Pohjoiseurooppalaisten kauppiaiden ei tarvitsisi lähteä Kiinaan asti ostamaan tavaraa. Riittäisi, kun pyrähtäisi Kalmariin tai vaihtoehtoisesti Kouvolaan. Uusia kiinalaisiin tavaroihin keskittyneitä keskuksia on tulossa muuallekin. Vantaa lienee tapetilla.
Tavoite on aika kunnianhimoinen. Kalmar on Vaasan kokoinen, ja se on kaukana joka paikasta. Samaa voi tietysti sanoa Kouvolasta, jonka China Centerillä on samat tavoitteet. Kouvola on yhtä kaukana kaikesta, mutta silti kaupungin johto on uskonut hankkeeseen ja panostanut sen syntyyn useita vuosia.
Kalmarin China Centreistä piti tulla kymmenen kertaa Kouvolaa suurempi. Joulukuussa hankkeen ruotsalaisen suurhankkeen rahoittajalta kuitenkin loppuivat rahat ja työt ovat edelleen pahasti kesken. Kouvolan keskus avattiin syyskuussa 2007 ja toiminta on päässyt käyntiin.
Kouvolan Kiina-keskuksen toiminnan kehittymistä jarruttanut viisumien epääminen tai viisumianomusten hidas käsittely olivat yhtenä asiana esillä, kun kaupunginjohtaja Aimo Ahti ja Kouvolan Yritysmagneetin hallituksen puheenjohtaja Kari Taskinen vierailivat helmikuun 2008 alussa Kiinassa. He kuuluivat ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen kokoamaan 40-henkiseen yritysvaltuuskuntaan, jonka ensisijaisena tarkoituksena oli viennin edistäminen.
“Matkan tarkoituksena oli esitellä suomalaista osaamista ja edistää suomalaisyritysten vientiä Kiinaan. Samalla edistettiin myös liikennettä Kiinasta Suomen suuntaan. Ahtin mukaan kontakteja syntyi kokonaan uusiin ryhmiin, jotka ovat kiinnostuneita Kouvolan China Centerin tarjoamista mahdollisuuksista. Jotkut ovat tulossa katsomaankin. Kari Taskinen valottaa keskusteluja sen verran, että näiden yhteyksien kautta on mahdollista saada Kiina-keskukseen myös uudenlaista toimintaa, esimerkiksi konekauppaa”, kertoo Kouvolan Sanomat.
Kiinan-matkalla puhuttiin myös säännöllisen rautatieliikenteen käynnistämisestä Kiinan ja Kouvolan välillä. Asiasta on vireillä muun muassa ministeritason kolmikantaseminaari, jossa kiinalaisten ja suomalaisten lisäksi on mukana Venäjä. Ahti ja Taskinen uskovat, että junayhteys varmasti toteutuu, mutta ajankohtaa he eivät lähde povaamaan. Matkan parhaimpana antina Kouvolan edustajat pitivät verkostoitumista ja yhteyksien saamista sekä Suomen valtuuskunnan yritysedustajiin että kiinalaisiin yrityksiin. Esillä oli suomalainen ympäristöosaaminen, jota kiinalaiset arvostivat suuresti.
Kalmarin Kiinakeskuksen tämän hetken vaiheista ei ole tarkempaa tietoa, mutta Kouvolassa monet kiinalaiskauppiaat odottavat sydän syrjällään asiakasvirtoja, jotka tähän mennessä ovat olleet arvioitua ohuempia. Kiinalaisia tuotteita on toimitettu rautateitä pitkin konttikaupalla.
Kouvolan Kiinakeskusta mainostetaan paikallisissa medioissa ja monet yksityisasiakkaat hakeutuvat sinne turhaan, koska alkuperäisenä liikeideana on ollut tuotteiden myyminen tukkuasiakkaille. Tukkuostajat eivät kuitenkaan ole löytäneet kiinalaisten tavarataivasta.
On arvioitu, että kauppiaat joutuvat myymään tuotteitaan suoraan kuluttajille tukkuhintaan kassavirtaa saadakseen. “Kouvolalainen Sirkka Taipale on kiertänyt vieraidensa kanssa muutamissa auki olevissa liikkeissä ja on selvästi innostunut. “Hirveän halvat hinnat. Tämä voisi houkutella ihmisiä Kouvolaan”, Taipale toivoo.
Kouvolan Yritysmagneetti on yrityksen ponnahduslauta, tuki, turva ja rohkaisija kaikissa yrityselämään liittyvissä asioissa. Yrityksille on tärkeää, että sijaintikunta tai -kaupunki huomioi yritykset toiminnassaan ja rohkaisee eteenpäin rakentamaan yhteistä tulevaisuutta.”Tämä mahdollisuus pitää saada suomalaisten yrittäjien tietoon”, toivovat Yritysmagneetin edustajat.
Tutustuimme Irja Kallion kanssa China Centeriin viime kesänä, jolloin kauppapaikkoja ja Kiinan porttia rakennettiin. Olemme aika ajoin palanneet teemaan ja keskustelleet asiaa ja aihetta tuntevien kanssa.
Kouvolan China Center, pala Kiinaa vanhassa meijerissä, voisi alkaa kilpailla turistien huomiosta vaikka Keskisen kyläkaupan kanssa, toivottiin viime syksynä. Torstaina 20.9.2007 kiinalaisten yritysten tukkukeskus oli kuitenkin vielä päivää ennen avajaisia pahasti kesken. Käytävillä oli lähinnä pahvilaatikoita – ja tyhjiä kauppoja. “Monet ovat vielä matkalla. Osa tavaroista on keskellä valtamerta, osa yrittäjistä matkalla Suomeen. Aikaa on ollut liian vähän”, sanoo johtaja Siqi Wang.
Tavaroita ei tuotu rautateitä pitkin? Nekö rahdattiinkin kontteina vertamerilaivoissa?
Kiina-keskukseen oli määrä tulla 150 kiinalaista yritystä. Avajaisiin niistä oli valmiina 30. “Loput valmistuvat pikku hiljaa vuoden 2007 ja 2008 aikana”, kerrottiin. Alussa myytävänä on vaatteita, elintarvikkeita ja sisustustavaroita.
Kiinakeskuksesta, sen tuotteista, valikoimasta ja laadusta on käyty keskusteluja. Paikalliset ovat sekä kiitelleet että vastustaneet hanketta. Näinhän aina on: uutta vierastetaan. Nämä esimerkkitapaukset osoittavat, että uuteen kulttuurin sulautuminen vie aikansa. Kulttuurin lisäksi kielivaikeudet hankaloittavat asiakassuhteiden rakentamista. Asiakassuhteiden rakentaminen ei käy käden käänteessä.
Miten Ruotsissa? Kiinalainen Fanerdun-konserni rakentaa Kalmarin pikkukaupungin laidalle jättimäistä kiinalaistavaroiden tukku- ja messukeskusta. Kouvolassa kohteena on ollut vanha meijeri. Aukiolle Cloettan vanhan suklaatehtaan viereen pitäisi nousta kolme hallia lisää ja niihin esittelytilat 1 100 kiinalaisyrityksen tavaravalikoimalle. Kouvolassa toimintansa aloitti 30 kauppiasta ja 150 tavoiteltiin.
Lisäksi on tulossa kiinalaisravintola, kylpylä, jalkojenhoitola ja orientali-henkinen puisto suihkulähteineen. Toisille tonteille yhtiö aikoo rakentaa 1 500 asuntoa sekä neljän tähden hotellin. Keskuksesta pitäisi tulla kymmenen kertaa suurempi kuin Kouvolan China Center, joka avattiin syyskuussa.
Kalmarin ongelmat ovat kaiketi kymmenen kertaa suuremmat. Miten tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia? Kuntien ja kaupunkien päättäjät ovat ilmeisesti innostuneet samasta asiasta samoihin aikoihin. Kouvolassa idean oli hankkeen kytkeminen rautatieyhteyksiin. Liikeidean ydin oli logistiikassa. Suomalaisia ja eurooppalaisia tukkukauppiaita toivottiin Kouvolaan kauppoja tekemään.
Ruotsissa kaikki tehdään kiinalaisvoimin ja kiinalaisrahoin, yhteensä kolmen miljardin kruunun (yli 320 miljoonan euron) edestä. Mutta takaiskuja alkoi tulla. “Fanerdunin rahat loppuivat joulun 2007 alla, kiinalaiset rakennusmiehet eivät ole saaneet palkkojaan, työsuojeluviranomaiset ovat keskeyttäneet pariin otteeseen työt”, kertoi Helsingin Sanomat.
Kalmarin kaupunginjohtaja Johan Perssonin mielestä hanke on ollut vaivan väärti. Kaupunki sai Cloetten suklaatehtaan kiinteistöstä 18 miljoonaa kruunua. Hän ylpeili joulukuussa sillä, että Kalmar voitti Amsterdamin Fanerdunin tekemässä vertailussa.
Kaiketi Kouvolankin päättäjät tekevät hiki hatussa töitä hankkeen onnistumisen eteen. Viime kesänä käsitys lienee ollut, että “governement” huolehtii tukkuostajien imuroinnista, kutsuista ja junailusta. Nyt ostajien pitäisi vihdoin selvittää, missä päin Kouvolaa Nordic China Centre sijaitsee.
