CUVIA = Creative Urban Virtual Innovation Ambience. Satunnaisia kuvia ja kertomuksia itseään etsivistä teknologiatasavalloista. Hyvinvointia hakemassa ja huolenpitoa tukemassa systeemisillä virtuaali- ja verkosto-organisaatioilla. Huomisen Eurooppa tarvitsee menestyäkseen neljännen teollisen vallankumouksen (Industry 4.0).
sunnuntaina, syyskuuta 24, 2017
Venäläisomisteinen suursaha Baijerissa
Ensimmäiseksi kohteeksi Saksassa valikoitui elokuussa 2017 venäläisomisteinen suursaha Baijerissa. Heillä on toinenkin Wismarissa, entisessä Itä-Saksassa. Lisäksi muita yksiköitä on Venäjällä. Yhtymän pääkonttori sijaitsee Pietarissa.
perjantaina, toukokuuta 05, 2017
Venäjän ruplan vahvistuminen on jatkunut toista vuotta
Venäjän ruplan vahvistuminen on jatkunut yhtäjaksoisesti toista vuotta. Viime kuukausina vauhti on hiukan hiipunut.
Venäjän hallituksen näkökulmasta rupla on jo liian vahva ja heikentää vientiteollisuuden kasvua.
Myös valtionbudjetin tasapainon kannalta voimistuva rupla on rasite, koska energiaviennistä saadut dollaritulot muodostavat noin puolet ruplamääräisen budjetin tulopuolesta.
Orastavat toiveet Venäjän talouskasvun käynnistymisestä eivät ole vielä heijastuneet pörssiin. Lähes kaikki Venäjä-rahastot ovat edelleen miinuksella kolmen kuukauden takaisiin noteerauksiin verrattuna.
Suurin selittäjä pörssin käyttäytymiselle on nyt kuten aina ennenkin raakaöljyn hinta. Tammikuusta 2016 tammikuuhun 2017 öljyn tynnyrihinta kaksinkertaistui 29 dollarista 57 dollariin.
Poliittiset suhteet Suomen ja Venäjän välillä näyttäisivät tällä hetkellä kohtalaisen ongelmattomilta. Ukrainan kriisin jälkeen Suomi oli ensimmäinen maa, joka käynnisti ministeritason yhteydenpidon Venäjän kanssa.
Venäjän kannalta Suomi on ystävämaa niin kauan kun se pysyy Naton ulkopuolella.
Lähde: KL
sunnuntaina, tammikuuta 06, 2013
Sotkamossa yli 5 000 venäläisturistia
KUVA: Helge V. Keitel, Sotkamo, Finland (7.1.2013)
Kainuu eli kauan metsästä, mutta Kainuun leivän isä Kajaani Oy:n jatkaja UPM katkaisi valot paperitehtaalta muutama vuosi takaperin ja nyt on tultava toimeen uusilla bisneksillä. Viime vuonna tapetilla oli surullisenkuuluisa Talvivaara. Juuri nyt 10 702 asukkaan pitäjä elää matkailusta. Tarkkaa lukua en tiedä, mutta vilkkaimpina aikoina Sotkamossa on muun muassa viitisen tuhatta venäläismatkailijaa.
Muutama vuosi takaperin tuotin artikkelin Loviisassa ilmestyvään Östra Nyland –lehteen. Vertailin Itä-Uudenmaan ja Kainuun venäläismatkailua. Sotkamo pystyy takaamaan joulu- ja pakkasukolle kipakat kelit; lunta lienee nyt etelässä enemmän kuin Vuokatin rinteillä. Petipaikkojakin täällä on monin verroin enemmän.
Turisteille rakennetaan jatkuvasti uusia tiloja. Kuulin hiljattain suunnitteilla olevasta 60 huoneisto-hotellihankkeesta. Siitä kirjoitan tarkemmin lähiaikoina.
Venäläiset kuluttavat arviolta 150 euroa per henkilö päivässä. Jotkut tilastot kertovat vieläkin suuremmista luvuista. Katinkultaan tulee äveriäitä asiakkaita Karjalasta, Pietarin alueelta ja Moskovasta. Monissa taloissa on monta sukupolvea yhdellä kertaa. Venäläiset käyttävät myös avokätisesti tarjolla olevia palveluja.
150 x 5 000 = 750 000 euroa päivässä!
Sotkamon keskustan parkkipaikat ovat olleet joulusta alkaen pullollaan autoja. Venäläisten autot erottaa siitä, että ne ovat suurempia, komeampia ja kalliimpia kuin kantaväestöllä. Ainuttakaan Ladaa en muista nähneeni. Suomalaistenkin autot ovat parantuneet, mutta yhä on Toyotaa, Corollaa tai muita ruosteen raiskaamia perusmerkkejä. Suomella menee hyvin, mutta autoillamme emme voi pröystäillä.
Hyvää Uutta Vuotta 2013!
perjantaina, elokuuta 20, 2010
Ruki Vverh! Venäjä on Hollanti
Ruki Vverh! Venäjä on Hollannin kokoinen, sanoo valtionvarainministeri Jyrki Katainen. Venäjä, Venäjä, Venäjä, jankutti puolustusministerimme. Entinen ulkoministeri vertaa Venäjää Espanjaan. Asiantuntijan mielestä Venäjän kansantalous on Ison Britannian kokoinen. Ulkopolitiikan tikanheitto osuu kohtuullisen hyvin kohteeseensa.
Kokoomuslaiset etsivät oikotietä Natoon. Perussuomalaisten herravihan vastavoimaksi kelpaa ryssällä pelottelu. Vallan kammareihin ei päästä ilman riskinottoa.
Putinin puutullit ja viime aikojen elintarvikevientikiellot, rekkajonot Vaalimaalla, sekä kaikki Venäjään liittyvä kaivetaan vanhoista arkistoista. Suomessa on kohta vaalit ja siihen mennessä puolueemme joutuvat profiloimaan itsensä uskottaviksi äänestäjien silmissä.
Venäjään ei voi luotta, eihän? Venäjään pitää suhtautua pelon sekaisin tuntein, eikö niin? Natoon on mentävä ennen kuin itäinen karhu raapaisee käpälällään Suomi-neidon herkkää hipiää. Olemme hukassa, jos naapuri kasvu vauhdittuu öljyn ja energian hinnan nousun myötä.
Energia-asioissa olemme viimeisellä rannalla, ydinvoimaloiden vetoapu auttaa meitä vasta kymmenen vuoden kuluttua. Siihen mennessä Suomi ankkuroidaan läntisen Euroopan struktuureihin. Afganistanissa olemme eka kertaa Naton apupoikina ja hävettää, kun sotilaamme eivät voi ampua talibaneja estottomasti rynnäreillään. Ruotsalaisillakin on paremmat oikeudet.
Vain ja ainoastaan Nato, Nato ja Nato voi pelastaa meidät. Nyt tarvitaan uhoa ja uskottavuuden tuhoa, koska oikeistolaisen työväenpuolueen uskottavuus on trendinä laskusuunnassa. Pääministeriksi on hirveä hinku. Kekkonen käytti neukkukorttia toistuvasti. Kokoomus harjoittelee natoestetiikalla. Saas nähdä, miten äijien käy!
lauantaina, syyskuuta 26, 2009
Venäjä syksyllä 1991
Neuvostoliitto kävi kuolinkamppailua 1991.
Pahimmillaan Neuvostoliiton hajoamisesta olisi voinut seurata sisällissota, nälänhätä ja hallitsematon pakolaisvirta.
Hallitsematon kaaos oli melkein nurkan takana.
Gorban kurssikorjaukset eivät onnistuneet, luhistuminen oli hiuskarvan varassa.
Uuden Venäjän rakentajaksi nousi Boris Jeltsin.
- Demokratia
- Markkinatalous
- Oikeusjärjestys
- Kansalaisyhteiskunta
Pelastivatko uudistajat Tsubais ja Gaidar Venäjän talouden? Oliko muita vaihtoehtoja?
sunnuntaina, huhtikuuta 19, 2009
Venäjän puskurirahastot ehtyvät
Näkeekö Kiina tässä uuden mahdollisuuden?
Venäläisen lainanottosuunnitelman esittely kansainvälisille sijoittajille tapahtunee tämän vuoden aikana. Venäjä ei enää pitkään pysty kattamaan budjetin alijäämää puskurirahastoista, joita maa keräsi korkean öljyn hinnan aikana.
Miten vahvaan asemaan Kiina tähtää?
Alijäämä sukeltanee tänä vuonna kahdeksaan prosenttiin kansantuotteesta. Öljyn hinnannoususta ei näytä tulevan vetoapua. Venäjä ei ole turvautunut lainaan vuoden 2000 jälkeen.
maanantaina, marraskuuta 10, 2008
Juttelin äsken Venäjä tilanteesta, Kiina panee hösseliksi
- On puhuttu Putinin paluusta
- Maassa ei tällä hetkellä ole rahaa ja rahojen siirtojärjestelmää
- Orastavan pankkisektorin rakenteet ovat lujilla
- Projektit pysähtyvät kuin seinään
- Maailmantalouden remonttimiehillä ja -naisilla riittää töitä
- Ratkaisut on nyhjäistävä tyhjästä
- Venäläisyhtiöiden kaatuminen rasittaisi myös kansainvälisiä pankkeja
- Tyjhästä pitää ratkaisut nyhjäistä Venäjälläkin
- Uusiksi menee maailmantalous
- Tarvitaan tiivistä valtioiden välistä yhteistyötä
Kiina julkisti jättimäisen talouden elvytyspaketin. Se eroaa länsimaiden pelastuspaketeista siten, että Kiina rakentaa omalla rahalla uutta eikä korjaa muiden rahoilla omia virheitään.
- Finanssikriisi kääntyyä reaalitalouden ongelmavyyhdiksi
- Tarkista yrityksesi ansaintalogiikka
- Menot kuriin ja kassavirat "bread and butter" vaihteelle
Aasiassa osakekurssit lähtivät tänä aamuna selvään nousuun, kun Kiinan sunnuntaina julkistama mittava elvytyspaketti viritti toiveita talouden piristymisestä.
- Kiina panee hösseliksi
- Kiinalla on varaa
- Kiinalla on kassa kunnossa
Tokiossa Nikkei-indeksi nousi 5,8 prosenttia ja kipusi takaisin 9000 pisteen yläpuolelle. Myös öljyn ja perusmetallien hinnat lähtivät nousuun.
- Öljyn hinta on hyvä uutinen Venäjälle
- Larox lienee tyytyväinen perusmetallien hinnan noususta
- Nostaako Kiina lännen kuiville?
- Kiina rakentaa!
Kiinan hallitus pyrkii hillitsemään talouskriisin vaikutuksia lähes 600 miljardin dollarin (yli 460 miljardin euron) paketilla, jossa rahaa suunnataan muun muassa infrastruktuurin ja sosiaalipalveluihin.
Lähde: STT
Suomella on edessä vaikein vuosi sitten laman. Yritykset, pankit ja valtiontalous on kuitenkin parmmassa kunnossa. Matkaamme kohti taantumaa epävarmuuden merkissä. Maailmanluokan tämän mittaluokan talousmyllerryksestä ei ole aikaisempaa kokemusta. Tätä kestää muutaman vuoden.
Matkailuala ja hotellit odottavat kauhulla tulevia kuukausia. Yhdysvalloissa ja Euroopassa yritysmatkailu on vähentynyt. Meillä syyskuu meni vielä yli odotusten, mutta peruutuksia on jo tullut eri puolille Suomea.
Äsken kerrottiin Metson ja Outokummun rajuista lomautusuutisista. Suuryritykset karsivat kulujaan. Vielä kuukausi sitten puhuttiin suomalaisyritysten korkeasta tilauskannasta. Ajateltiin, että tilauskirjat pullollaan on hyvä edetä kohti maailmantalouden taantumaa.
"Outokumpu lomauttaa tai osa-aikaistaa Tornion tehtaaltaan 1 500 työntekijää jopa kolmeksi kuukaudeksi. Metso Paper puolestaan lomauttaa 1 100 ihmistä Järvenpäässä, Hollolassa ja Jyväskylässä myös viikoiksi ja jopa useiksi kuukausiksi," tietää Taloussanomat.
Outokumpu perustelee yt-neuvotteluja alhaisella tilauskannalla. Metson lomautussuunnitelmista oli puhetta jo aikaisemmin. Muutosta ei tullut.
Aloitin uutiseni Venäjältä. Projektit ovat siellä pysähtyneett kuin seinään, kun hankkeiden vetäjillä ei ole rahaa. Suomessa ajateltiin pari kuukautta sitten, että saamme Venäjältä vetoapua. Juuri nyt siellä tilanne on erittäin huonolla mallilla. Valtiolla on edelleen rahaa, mutta yritysten operatiiviset mahdollisuudet ovat vähäiset, kun raha ei liiku.
perjantaina, kesäkuuta 06, 2008
Retretin matkailustrategia muuttuu
- Matkailijoiden määrän pitäisi kaksinkertaistua
- Suunnitteilla terveyskylpylä
- Venäläiset kohderyhmänä
- Savonlinna Travel
- Retretti
- Tehy
Retretti on Punkaharjulla toimiva taidekeskus, jossa järjestetään laajoja kuvataidenäyttelyitä sekä konsertteja. Se on avattu vuonna 1983. Kaksi kolmasosaa näyttelytiloista, liki 4000 neliömetriä, on louhittu maanalaisiin luoliin.
Retretin 25-vuotisjuhlavuoden, kesän 2008 ensimmäinen varmistunut näyttely on Ellen Thesleff – värien tanssi.lauantaina, joulukuuta 01, 2007
Ideapark Kotkaan valtatie 7 varrelle venäläisten ja kymenlaaksolaisten tarpeisiin
Idepark Kotkaan kymenlaaksolaisten ja venäläisten tarpisiin
Radiossa kerrottiin äsken, että Toivo Sukari suunnittelee Ideaparkin perustamista Kotkaan. Kiikarissa ovat rajan toisella puolella asuvat karjalaiset, venäläiset, viipurilaiset ja Pietarista tulevat auto- ja ostosmatkailijat.
Jumalniemen kauppakeskus laajenee ensin etelään Yhtenä tarjokkaan alueelle on “mini-Ideapark” Jumalniemen kauppakeskus laajenee jo lähitulevaisuudessa etelään. Alueelle on tulossa mittavasti uusia liikkeitä. Keskus sijaitse valtatie seiskan varrella. Vaalimaan kautta Venäjälle ja / tai Venääjältä matkaavat ajavat seiskaa pitkin. Pahimmillaan rekkajonot ulottuvat Karhulaan (joka kuulu Kotkaan).
Kotka lähetti kesällä alueelle sijoittamisesta kiinnostuneille yrityksille tarjouskyselyn. Yhtenä vastaajana oli Maskusta menestykseen noussut liikemies Toivo Sukari.
Muun muassa Toivo Sukari on kysynyt, voiko hän tehdä Kotkaan “mini-Ideaparkin”. Sukari synnytti Lempäälään, noin 15 kilometriä Tampereelta etelään valtavan liikekeskuksen.
Siinä on tilaa noin 100 000 neliömetriä ja noin 150 liikettä ja myymälää. Ravintoloita ja kahviloitakin on parisenkymmentä. Kaikki saman katon alla.
Jumalniemessäkään kyse ei olisi ihan mistään “ministä”. Rakennusoikeutta on liki puolet Ideaparkista, noin 45 000 neliömetriä.
Sukarin ja omistamiensa huonekaluliikkeiden Maskun ja Suomi-Soffan ohella kiinnostuksensa aluetta kohtaan ovat jo esittäneet suuryrityksistä ainakin rakennusliike NCC sekä mittavasti tilaa myymälöilleen vaativat rautakauppaketju Bauhaus ja puutarha-alan Plantagen.
Nykyisellään Jumalniemessä (Karhula) toimivat muun muassa Anttila useine yrittäjineen, Asko, Citymarket liikkeineen, Gigantti, Expert Karhunpesä, Isku, Koti-Idea, K-Rauta, Onninen, Sotka ja Vepsäläinen.
maanantaina, lokakuuta 29, 2007
Suomalaiset Metsäyhtiöt ja Puutullit
Pahin ongelma on koivukuitupuu, jota Suomessa ei ole riittävästi massatehtaiden käyttöön. Raaka-ainepulan torjumiseksi puunhankintaa kotimaasta on lisätty, ja sellutehtaat ovat siirtyneet keittämään mäntyä koivun sijasta.
Kipeimmin koivua kaipaa Stora Enson Kaukopään tehdas, joka valmistaa koivusta nestepakkauskartonkia. Se on vakaa ja kannattava tuote, joka on pitänyt yhtiön pystyssä vaikeinakin aikoina.
Jos Venäjä ei muuta kantaansa, eniten kärsii Stora Enso. Viime vuonna yhtiö toi Suomeen seitsemän miljoonaa kuutiota puuta, mutta tänä vuonna määrä putoaa vajaaseen viiteen miljoonaan kuutioon. Siitä suurin osa on koivua.
Jotta Kaukopäälle riittäisi koivua, yhtiön muiden sellutehtaiden tuotevalikoimaa on muutettu koivusta mäntykuidulle. Oulun sellutehtaalla käännettiin koivusta kokonaan havulle, ja samoin Stora tekin Uimaharjun tehtaan suurella tuotantolinjalle.
Stora Enso yrittää vähentää riippuvuuttaan Venäjän koivusta.
Tuotantomuutosten lisäksi Stora Enso on lisännyt puunostoja kotimaasta kolmella miljoonalla kuutiolla. Näin suurta lisäystä kotimaan hankinnassa Storalla ei ole aikaisemmin ollut.


