Suomeen. Aikaa on ollut liian vähän”, sanoo johtaja Siqi Wang.

Tavaroita ei tuotu rautateitä pitkin? Nekö rahdattiinkin kontteina vertamerilaivoissa?

Kiina-keskukseen oli määrä tulla 150 kiinalaista yritystä. Avajaisiin niistä oli valmiina 30. “Loput valmistuvat pikku hiljaa vuoden 2007 ja 2008 aikana”, kerrottiin. Alussa myytävänä on vaatteita, elintarvikkeita ja sisustustavaroita.

Kiinakeskuksesta, sen tuotteista, valikoimasta ja laadusta on käyty keskusteluja. Paikalliset ovat sekä kiitelleet että vastustaneet hanketta. Näinhän aina on: uutta vierastetaan. Nämä esimerkkitapaukset osoittavat, että uuteen kulttuurin sulautuminen vie aikansa. Kulttuurin lisäksi kielivaikeudet hankaloittavat asiakassuhteiden rakentamista. Asiakassuhteiden rakentaminen ei käy käden käänteessä.

Miten Ruotsissa? Kiinalainen Fanerdun-konserni rakentaa Kalmarin pikkukaupungin laidalle jättimäistä kiinalaistavaroiden tukku- ja messukeskusta. Kouvolassa kohteena on ollut vanha meijeri. Aukiolle Cloettan vanhan suklaatehtaan viereen pitäisi nousta kolme hallia lisää ja niihin esittelytilat 1 100 kiinalaisyrityksen tavaravalikoimalle. Kouvolassa toimintansa aloitti 30 kauppiasta ja 150 tavoiteltiin.

Lisäksi on tulossa kiinalaisravintola, kylpylä, jalkojenhoitola ja orientali-henkinen puisto suihkulähteineen. Toisille tonteille yhtiö aikoo rakentaa 1 500 asuntoa sekä neljän tähden hotellin. Keskuksesta pitäisi tulla kymmenen kertaa suurempi kuin Kouvolan China Center, joka avattiin syyskuussa.

Kalmarin ongelmat ovat kaiketi kymmenen kertaa suuremmat. Miten tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia? Kuntien ja kaupunkien päättäjät ovat ilmeisesti innostuneet samasta asiasta samoihin aikoihin. Kouvolassa idean oli hankkeen kytkeminen rautatieyhteyksiin. Liikeidean ydin oli logistiikassa. Suomalaisia ja eurooppalaisia tukkukauppiaita toivottiin Kouvolaan kauppoja tekemään.

Ruotsissa kaikki tehdään kiinalaisvoimin ja kiinalaisrahoin, yhteensä kolmen miljardin kruunun (yli 320 miljoonan euron) edestä. Mutta takaiskuja alkoi tulla. “Fanerdunin rahat loppuivat joulun 2007 alla, kiinalaiset rakennusmiehet eivät ole saaneet palkkojaan, työsuojeluviranomaiset ovat keskeyttäneet pariin otteeseen työt”, kertoi Helsingin Sanomat.

Kalmarin kaupunginjohtaja Johan Perssonin mielestä hanke on ollut vaivan väärti. Kaupunki sai Cloetten suklaatehtaan kiinteistöstä 18 miljoonaa kruunua. Hän ylpeili joulukuussa sillä, että Kalmar voitti Amsterdamin Fanerdunin tekemässä vertailussa.

Kaiketi Kouvolankin päättäjät tekevät hiki hatussa töitä hankkeen onnistumisen eteen. Viime kesänä käsitys lienee ollut, että “governement” huolehtii tukkuostajien imuroinnista, kutsuista ja junailusta. Nyt ostajien pitäisi vihdoin selvittää, missä päin Kouvolaa Nordic China Centre sijaitsee.

Pariisin taivaan alta Kouvolan Hansakeskukseen

Juttelimme tänään Irjan kanssa Pariisista. Syy jutusteluun löytyi lauantai-hesarista. Pariisin näyttävien bulevardein välissä kiemurtelee toinen, intiimimpi, katettujen kujien maailma.

Vertasimme näitä suomalaiseen todellisuuteen. Gallerioita ja suuria kauppakeskuksia on viime aikoina rakennettu Suomeen Lempäälää myöten. Helsingistä löytyy Forum, Sello, Itäkeskus, Jumbo, IsoOmena jne. Pienemmistä kaupungeista mieleeni tulevat Kouvolan "mikä se nyt oli nimeltään" kauppakeskus ja Kotkaan hiljattain valmistunut Pasaasi.

Kauppakujat eli pasaasit halkovat ydinkeskustaa siellä täällä ja tarjoavat paitsi viehättäviä putiikkeja ja kahviloita, myös oivan suojapaikan, kun talvinen Pariisi näyttää sateiset kasvonsa.

1800-luvun alkupuolella rakennetut pasaasit edustivat aikoinaan edistyksellisintä kauppakulttuuria. Kujien rakentajat keksivät asentaa niihin asiakkaiden houkuttelemiseksi rautakaarilla tuetun lasikaton sekä osaan kaasulämmityksen ja valaistuksen.

Vähitellen pasaasit jäivät rappiolle, ja 150 pasaasista enää parikymmentä on pystyssä. Viime vuosina Pariisi on kunnostanut niitä entiseen loistoonsa ja houkutellut tiloihin viehättäviä liikkeitä.

Nyt kujat viehättävä nostalgisella tunnelmallaan. Pasaasien lumo piilee kaarevien lasikattojen läpi siivilöityvässä valossa ja marmorilaatoista kantautuvassa askelten kaiussa.

Kirkkaiden lasikattojen alla, kaukana ulkomaailman hälystä, kun aika kuluu, voitte kuulla rakastamanne kaupunginsydämenlyönnit.

Mieleni halajaa Pariisiin. Jäimme Irjan kanssa miettimään seuraavien lippujen tilaamista, mutta samalla mieleeni putkahti vanha projekti, jossa emme päässeet powerpointia pidemmälle. Kouvolan keskustan kehittämisessä keinoja on haettu kävelykadusta ja Hansatalosta.

• Liiketilojen huoneistoala on yhteensä 7 229 m2
• Katetun kauppakäytävän ala on 650 m2
• Autohallin pinta-ala on n. 10 000 m2 autopaikkoja 360

Hansakeskus, Kouvolan keskus

Kouvolan Hansakeskus valmistui käyttäjiensä iloksi marraskuussa 2000. Mittava liike- ja asuinkiinteistöistä rakentuva kokonaisuus on saanut runsaasti hyvää palautetta, mikä kertoo sekä tarpeesta että suunnittelun onnistumisesta. Myös yritysten ja asukkaiden turvallisuuteen kiinnitettiin poikkeuksellista huomiota jo hankkeen alkumetreillä.

Kiinteistökokonaisuus, joka sisältää 11 000 neliömetriä liiketilaa, 90 asuinhuoneistoa ja 385 auton maanalaisen parkkihallin, on rakentajan ja turvallisuusasiantuntijan näkökulmasta todellinen haaste. Vaativuudestaan huolimatta Kouvolan Hansakeskus valmistui aikataulun mukaisesti, ja kaikki osapuolet tuntuvat olevan tyytyväisiä hankkeen toteutukseen. "

Hansan rakentaminen oli kokonaisuudessaan pitkä projekti, sillä alueen kehittämistä mietittiin ensi kerran jo 80-luvun lopussa", kertoo Rakennusliike OKA Oy:n projektipäällikkö Janne En.