Tulevaisuuden uskoa: tieto, tunne ja tahto

Otsikossa on muunnelma “ryhti, puhti ja tahto” hokemasta, jonka muistan Andersson & Lembke iskulauseena kolmenkymmenen vuoden takaa.

Innovaattorilta ja  uuden kehittäjältä kaivataan tulevaisuuden uskoa ja taistelun halua, tottumusta käsitellä ristiriitaisia asioita ja kriiseistä selviytymisen kykyä.

Käsittelen alla vanhaa kalvoa, jossa on viisauden siemeniä tähänkin hetkeen.

“Piippua pönkitetään pystyssä kuin Pisan kaltevaa tornia” toi mieleen piipun ympärille rakentuvaa tulevaisuudentehtaan, jota konseptoimme 1990-luvulla Suomessa. 

Avoin mieli uusille ideoille, monipuolinen ja erilaisuutta sietävä ryhmä toteuttamassa  ympäristökasvatuksen mallia – ekolukiota.

Maailmalle avautui uusi “pääkonttori”, jonka käytäviltä löysimme ahneusvajetta, kyvyttömyyttä nopeaan reagointiin ja haluttomuutta edistää tuotteiden tuontia ja vientiä. 

“Kyllä-mutta” –virus on kehittäjien ja keksijöiden alituisena vaivana. Menestyksen uhkatekijät ovat villeinä valloillaan usein yhteisön sisällä.

Tulevaisuuskylästä poistettiin ensin rajoittajat, laadimme tavoitteet ja terävöitimme visiota. Tästä ikuisuuteen –projektia ei syntynyt, mutta Digital Villages purkautui 2000-luvulla konkreettiseksi jatkumoksi. Sen käytäntöön viemisessä on vielä paljon tehtävää.

Nokia on menossa Amerikkaan!

Nokia on maailman suurin yksinkertaisten ja vaikeakäyttöisten matkapuhelinten valmistaja maailmassa. Muutama vuosi takaperin pääjohtaja O-P Kallasvuo lupasi valloittaa Amerikan markkinat.

Vastaavasti Apple on maailman pienimpiä valmistajia, jonka Suomen valloitus etenee mallikkaasti. Suomalainen tietoyhteiskunta ei kuulu maailman mallikkaampia joukkoon, mutta osa meistäkin arvostaa Internetin käyttöä helppokäyttöisellä kännykällä.

Nokia menestyy Aasiassa, Afrikassa ja kehitysmaissa. Tiedotustoiminnassaan firma korostaan suuruuttaan ja miten paljon puhelimia valmistetaan, kuinka tehokas logistiikka mahdollistaa suurten toimituserien hallinnan. Puhelinten ominaisuuksista, tuotteiden, palveluiden tai ratkaisujen innovatiivisuudesta ei nykyään enää puhuta.

Maailman suurin, johtava, markkinaosuus, Keilaniemi, pääkonttori, lukuisten johtajien nimet ovat tiedotteiden vakiokamaa. Kuluttajaresukkat ravistelevat OVI-palvelua pitkän logistiikkaketjun ääripäässä. Insinööriä on turha kutsua apuun, koska harva huipputiedemieskään osaa mutkikkaita palveluja käyttää.

Nokia on sitonut itsensä Symbianiin ja Maemoon. Näyttää siltä, että käyttöjärjestelmäkriisistä ei ole helppoa ulospääsyä. Matka mobiililaitteiden huipulle nykyisellä tuotesortimentilla tulee viemään vuosia. Ilmainen Navteq-navigointi auttaa yritystä vain hetken. Kohta Suomen suurimman yrityskaupan allaskirjauksesta syntyy lisää heikkolaatuista tilinpäätösnumreologiaa.

Ericsson, Motorola, Nokia, Samsung ja Palm ovat entistä kovemmassa älyluuripyörityksessä. Apple, Android ja RIM raivaavat mobiliuudelle uutta suuntaa. Microsoft on yhä leikissä mukana. Perinteisten valmistajien yhteen niputtaminenkaan ei auttaisi uuden suunnan etsinnässä.

Matka Wapista Internetiin on osoittautunut poikkeuksellisen pitkäksi. Ehtivätkö perinnepuhelinten valmistajat koskaan perille?

Vuonna 1997 tajusimme Kajaani Elektroniikassa

Suomessa asuu alle promille maailman väestöstä. Reilu viisi miljoonaa on kokoluokaltaan suurkaupungin nukkumalähiö.

Vuonna 2010 Suomi on täynnä osaamiskeskuksia ja  yrityshautomoja, joista suurin osa tähtää paikallisten ongelmien käsittelyyn.

Viennistä ei puhuta, mutta kansainvälistyminen ja globalisaatio on suurinta muotia. Myyntiä ei mainita, mutta eurooppalainen yhteistyö on korkeassa kurssissa. Teollisuuden tilalle kaivataan palveluja, jotka pelastavat maan ja työllisyyden.

Minusta tuntuu, että emme oikein tajua sitä, miten vähän väkeä Suomessa asuu. Tämän asiakasmäärän varaan ei voi kehittää minkäänlaista bisnestä ja siksi kaiken karvaiset yrityshautomot ja yrittäjyyden hoivakodit ovat niin tärkeitä.

Ne työllistävät byrokraatteja, tarkastajia, analyytikkoja ja taivaanrannan maalareita, mutta harvoin ketään aidon tuotannon kehittäjää. Yleistäminen on vaarallista, mutta tämä tuli mieleen tänään Korjaamossa, jossa tarkoitus on hyvä, mutta “se jokin” puuttuu kokonaan.

Kiinteistöpommi muhii Suomessakin

Kauppalehti uutisoi Perjantai 12.03.2010 klo 14:09 (päivitetty pe 16:28) “Kiinteistöpommi vain hiuskarvan varassa”.  Mitenköhän syvällä suuret kauppakeskukset uivat?

Viime viikolla Masun ja Suomi-Soffan erimielisyydet käväisivät uutisotsikoissa. Euromarket kamppailee suurmarkettiensa kanssa. Rahat eivät riitä kauan, jollei ratkaisuja synny

Suomesta kiinteistöjä ostaneet sijoittajat voivat joutua vaikeuksiin kiinteistöjen arvonlaskun vuoksi, ennakoi kiinteistösijoitusyhtiö Catella. Matalan korkotason ansiosta velat on toistaiseksi pystytty hoitamaan, kertoo KL ja kysyy: Entäpä, kun korko nousee?

Ehkä tämä on hyvä uutinen omakotitalolainojen maksajille? Korkotason nostaminen olisi myrkkyä kiinteistöbisnekselle. Mutta nousu tulee joka tapauksessa jossain vaiheessa, koska pankit toivovat korkeampia marginaaleja. Mitä pankit tekevät, jos kiinteistöt kaatuvat niiden syliin? Miten niillä sylivauvoilla tehdään rahaa?

Sijoittajat omistavat suomalaisia kiinteistöjä kymmenen miljardin euron arvosta. Ulkomaisia kiinteistönomistajia on noin 70. Niitähän tuli kasapäin tänne ennen laman alkua. Silloin Suomea kehuttiin edullisena sijoituskohteena. Näemmekö vasta nyt uutisotsikoissa taantuman toisen vaiheen, joka iskee palvelualoihin, kauppoihin ja sitä kautta kiinteistöbisnekseen?

Kuka ostaa alta pois horjuvia korttitaloja? Millaiseen myräkkään meidän pitää varautua vuoden loppuun mennessä? Ilmeisesti tästä ei selvitä vaurioitta, koska kiinteistöihin in sidottu suuria rahasummia. Ongelmia syntynee lisää, kun työttömyys kasvaa tämän kevään aikana. Satamalakkokaan ei lupaa hyvää orastavalle kasvukehitykselle. 

Markkinoille tulee Catellan markkinakatsauksen mukaan runsaasti kiinteistöjä, jos pankit päättävät realisoida lainatappioita. Toistaiseksi pankit eivät vielä ole ulosmitanneet ongelmakiinteistöjä.

Tuossa se on. Pankit pitävät matalaa profiilia. Kaatuvatko kiinteistöt niiden syliin? Mitä ne niillä tekee? Kiinteistöbisneksessä avautuu uusia mahdollisuuksia. Future Store on kaivettava naftaliinista. Digital Villages ja paikallispurkki yhdistettynä kohteen liiketoimintaan avaavat uusia kehityspolkuja.

Meillä on muutamia keisejä meneillään SL:n kanssa. Tätä pitää pohtia. Tarvitsemme lisää taustatietoja. Miten ongelmat jakautuvat alueellisesti? Helsingissä lienee vapaana miljoona neliömetriä toimistotilaa. Nyt olisi tilaa yrittäjille. Ei ole “peltihalleista” puutetta.

Lähteet: KL ja STT

Autoteollisuus ei luovuta

Autoteollisuus ei ole lamasta huolimatta heittänyt kirvestä kaivoon, päinvastoin, yritykset panostavat nyt rajusti tuotekehitykseen.

Päästöajattelu kattaa auton elinkaaren, valmistuksesta auton kierrätykseen. Luin tänään uutisia Saabin uudesta tulemisesta uuden omistajan turvin. Muutoksia tapahtuu Amerikassa ja Aasiassa.

Toisena teemana on elektroniikan, antureiden, sensoreiden ja tietotekniikan lisääminen. Teknologian avulla lisätään sekä ajomukavuutta että ajamisen turvallisuutta.

Kolmantena trendinä on sähköautot, paremmat ja keveämmät paristot, hybridit, päästöjen ja polttoainetehokkuuden lisääminen.

Brändien rakentamisen ja mielikuvamarkkinoinnin autofirmat taitavat paremmin kuin moni muu. Niillä on myös erittäin vahvat ja maailmanlaajuiset jakeluorganisaatiot.

Point Estonia on asialleen omistautuneiden virolaisten osaajaverkosto

Point Estonia on joukko asialleen omistautuneita virolaisia yrityksiä, jotka ovat ansainneet kannuksensa kansainvälisissä projekteissa. He ovat yhdistäneet voimansa auttaakseen muun muassa meitä suomalaisia toimimaan Viron markkinoilla.

Helge: Mielenkiintoinen kampanja, joka hyödyntää suomalaisia blogaajia.

Kokeneet asiantuntijat auttavat määrittelemään markkinointistrategian ja ottamaan sen käyttöön, he suunnittelevat ja toteuttavat mainoskampanjat sekä vastaavat kaikkiin mahdollisiin markkinointiin liittyviin tarpeisiisi, oli kysymys sitten esimerkiksi mediaviestinnästä ja PR:stä,
suoramarkkinoinnista, sähköisestä mainonnasta tai vaikkapa tapahtumamarkkinoinnista.

Helge: Rajat ylittävä yhteistyöaloite; rakettitieteellisin keinoin ;) Cristina Andersson kommentoi virolaisten tuoretta aloitetta innostuneesti. Facebook keskusteluun pääsette mukaan tämän linkin kautta. Avasin aiheesta myös Qaiku-keskustelun: tämä on täyttä #innovaatiojuna –kamaa. Löytyykö sponsseja, että saisimme aikaan Suomi-Eesti qaikujuhlat?

Mikroduunista Sitrassa 3.3.2010 kello 09 – 11

Mikroduunista keskustellaan 3.3.2010 kello 09 – 11 Sitrassa. Osallistujat esittelevät omat näkemyksensä pahvipowerpointeina ja aikaa oman näkemyksensä esittämiseen on 3 minuuttia, jonka jälkeen porukka kerää ajatukset kokonaisuudeksi.

- kerätään ideoita

- arvioidaan yhdessä

- esitykset lähetetään striimeinä verkkoon

- jatkokehitykseen voivat osallistua kaikki muut

Yritämme murtaa kutsuttujen ja valittujen ylivaltaa ja ideana on joukkovoiman hyödyntäminen yhteisöllisissä kehitysprosesseissa. Operaation seuranta onnistuu tästä Qaiku-osoitteesta.

Tieinformaatiojärjestelmä

Tieinformaatiojärjestelmän rakentamiseen on nyt valmiita ja toimivia työkaluja.

Tämä Tampere Region pilari löytyi bensa-asemalta Tampere – Lahti tien varrelta.

Valmistaja on Vogel’s ja sisällön suunnittelijana on Go Tampere niminen projekti.

Laitteen tekninen toteutus tuntui hyvältä, mutta sijoittelu ei rohkaissut pidempiaikaiseen katseluun.

Kaipasin myös kosketusnäyttöä ja interaktiivisuutta. Sisältö tuli nyt ohjelmoidusti “push” periaatteella.

Yleisvaikutelma positiivinen; yksi parhaista tähän asti.

Muutos on hitaampaa kuin pintakuohu väittää

Miksi nämä luonnokset ovat tärkeitä? Tämän tuhersin vuonna 1998.

Piirrokset sisältävät minulle hyödyllistä informaatiota. Niiden avulla pystyn reflektoimaan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden takaisia juttuja ja projekteja.

Piirrosten avulla hahmotan, että yhteiskunnan ja teollisuuden muutokset ovat hitaampia kuin mitä päiväkohtaisia uutisia lukemalla voisi olettaa.

Energiakysymykset eivät muutu muutamassa vuosikymmenessä juuri mihinkään suuntaan. Tietotekniset ratkaisut ovat kymmenessä vuodessa kehittyneet nopeammiksi, mutta ihmisen kyky käsitellä ja hahmotella tietoa on yhä yhtä hankalaa.

Juoruja Loviisasta

Loviisassa on kahdenlaisia yrityksiä: Fortum ja kaikenlaisia pieniä pakertajia. Fortum pyörittää Loviisassa kahta ydinvoimalaa ja havittelee tänne kolmatta.

Kaikki muut ovat pieniä tai keskisuuria. Mitä uutta syntyy näin pienellä paikkakunnalla?

Asia kiinnostaa minua ja lähden tutkimaan aihetta systemaattisesti tästä päivästä alkaen. Idean “juorujen kirjoittamisesta” sain eilen Espoossa Tivit-seminaarissa, jossa aihetta käsiteltiin valtakunnallisesti Piksun näkökulmasta.

Minä harjoittelen "talous- ja yritysjuorujen kirjoittamista” Loviisan seudulla. Saas nähdä, saanko tästä irti mitään merkittävää.

1. Venäläiset asiakkaina
2. Uudet tuotteet
3. Perinteiset palvelut
4. Rakentaminen
5. Hukkaputki Helsinkiin
6. Putkimiesten työllisyystilanne
7. Puuveneet
8. Projektitapahtumat
9. Uudet yritykset
10. Hyvinvointi
11. Pahoinvointi

Apple, Nokia ja Kehittyvien Maakuntien Suomi

Applen Steve Jobs julkaisi eilen iPadin, joka on ylisuureksi räjähtäneen kosketuskäyttöisen iPhonen ja iPodin yhdistelmä. iPad perusversion jakelu käynnistyy 60 päivän kuluttua ja 3G tulee myöhemmin.

Uuden laitteen hintahaarukka on 499 dollarista reiluun kahdeksaan sataan taalaan. Tuotteesta ei vielä ole ulkopuolisten käyttäjien arvioita, mutta blogiavaruus, Twitter ja sosiaalinen media on täynnä Apple fanien ylistystä.

Kriitikkojen puheenvuorotkaan eivät ole kovin uskottavia, koska “hands-on” kädet kurassa kokemusta ei ole kellään muulla kuin Applen omilla porukoilla.

Julkisuuden hallinnassa Apple hakkaa liikevaihdoltaan paljon suuremman Nokian mennen tullen. Steve Jobs meni esityksessään jo niin pitkälle, että “We’re the biggest mobile device supplier on the globe” eli suurin mobiililaitteiden toimittaja.

Onneksi kansallisromanttinen Nokia ilmoitti tänään paluusta hyvään tuloskehitykseen. Numerotietoja löytyy ainakin kotimaisista lehdistämme sylin täydeltä, mutta globaalisti Nokia ei tee suuria digitaalisia aaltoja.
Nokian insinöörit ovat jumissa ja junttuurassa Symbian käyttöjärjestelmän kanssa, joka sopii halpapuhelinten ja pikkuruutuisten peruspuhelinten käyttikseksi mainiosti, mutta Nokia joutuu 2010 petraamaan mielettömästi päästäkseen Applen imusta aitoon innovaatiojohtajuuteen.
Afrikkalaisten ja aasialaisten rahat ovat tarpeen. Nokian jälkeenjääneisyys on friikkien mielestä jo toivottoman suuri. Apple pyyhkii pöytää ja Nokian on pakko painottaa aivan toisenlaisia asioita. Nyt se ei ole niinkään “Connecting People” firma vaan maailman paras arvoketjun hallitsija, joka pystyy jakelemaan halpalaitteita tehokkaammin kuin kukaan muu.

Apple hyödyntää tietenkin Nokian junttipuhelinvalmistaja-asemaa ja nostattaa mobiilieliitin tunnelmia ja uskomuksia jatkuvilla uudistuksilla, joihin Nokia ei 2010 pysty mitenkään vastaamaan.

Älkää ymmärtäkö kirjoitustani väärin. Nokia on edelleen ehdotonta yrityseliittiä sekä Suomessa että Euroopassa ja se on edelleen maailman suurin matkapuhelinten valmistaja. Nokian tuloskone on jälleen tulossa kuntoon, mutta sillä on ongelmallinen historia. Nokia joutuu taistelemaan Applen lisäksi RIMiä, Samsungia, LG:ta ja lukuisia muita valmistajia vastaan.

Amerikkalaisen sosiaalisen median kaltaista tukea Nokia ei saa Suomesta eikä Euroopasta. Euroopan “vanhainkodista” ei ole suurta apua. Tätä mannerta hallitsevat kehäraakit naissankarit, berlusconit, vanhaset ja sarkot. Amerikalla on Obama, Apple ja Google sekä mieletön hegemonia uudessa mediassa.

Jotain pitäisi keksiä. Euroopan nostaminen business innovoinnin kärkeen vaatisi tuhansia innovaatiojunakiertueita. Olemme juuttuneet henkiseen ja tekniseen taantumaan, joka pakottaa vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen.

Suomessa työtön maksaa 18 000 euroa vuodessa ja maatalousyrittäjän tukeminen kustantaa lähes 30 000 euroa. Maatalouden lopettaminen ja kaikkien työttömäksi laittaminen säästäisi riihikuivaa rahaa, mutta ensin meidän on päästävä eroon vanhanajan poliitikoista.Vanhanen, missä sä oot?

Innovoidaan hyvää elämää

Kitti raportoi "Dimesin Global Rush Hour -seminaarista" Jaikussa. Yhtenä puhujana on Sitran kehitysjohtaja Ossi Kuittinen, jonka nettiprofiilissa on tällainen otsikko: "Ihmiskeskeisestä teknologiasta Suomen uusi menestystarina."

Löysin netistä Puheenvuoro 1.9.2008. Suomessa on kaksi merkittävää toimialariippumatonta kansallista strategiaa:

1. innovaatio- ja
2. tietoyhteiskuntastrategi

Tietoyhteiskuntastrategiassa painottui "hyvä elämä" ja innovaatiostrategiassa taas "systeemisen muutoksen tarve". Miten yhdistämme nämä kansalliseksi ponnistukseksi?

Tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa erityisesti tieto- ja viestintäteknologioiden (tivi) soveltamisesta tulee suuri tuottavuushyöty. Tivi-valmiudet ovat uuden yhteiskunnan kansalaistaitoja. Ihmisen olemisen idea on itsensä ilmaisu, ja tivi-teknologiat ovat sitä varten. Meidän on opittava digi-tv- ja umts-farsseista. Teknologia ei ole kuin väline, ja sen kehittämisen syyksi tarvitaan tarve.

Kun lähdemme kehittämään palveluita hyvän elämän lähtökohdista, markkinat ovat globaalit. Suomen kannalta mielenkiintoista on, että 'hyvän elämän' alalla on yli 6,6 miljardia henkilöasiakasta ja satoja miljoonia yritys- ja julkisten organisaatioiden asiakasta. Lisäksi suomalaisella teollisuudella on hyvät jakelukanavat (esim. Nokia, kone- ja metalliteollisuus) tai jakelukanavana on vaivaton Internet (digitaaliset tuotteet).

Suomi on liian pieni yksikkö globaalissa innovaatiokentässä. Tarvitsemme laajan, kansainvälisen innovaatioverkoston. Tämä edellyttää älyllistä ristipölytystä, jossa yksilöiden on helppo liikkua verkoston osasta toiseen ja palata takaisin Suomeen tuoden mukanaan uudenlaista erityisosaamista innovaatiotoiminnan tueksi.

KK-Net rakentaa maailmanlaajuista avoimen innovoinnin yhteistyöverkostoa. Uusia jäseniä on tullut keskimäärin yksi per päviä. Tällä hetkellä KK-Networkin toimintaan osallistuu 78 jäsentä eri puolilta maailmaa.

Korkeatasoisen globaalin tieto- ja taitoverkoston kehittäminen edellyttää myös avointen innovaatiomallien ja -alustojen aktiivista kehittämistä. Avoimen innovaatiotoiminnan osalta Suomen on mahdollista nousta edelläkävijän asemaan maailmassa. Esimerkiksi avoimet oppimisympäristöt voisivat olla hyvän koulutusjärjestelmämme kansainvälisiä myyntituotteita.

Oppimisympäristöjen kehittäjiä löytyy Sometu'sta.

Ihmiskeskeisessä innovaatioympäristössä lähdetään aidosti ihmisten tarpeista. Keskeistä tässä ajattelussa on ihmisen roolin muutos kuluttajatyyppisestä teollisen aikakauden roolista tietoyhteiskunnan aktiiviseksi toimijaksi eli subjektiksi. Niin julkiset kuin yksityisen sektorinkin palvelut suunnitellaan hyvän elämän lähtökohdista, välttäen sektorispesifisiä ainoastaan hallintoa automatisoivia ratkaisuja.

Palvelutuotannon kehittämisessä lähtökohtana "Hyvä Elämä".

Tavoitteena on uusi ihmislähtöisempi ja kestävää kehitystä edistävä maailma ja avoin palvelumarkkina, joka perustuu globaaleihin teknologioihin. Tämä mahdollistaa kansanväliset palveluiden vientimarkkinat suomalaisessa ympäristössä tehdyille kasvuyrityksille. Ihmislähtöisen teknologian innovaatioiden luomisessa tarvitaan vankkaa tietämystä ja ymmärrystä mm. erilaisten ihmisten tarpeista, teknologian käyttötavoista, osaamista sekä ymmärrystä ihmisten kyvystä oppia hallitsemaan ja käyttämään teknologisia sovelluksia. Arjen elämää helpottavissa palveluissa riittää töitä sadoille uusille Väisälöille.

Olemme KK-Netissä tutkineet oppivaa organisaatio ja miten yritykset hyödyntävät uutta teknologiaa toiminnassaan.

Ossi Kuittinen on Sitran tietoyhteiskunta-asioista vastaava kehitysjohtaja. Aiemmin hän on tehnyt pitkän uran Telia-Sonerassa kehitysjohtajana sekä IBM:ssä kansainvälisissä asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Tämän lisäksi hän on kehittänyt tietoyhteiskunnan verkostoja muun muassa Helsingin tietojenkäsittely-yhdistyksen puheenjohtajana sekä Tietotekniikan liiton hallituksen jäsenenä. Nykyisin hän toimii sekä erilaisissa akateemisissa ja teollisuuden yhteistyöelimissä.

Vanhusten palveluihin innovaatioita ja uutta teknologiaa

Paula Risikko, peruspalveluministeri, terveystieteiden tohtori, vanhustyöhön erikoistunut sairaanhoitoja kommentoi hiljattain: Ikääntyvässä Suomessa tarvitaan enemmän ikäystävällisyyttä ja yhteisöllisyyttä, eri-ikäisten kanssaihmisten tarpeiden, voimavarojen ja elämänkokemuksen huomioon ottamista, keskinäistä arvostusta ja välittämistä.

Tarvitaan konkreettisia tekoja, joilla turvataan ikääntyneiden mahdollisuus turvalliseen ja mielekkääseen elämään kotona myös silloin, kun kunto on heikentynyt.

1. Kotona asumista tuetaan
2. Vanhusten ongelman on yksinäisyys: ei aina ole niitä, jotka välittäisi ja kaipaisi
3. Kävelevä ”kauppakassi” innovaatiota kaipaa Paula Kokkonen (Helsinki)

Ongelmana on, saammeko työntekijöitä tarpeeksi tulevina vuosina, kun nyt on tapahtumassa suuri henkilöstön eläköityminen.

Väestö ikääntyy ja hoivan tarve lisääntyy. Vanhusten tarpeet ovat erilaisia ja henkilöstön on kyettävä mukautumaan uusiin haasteisiin. Hoidon perustana on

1. yksilöllisyys
2. asiakaslähtöisyys

Suurilla ikäluokilla on paljon sosiaalista pääomaa, jota pitäisi hyödyntää yhteiskuntamme hyväksi.

Alueelliset innovaatiorakenteet

Tutkin uutta EAKR-ohjelmaa. Dokumentissa on 120 sivua. Tämä sopisi meidän Pohjois- ja Itä-Suomen toimintaohjelmaan.

Innovaatiotoiminnan ja alueellisten innovaatiorakenteiden vahvistaminen on erityisen haasteellista kaukana päämarkkina-alueilta sijaitsevassa harvaanasutussa Itä-Suomessa.

Elinkeinoelämän kehittyminen ja uuden yritystoiminnan sijoittuminen Itä-Suomeen edellyttää monipuolista verkostojen kehittämistä.

Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys sekä niiden rakenteellisten aukkojen poistaminen ovat välttämättömiä Itä-Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi.

Ohjelmakaudella 2000-2006 syntyneet osaamiskeskittymät ovat luoneet yrityksille toimintaympäristöjä, joissa innovaatioketjut toimivat ja luovat kehittyviä huippuosaamisen aloja.

Luodut osaamisen verkostot tutkimuslaitosten ja oppilaitosten sekä yritysten ja julkishallinnon kesken ovat muokanneet alueelle uutta innovatiivista toimintakulttuuria. Kehitys on saatu myönteiseen alkuun, mutta edellyttää jatkuvaa pitkäjänteistä työtä.

Ohjelmakaudella 2007-2013 haetaan edelleen innovatiivisia toimintamalleja prosessien vahvistamiseksi. Rakenteiden tulee olla yhtenäisesti toimivia ja tehokkaita.

Menestystekijöitä ovat riittävä ja oikein valittu erikoistuminen sekä tätä tukeva kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen.

Alueiden erikoisosaamista hyödynnetään maanlaajuisesti alueellisten innovaatio- organisaatioiden verkostoitumisen myötä. Toimintalinja täydentää kansallista innovaatiopolitiikkaa.