Kapitalismin kriisi-ilta telkkarissa

Tämän laman jälkeen ei ole Nokian kaltaista veturia, joka vetää meidät lamasta.

Samaa mieltä: hötörahalla vauhtia ei saada.

Osaamiseen perustuvaa kasvua haetaan, mutta kansalliset ratkaisut eivät riitä.

Paljon enemmän pientä ja kaunista kaivataan. 40 000 nuorta on ulosotossa.

Auto, asunto, akka, ammatti muodostavat monimutkaisen loukun.

Keskustelu on liian korkealla tasolla, kommentoi Metson luottamusmies.

Ihmisistä pitää kantaa huolta.

Venäjän puskurirahastot ehtyvät

Kiina vähentää Yhdysvaltojen velkapapereiden ostoja. Venäjän valtionvarainministeriö Aleksei Kudrein ilmoitti 14. huhtikuuta 2009, että valtion joutuu turvautumaan jo pian velanottoon päästäkseen yli talouskriisistä. Venäjä tähtää ulkoisille markkinoille jo vuonna 2010.

Näkeekö Kiina tässä uuden mahdollisuuden?

Venäläisen lainanottosuunnitelman esittely kansainvälisille sijoittajille tapahtunee tämän vuoden aikana. Venäjä ei enää pitkään pysty kattamaan budjetin alijäämää puskurirahastoista, joita maa keräsi korkean öljyn hinnan aikana.

Miten vahvaan asemaan Kiina tähtää?

Alijäämä sukeltanee tänä vuonna kahdeksaan prosenttiin kansantuotteesta. Öljyn hinnannoususta ei näytä tulevan vetoapua. Venäjä ei ole turvautunut lainaan vuoden 2000 jälkeen.

VALOKEILASSA professori Arto Lahti

Näin eilen Arto Lahden mainoksen matkalla Helsingin kekustasta kohti Itäkeskusta. Keskustelimme pk-yrityksistä Kurren järjestämissä bisnestreiffiellä Ylessä.

VALOKEILASSA: "Helsingin kauppakorkeakoulun professori Arto Lahti on virkaiältään Euroopan vanhin yrittäjyyden professori. Lahti on toiminut Pohjoismaiden Ministerineuvoston neuvonantajana ja hän oli myöskin presidenttiehdokas vuoden 2006 presidentinvaaleissa. Tulevissa kunnallisvaaleissa hän pyrkii Helsingin valtuustoon numerolla 511. Kolmen lapsen isän ajatuksissa sekä tekemisissä lapset ja nuoret ovat aina olleet lähellä sydäntä ja hän kantaakin suurta huolta nykynuorten tilasta ja syrjäytymisestä.

Lahden mielestä nuorten syrjäytyminen on saanut hälyttävät mittasuhteet. Mikäli syrjäytyviä nuoria olisi 100 000, kustannukset olisivat lähivuosikymmeninä 100 miljardia euroa. Yhteiskunnalle on siis suuri voitto saada syrjäytynyt nuori mukaan työelämään joko palkansaajana tai yrittäjänä. Tämä on tietysti yhteiskunnallisesti merkittävää, mutta suurin hyötyjä on tietysti nuori itse."