Itä-Suomi SWOT

3.4 Itä-Suomen SWOT–analyysi
Itä-Suomen kehittämisstrategia perustuu ensisijaisesti tulevan kehityksen rakentamiseen alueen vahvuuksien ja mahdollisuuksien pohjalle sekä toisaalta heikkouksien poistamiseen ja uhkien torjumiseen.

Vahvuudet

• Huippuosaamista ja kärkiyrittäjyyttä
• Kaupunkien vahva verkottuminen osaamiskeskuksiin
• Hyvän työvoiman saatavuus
• Monipuolinen kulttuuri
• Kattava koulutusjärjestelmä
• Toimivat palvelut ja infrastruktuuri
• Hyvä ja väljä ympäristö
• Luonto ja luonnonvarat

Heikkoudet

• Syrjäinen sijainti ja huono saavutettavuus
• Vähän kasvuyrityksiä
• Kapea yrityspohja
• Yritysten alhainen t&k-panostus
• Yritysten verkostoituminen vähäistä
• Osaamisaukot
• Rakenteellinen työttömyys
• Aluetalouden yksipuolisuus
• Harvan asutuksen lisäkustannukset

Mahdollisuudet

• Luonnonvarojen ja luonnonarvojen hyödyntäminen
  
• Alueen oman osaamisen ja innovaatiotoimintojen vahvistaminen ja
  kaupallistaminen 2010
  
• Palveluiden työllistävyys ja palveluyrittäjyys
  
• Kansainvälistymisen ja viennin lisääminen
  
• Venäjä-yhteistyö ja maaseudun autioituminen
• Bioenergian hyödyntäminen - Palvelujen heikentyminen
• Osaamis- ja yritysverkostojen hyödyntäminen, uudet kumppanuudet
• Ulkomaisen työvoiman käyttö
• Muuttotase positiiviseksi

Uhkat

• Väestön ikääntyminen
• Yrittäjien ja osaajien eläköityminen ja poismuutto
• Työvoiman tarjonta vähenee
  
• Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvu
• Alue- ja kuntatalouden heikkeneminen
• Rakennetun ympäristön rappeutuminen

Itä-Suomessa keskeisiä haasteita ovat kansainvälisen työnjaon ja kilpailuympäristön nopeisiin muutoksiin reagointi ja niihin sopeutuminen sekä väestön nopea ikääntyminen.

Itä-Suomen aluetaloudellinen asema on edellisen rakennerahastokauden aikana parantunut, vaikka se edelleen on jäljessä muun maan tasosta.

Itä-Suomen vahvuudet löytyvät luonnosta ja luonnonvaroista, niiden hyödyntämisestä sekä toisaalta yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä korkean teknologian yritysten huippuosaamisesta.

Itä-Suomen yliopistot Kuopiossa ja Joensuussa ja yliopistokeskukset Mikkelissä ja Kajaanissa sekä korkeatasoinen ammattikorkeakoulujen verkosto vahvistavat alueen väestön osaamista ja luovat pohjaa olemassa olevan yritystoiminnan kehittymiselle sekä uusien osaamispohjaisten yritysten synnylle. Itä-Suomen innovaatioketjut kaipaavat kuitenkin vielä vahvistamista.

EAKR Teemallinen kohdentaminen

Teemallinen kohdentaminen

Maakuntaohjelmien linjausten, osaamiskeskusohjelmien ja Itä-Suomen innovaatio-strategian pohjalta käynnistetään yrityslähtöisiä innovaatio- ja kilpailukykyä kehittäviä pilottihankkeita.

Teemat ovat:

• metsä ja metalli
• materiaalitekniikka
• ICT
• vapaa-aika ja matkailu
• hyvinvointi
• ympäristö ja energia
• kaivannaistoiminta
• elintarviketeknologia

Lisäksi varataan avaintoimialojen tai klustereiden rajapinnassa syntyville innovaatioille ja liiketoiminta-alueille mahdollisuus kasvaa ja kehittyä sekä edistetään teknologioiden ja teemojen
välistä yhteistyötä ja synergiaa.

Osaamiskeskusverkostot ovat pääosin suuraluerajat ylittäviä verkostoja, joten teemoittaisia kehittämishankkeita pyritään toteuttamaan myös ylimaakunnallisina.

Rakennerahasto-ohjelmien hankerahoituksessa on huomioitava eri ohjelma-alueiden NUTSII-tason rajoitukset: Itä-Suomen suuralueella voidaan tehdä tarvittaessa yksi rahoituspäätös, mutta suuralueiden välillä tarvitaan erillispäätökset.

Teemoja tarkastellaan kriittisesti ja tarvittaessa ne arvioidaan uudelleen ohjelmakauden aikana. Teemat ja niihin kohdistuvien kehittämistoimenpiteiden sisältö täsmennetään maakuntien yhteistyöasiakirjoissa.

Kaupunki-maaseutuvuorovaikutus on vahva useimmilla näistä Itä-Suomen teemoista. Monet

teemoista perustuvat välittömästi tai välillisesti luonnonvarojen tai luontoarvojen hyödyntämiseen, joten niiden tuotanto- ja palveluketjut toimivat koko maaseutu-kaupunki –akselilla.

3.6 Kaupunkiseutujen merkitys sekä maaseudun ja taajamien vuorovaikutus

Yhteisön strategissa suuntaviivoissa tuodaan esille kaupunkiseutujen merkitys koheesiotavoitteiden toteuttamisessa.

Kaupunkiulottuvuuden käyttöönottoa ja sisältöä on täsmennetty Komission tiedonannossa KOM(2006) 385, ”Koheesiopolitiikka ja kaupungit: kaupungit ja taajamat alueiden kasvun ja työllisyyden edistäjinä”.

Kaupunkien vetovoiman vahvistamiseksi on otettava huomioon ainakin neljä perus- tekijää: liikenneyhteydet, palvelut ja varustetaso, luonnon ja rakennettu ympäristö sekä kulttuuri. Itä-Suomessa toteutetaan erityisesti seuraavia tiedonannon suuntaviivoja:

• Tuetaan kaupunkiseutujen toimivuutta innovaatiotoiminnan, yrittäjyyden ja osaamistalouden kannalta.
• Edistetään talouden infrastruktuureja, järjestetään yrityksille neuvontaa ja tukipalveluja,
• kannustetaan yrittäjyyteen ja yhteistyöhön.
• Tuetaan maakuntien keskusten yhteyksiä tärkeimmille lentokentille ja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen pääväylille.
• Kehitetään verkosta helposti saatavia palveluja ottaen huomioon mm. demografiset muutokset.
• Uuden teknologian avulla tarjotaan tehokkaita ja innovoivia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon, hallinnon ja koulutuksen alalla.
• Edistetään menetelmiä ja teknologioita, joilla parannetaan ympäristön laatua.
• Lisätään energian käytön tehokkuutta ja energian säästöä.

Alueelliset innovaatiorakenteet

Tutkin uutta EAKR-ohjelmaa. Dokumentissa on 120 sivua. Tämä sopisi meidän Pohjois- ja Itä-Suomen toimintaohjelmaan.

Innovaatiotoiminnan ja alueellisten innovaatiorakenteiden vahvistaminen on erityisen haasteellista kaukana päämarkkina-alueilta sijaitsevassa harvaanasutussa Itä-Suomessa.

Elinkeinoelämän kehittyminen ja uuden yritystoiminnan sijoittuminen Itä-Suomeen edellyttää monipuolista verkostojen kehittämistä.

Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys sekä niiden rakenteellisten aukkojen poistaminen ovat välttämättömiä Itä-Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi.

Ohjelmakaudella 2000-2006 syntyneet osaamiskeskittymät ovat luoneet yrityksille toimintaympäristöjä, joissa innovaatioketjut toimivat ja luovat kehittyviä huippuosaamisen aloja.

Luodut osaamisen verkostot tutkimuslaitosten ja oppilaitosten sekä yritysten ja julkishallinnon kesken ovat muokanneet alueelle uutta innovatiivista toimintakulttuuria. Kehitys on saatu myönteiseen alkuun, mutta edellyttää jatkuvaa pitkäjänteistä työtä.

Ohjelmakaudella 2007-2013 haetaan edelleen innovatiivisia toimintamalleja prosessien vahvistamiseksi. Rakenteiden tulee olla yhtenäisesti toimivia ja tehokkaita.

Menestystekijöitä ovat riittävä ja oikein valittu erikoistuminen sekä tätä tukeva kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen.

Alueiden erikoisosaamista hyödynnetään maanlaajuisesti alueellisten innovaatio- organisaatioiden verkostoitumisen myötä. Toimintalinja täydentää kansallista innovaatiopolitiikkaa.