Mun sisällä on pieniä poikia

Olen maatuskan mutoinen mies, jonka sisällä on monta pientä poikaa; toistensa sisällä ilman loogista järjestystä. Pystyn ammentamaan heiltä puheita ja ajatuksia, vaikka mihin tarkoituksiin.

Eivät ne synkkiä ole, vaikka joskus ajautuvat lähiöstä kaukaisuuteen. Sieltä ne kuiskivat, töytäisevät ja laittavat liikkeelle pienistä palasista koostuvia hömpötyksiä, jotka normijärkevä jättäisi oman onnensa nojaan.

Herkässä mielentilassa on koettu juttuja maailaman laidalta toiselle. Unissa tapaa uusia ihmisiä, jotka todellisuudessa ovat huitsin nevadassa.

Koko perheen farssi omakotitalon sirkuksessa. Puuroa pöydällä, Felliini pyörii telkkarissa ja mielettömässä maailmassa elämä ei niin vakavaa ole. Muu maailma ei ymmärrä kieltämme tai sanataituruuttamme.

Oppisuunnan viestinviejät pulputtavat tajunnanvirrasta pateettisen hauskaa sananhelinää. Riitasointujen toistuva pauke tulee hartioiden välissä huojuvasta kvanttitietokoneesta.

Nokia on menossa Amerikkaan!

Nokia on maailman suurin yksinkertaisten ja vaikeakäyttöisten matkapuhelinten valmistaja maailmassa. Muutama vuosi takaperin pääjohtaja O-P Kallasvuo lupasi valloittaa Amerikan markkinat.

Vastaavasti Apple on maailman pienimpiä valmistajia, jonka Suomen valloitus etenee mallikkaasti. Suomalainen tietoyhteiskunta ei kuulu maailman mallikkaampia joukkoon, mutta osa meistäkin arvostaa Internetin käyttöä helppokäyttöisellä kännykällä.

Nokia menestyy Aasiassa, Afrikassa ja kehitysmaissa. Tiedotustoiminnassaan firma korostaan suuruuttaan ja miten paljon puhelimia valmistetaan, kuinka tehokas logistiikka mahdollistaa suurten toimituserien hallinnan. Puhelinten ominaisuuksista, tuotteiden, palveluiden tai ratkaisujen innovatiivisuudesta ei nykyään enää puhuta.

Maailman suurin, johtava, markkinaosuus, Keilaniemi, pääkonttori, lukuisten johtajien nimet ovat tiedotteiden vakiokamaa. Kuluttajaresukkat ravistelevat OVI-palvelua pitkän logistiikkaketjun ääripäässä. Insinööriä on turha kutsua apuun, koska harva huipputiedemieskään osaa mutkikkaita palveluja käyttää.

Nokia on sitonut itsensä Symbianiin ja Maemoon. Näyttää siltä, että käyttöjärjestelmäkriisistä ei ole helppoa ulospääsyä. Matka mobiililaitteiden huipulle nykyisellä tuotesortimentilla tulee viemään vuosia. Ilmainen Navteq-navigointi auttaa yritystä vain hetken. Kohta Suomen suurimman yrityskaupan allaskirjauksesta syntyy lisää heikkolaatuista tilinpäätösnumreologiaa.

Ericsson, Motorola, Nokia, Samsung ja Palm ovat entistä kovemmassa älyluuripyörityksessä. Apple, Android ja RIM raivaavat mobiliuudelle uutta suuntaa. Microsoft on yhä leikissä mukana. Perinteisten valmistajien yhteen niputtaminenkaan ei auttaisi uuden suunnan etsinnässä.

Matka Wapista Internetiin on osoittautunut poikkeuksellisen pitkäksi. Ehtivätkö perinnepuhelinten valmistajat koskaan perille?

Juoruja Loviisasta

Loviisassa on kahdenlaisia yrityksiä: Fortum ja kaikenlaisia pieniä pakertajia. Fortum pyörittää Loviisassa kahta ydinvoimalaa ja havittelee tänne kolmatta.

Kaikki muut ovat pieniä tai keskisuuria. Mitä uutta syntyy näin pienellä paikkakunnalla?

Asia kiinnostaa minua ja lähden tutkimaan aihetta systemaattisesti tästä päivästä alkaen. Idean “juorujen kirjoittamisesta” sain eilen Espoossa Tivit-seminaarissa, jossa aihetta käsiteltiin valtakunnallisesti Piksun näkökulmasta.

Minä harjoittelen "talous- ja yritysjuorujen kirjoittamista” Loviisan seudulla. Saas nähdä, saanko tästä irti mitään merkittävää.

1. Venäläiset asiakkaina
2. Uudet tuotteet
3. Perinteiset palvelut
4. Rakentaminen
5. Hukkaputki Helsinkiin
6. Putkimiesten työllisyystilanne
7. Puuveneet
8. Projektitapahtumat
9. Uudet yritykset
10. Hyvinvointi
11. Pahoinvointi

Luova yrittäjäsukupolvi on kateissa

Kouvolan Sanomat Sunnuntaina 3. helmikuuta 2008 pohditaan pk-yritysten tuen tarvetta Kymenlaaksossa. Näyttää siltä, että pelkkä rahan tarjoaminen ei kuitenkaan riitä. Joko luottamus tai riskinottokyky on huolestuttavasti kateissa.

Finnveran viime vuotinen rahoitustilasto näyttää Kymenlaaksossa laskevaa trendiä. Jotakin on lehden mielestä pahasti pielessä, jos Imatran seudulla myönnettiin viime vuonna riskirahaa saman verran kuin Kotkan ja Haminan seudulle.

Finnvera myönsi lainoja, takauksia ja vientitakauksia kaksi kertaa niin paljon kuin eteläiseen Kymenlaaksoon. Finnveran rahoituksella Kotka-Haminan seudulla työllistettiin viime vuonnan 50, Imatralla 72 ja Kouvolan seudulla 151 henkilöä.

Valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera kuuluu siihen kotimaisten rahoittajien joukkoon, jonka rooli korostuu uusien ja alkutaipaleella olevien yritysten rahoituksessa. Yksityisten sijoittajien ja rahoituslaitosten kiinnostus kohdistuu yleensä jo vakiintuneissa oloissa toimiviin yrityksiin.

Finnveran tilastoista voidaan edelleen lukea, että yrittämisen kynnys on Etelä-Kymenlaaksossa edelleen korkea. Riskinottajat ovat vähissä. Lappeenrannan seudulla tilanne on toinen, mikä epäilemättä johtuu paikallisesta yliopistosta.

Pohjois-Kymenlaaksossakin on perinteisesti ilmennyt yrittäjyyttä enemmän kuin Kotkan-Haminan seudulla, jossa Stora Enson kaltaiset yritykset ovat luoneet suurten työllistäjien turvallista kuvaa.

Vääjäämätön totuus on kuitenkin se, että Kaakkois-Suomi on ajautunut osaksi globaalia liiketoimintaympäristöä, jossa yrityksen kokoa tärkeämpää on yrityksen sisällä vaikuttavat henkiset resurssit.

Riskinottokykyyn yhdistetty luovuus ja verkostomaiset yhteistyömallit ovat se maailma, johon myös eteläisessä Kymenlaaksossa pitää viipymättä hypätä. Bisnes on muutakin kuin paperirullien ja rekka-autojen siirtelyä.

Kehittämisyhtiö Cursor on luovuushankkeineen oikealla tiellä. Etelä-Kymenlaakso tarvitsee luovien toimialojen kehittämisohjelman. Luovuutta ei voi kuitenkaan ohjata ylhäältäpäin.

Toimialoja voidaan parantaa, ja yrittäjäilmastoon voidaan vaikuttaa yleisellä tasolla, mutta ennen kaikkea tarvitaan henkilökohtaista riskinottokykyä.

Toivottavasti metsäteollisuuden kriisi saa ihmiset uskomaan siihen, että selviytyminen on itse kullakin omissa käsissä.

Design, viihde, taiteet ja palvelut voivat työllistää siinä missä metsäteollisuus ja merenkulkukin.

Näin kirjoitta Pääkirjoituksessaan Matti Tieaho harvinaisen tiukassa ja asiallisessa yrittäjäanalyysissä, joka sopii mainiosti Kaakkois-Suomen tämänhetkiseen tilanteeseen. Tuossa kirjoituksessa on pähkinäkuoressa linjausta tulevaa varten.

Yhteydenpito onnistuu uutiset at kymensanomat piste fi

Päätoimittaja Markku Tieaho Puhelin 2100 5201, faksi 2100 5206

Luova talous

Luova talous

Lauantai, Helmikuu 10, 2007 9.43 | visualradio | Merkinnät, Digi, Helge Keitel, Web 2.0, Trenditehdas

OSAAMISTA KIINAAN

Suomalainen muotoilu- ja arkkitehtuuriosaaminen oli vuonna 2005 näkyvästi esillä Kiinassa, kun joukko arkkitehti- ja muotoilutoimistoja osallistui Hong Kongissa järjestettävään Innovation & Design Expoon. Mitä sen jälkeen on tapahtunut? Kiinaan suunnitellaan suomalaisin voimin ekologista mallikaupunkia. En tiedä, onko tämän tapahtuman satoa.

LUOVA TALOUS

Luovasta taloudesta meillä on kirjoittanut filosofi Pekka Himanen. Filosofoinnin lisäksi, hän on huhkinut pitkään hakkerionnin ja digitaalisten projektien pyörteissä ja syövereissä. Richard Florida niminen henkilö on kirjoittanut kirjoja luovasta taloudesta ja hän ansaitsee hyvin matkasaarnaamisella ja seminaariesiintymisillään. Floridalle luovan talouden juuret löytyivät käsityöläisyydestä. Olen kuunnellut häntä ja tarinaansa isästään, joka työskenteli silmälasisankoja valmistavassa yksikössä, jonka intohimona oli tehdä laadukkaita pokia joissa on käsityöläisyyeden ja intohimon tuomaa lisäarvoa. Floridan mielestä luovan talouden keinot pelastavat länsimaiden työllisyyden. Massatuotanto siirtyy Intiaan, Kiinaan, Kaakkois-Aasiaan, Venäjälle, Afrikkaan, Venäjälle ja Meksikoon. Valitsemallani järjestyksellä ei ole merkitystä. Massatuotteet valmistetaan tulevaisuudessa edullisesti jossain muualla. Meidän on keksittävä muuta tekemistä.

DIGIAJAN PIENSARJATUOTANTOA

Luovan talouden ei tarvitse tarkoittaa elokuvataiteellista innovaatioita, jotka nostavat kaurismäen veljeksiä näkyvillle jokaisesta kunnasta. Luovan talouden ja toiminnan keinoja voidaan kuitenkin soveltaa hyvinkin pieniin tuotantoihin. Käsityöläinen, designeri, piensarjatuottaja, joka omalla digikamerallaan kuvaa tuotteiden sovelluksia ja ominaisuuksia ja julkaisee niistä otteita blogissaan tai kotisivullaan, palvelee asiakkaitaan ja laajentaa markkina-aluettaan.

Paremman näkyvyyden ansiosta uudet asiakkaat löytävät. Markkinointikustannukset pysyvät kurissa ja käyttäjät saavat tuotteita halvemmalla. Lisääntyvä myynti mahdollistaa tuotannon järkeistämisen ja kustannussäästöt tuovat paremman katteen ja/tai lisäävät kilpailukykyä. Piensarjatuottajan sarjojen pidentymisen ja kimppaostojen kautta valmistuskustannukset alenevat entisestään. Muutaman sadan euron hintaisella digikameralla ja verkottuneella yhteistyöllä toimintoja voidaan järkeistää ja yhdessä voidaan lähteä merta edemmäs kalaan: myyntikiertueelle Eurooppaan.

MOBIILI KOKO KANSAN TELEVISIO (kansalaisten omistama ruohonjuuritason telkkari)

Mobiilitelevisio on hauska keksintö, mutta ilman suurempia näyttöruutuja siitä ei tule tavallisen kansan suosikkia. User Generated Content tuotanotmalli ja On-demand massajakelu lupaa livenä elämyksellistä ja interaktiivista sisältöä, niin kuka sitä haluaa tiirata kännykän tulitikun kokoiselta ruudulta?

Myönnetään toisasiat, myydään nykyiset pikkuruutuiset koneet halvalla Afrikkaan ja Aasiaan. Mobile-TV:tä varten suunnitellaan uudenlainen kone, joka mahdollistaa vuorovaikutteisen osallistumisen. Tällöin katsoja on samalla osana suuressa tarinan kerronnassa, koska hän osallistuu myös tuotantoon, joka ei vaadi käsikirjoitusta tai ohjausta. Tällaisessa koneessa ei välttämättä tarvita tilaa vievää näppäimistöä, koska sillä tuotetaan web- ja podcastia.

TEKSTIOSUUDET KOTONA KUNNOLLISELLA NÄPPÄIMISTÖLLÄ

Tekstiosuudet ja blogit kirjoitamme kotona läppärillä. Ennustan, että saatamme sittenkin siirtyä pois kirjoittamisesta matkoillamme. Kirjoittavalle ihmiselle ajatus on uusi, mutta ei mahdoton. Saneleminen ja videopätkien tekeminen on paljon kätevämpää. Live esitykset vaativat kuitenkin paljon muistitilaa. Interaktiivisen television ohjelmien tuotanto tapahtuu hajautetusti. Videopätkät ladataan kaiken kansan katseltaviksi keskitetylle palvelimelle.

MAASEUTUMATKAILUSSA ELÄMYSÄHKYÄ?

Maaseutumatkailun mantraksi on viime vuosina muodostunut elämystuotanto. Ollaanko tuotteistamisinnossa jo menossa liian pitkälle? Lapin yliopistossa väitelleen Monika Lüthjen tuore tutkimus osoittaa, että monet matkailijat arvostavat maaseudussa nimenomaan

• tuotteistamattomia,
• maksuttomia ja
• suunnittelemattomia elämyksiä –
• luontoa, kaunista maisemaa, hiljaisuutta, puhtautta ja aitoutta.

”Maaseutu on monelle matkailijalle jo itsessään tarpeeksi elämyksellinen matkakohde, jolloin tuotteistettuja erikoiselämyksiä ei tarvita”, Lüthje pelkistää.

Lüthjen mukaan liian runsas elämystarjonta voi jopa aiheuttaa elämysstressiä. Matkailijoita ahdistaa, kun ei ehdi kokea kaikkia tarjolla olevia elämyksiä tai kun ei muuten suoriudu yritysten antamasta velvollisuudesta pitää hauskaa ja nauttia elämästä.

LUOVAN LUOKAN NOUSUSTA 3.11.2005

Luovan luokan esiinmarssi: Keskustelua luovuudesta paneelissa, jonka parhaat palat olivat kuultavissa Radio Helsingissä tiistaina 15.11.2005 klo 11.15. Keskustelu pohjautui Richard Floridan kirjaan The Rise of the Creative Class. Mukana olivat M&M-lehden päätoimittaja Seppo Määttänen, Hasan&Partnersin toimitusjohtaja Alex Nieminen, Music Export Finlandin johtaja Paulina Ahokas ja kustantaja Raoul Grünstein Korjaamolta.

Miten luovan talouden nousu näkyy USA:ssa? Web 2.0 on mielestäni yksi tämän toimintamallin suurimpia hankkeita. Apuna on käytetty netin tarjoamia vurovaikutteisia toimintamahdollisuuksia ja -menetelmiä, Open Source metodologiaa. Täydellisestä tuntemattomuudesta on nopeasti noussut maailmanluokan brändejä: Flickr, Google, YouTube, MySpace, Facebook jne.

Kulttuurituotannon käsite viittaa kultuurin ja tuotannon käsitteisiin eli kulttuurituotteiden vaihdantaan. Luovan tuotannon ja merkitystuotannon käsitteet esiintyivät kirjallisuudessa jo 1970-l

uvulla, mutta tuolloin niistä ei kehittynyt vallitsevia käsitteitä. Luova tuotanto on kulttuuristen merkitysten vaihdantaa, joka tapahtuu luovan tuotteen muodossa. Luovassa tuotannossa merkitystenvaihto on ensisijaista suhteessa fyysiseen tuotteeseen ja mukana on aina laadullinen näkökulma. Luovassa tuotannossa suurin osa lopputuotteen hinnasta on immateriaalista suunnittelua. Usein tällainen tuote käyttöönoton myötä muuttuu vähitellen niin, että suunnittelun osuus vähenee ja monistettavuus lisääntyy.

John Howkins käyttää luovan talouden käsittettä, joka määrittyy luovien toimialojen ja luovien tuotteiden vaihdannan kautta. Richard Florida lähestyy luovaa taloutta määrittelemällä sen työelämän eli luovan luokan kautta. Luova luokka koostuu työntekijöistä, joiden työn ytimenä on symbolis-analyyttinen toiminta ja tuotanto.

Rolf Jensen puhuu unelmien yhteiskunnasta ja kertomustaloudesta. Hän erottaa unelmien yhteiskunnassa erilaisia markkinoita: seikkailumarkkinat (yllätyksellisyys, haastavuus, älyllisyys), rakkausmarkkinat (hoiva, terveys, ystävyys), identiteettimarkkinat (elämäntapa, omat arvot) ja mielenrauhamarkkinat. Markkinat perustuvat siis arvoihin, jotka voidaan jakaa kulttuurissa ja kulttuurien välillä. Tilaa on myös perinnemarkkinoille, turvallisuusmarkkinoille tai luovuusmarkkinoille.