Nokia on menossa Amerikkaan!

Nokia on maailman suurin yksinkertaisten ja vaikeakäyttöisten matkapuhelinten valmistaja maailmassa. Muutama vuosi takaperin pääjohtaja O-P Kallasvuo lupasi valloittaa Amerikan markkinat.

Vastaavasti Apple on maailman pienimpiä valmistajia, jonka Suomen valloitus etenee mallikkaasti. Suomalainen tietoyhteiskunta ei kuulu maailman mallikkaampia joukkoon, mutta osa meistäkin arvostaa Internetin käyttöä helppokäyttöisellä kännykällä.

Nokia menestyy Aasiassa, Afrikassa ja kehitysmaissa. Tiedotustoiminnassaan firma korostaan suuruuttaan ja miten paljon puhelimia valmistetaan, kuinka tehokas logistiikka mahdollistaa suurten toimituserien hallinnan. Puhelinten ominaisuuksista, tuotteiden, palveluiden tai ratkaisujen innovatiivisuudesta ei nykyään enää puhuta.

Maailman suurin, johtava, markkinaosuus, Keilaniemi, pääkonttori, lukuisten johtajien nimet ovat tiedotteiden vakiokamaa. Kuluttajaresukkat ravistelevat OVI-palvelua pitkän logistiikkaketjun ääripäässä. Insinööriä on turha kutsua apuun, koska harva huipputiedemieskään osaa mutkikkaita palveluja käyttää.

Nokia on sitonut itsensä Symbianiin ja Maemoon. Näyttää siltä, että käyttöjärjestelmäkriisistä ei ole helppoa ulospääsyä. Matka mobiililaitteiden huipulle nykyisellä tuotesortimentilla tulee viemään vuosia. Ilmainen Navteq-navigointi auttaa yritystä vain hetken. Kohta Suomen suurimman yrityskaupan allaskirjauksesta syntyy lisää heikkolaatuista tilinpäätösnumreologiaa.

Ericsson, Motorola, Nokia, Samsung ja Palm ovat entistä kovemmassa älyluuripyörityksessä. Apple, Android ja RIM raivaavat mobiliuudelle uutta suuntaa. Microsoft on yhä leikissä mukana. Perinteisten valmistajien yhteen niputtaminenkaan ei auttaisi uuden suunnan etsinnässä.

Matka Wapista Internetiin on osoittautunut poikkeuksellisen pitkäksi. Ehtivätkö perinnepuhelinten valmistajat koskaan perille?

Juoruja Loviisasta

Loviisassa on kahdenlaisia yrityksiä: Fortum ja kaikenlaisia pieniä pakertajia. Fortum pyörittää Loviisassa kahta ydinvoimalaa ja havittelee tänne kolmatta.

Kaikki muut ovat pieniä tai keskisuuria. Mitä uutta syntyy näin pienellä paikkakunnalla?

Asia kiinnostaa minua ja lähden tutkimaan aihetta systemaattisesti tästä päivästä alkaen. Idean “juorujen kirjoittamisesta” sain eilen Espoossa Tivit-seminaarissa, jossa aihetta käsiteltiin valtakunnallisesti Piksun näkökulmasta.

Minä harjoittelen "talous- ja yritysjuorujen kirjoittamista” Loviisan seudulla. Saas nähdä, saanko tästä irti mitään merkittävää.

1. Venäläiset asiakkaina
2. Uudet tuotteet
3. Perinteiset palvelut
4. Rakentaminen
5. Hukkaputki Helsinkiin
6. Putkimiesten työllisyystilanne
7. Puuveneet
8. Projektitapahtumat
9. Uudet yritykset
10. Hyvinvointi
11. Pahoinvointi

Helge 05 .03.2009 Luovan Talouden lounas Helsingissä

Helge05032009
Originally uploaded by Wirby

Keskustelimme luovan talouden kansainvälistymisestä helsinkiläisessä lounaspaikassa.

Olli testasi E71 valokuvaominaisuuksia.

Luovuus otta joskus pattiin, aiheesta keskustellaan paljon. Omat asenteet luovaa taloutta kohtaan vaihtelevat.

Systemaattinen luovat työ ja toiminta on rankkaa puuhaa, mutta parhaimmillaan luovat läpimurrot pelastavat päivän.

Future Store Concept eli tulevaisuuden kauppapaikka herättää kiinnostusta. Kirjoitan aiheesta systemaattisesti blogeissani.

Luova Tampere ja Rysä Forumi

Luova Tampere: "Rysä Forumissa yli 200 osallistujaa. Valtakunnallinen luovien alojen kohtaamispaikka RysäForum pidettiin Tampere-talossa 26.-27.8.2008. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Luotu-hankkeen, Ako-kulttuuriverkoston, Luova Suomi -hankkeen ja Luova Tampere -ohjelman kanssa.

Tilaisuuden osallistujamäärä yllätti järjestäjät positiivisesti. Kiitos kaikille RysäForumiin osallistuneille! Toivottavasti päivät olivat antoisia."

Helge: Seurasin tapahtumaa Friendfeedin kautta. Tarkemmat tiedot on LUOTU tänne.

Pikkupääsiäinen Luovuuden Laboratorio

Luovaa taloutta on ollut aina. Pienten yritysten strategioissa luovuudelle on keskeinen merkitys, koska organisatorista voimaa ja resursseja ei ole kuten suurilla. Pieneltä vaaditaan kekseliäisyyttä, nokkeluutta ja notkeutta.

Pikkupääsiäinen -projektia voi tarkastella luovuuden laboratoriona. Eiliseen tilaisuuteen osallistui 40 henkilöä ja parikymmentä yritystä. Tällä joukolla tilaisuuteen saatiin tällä kertaa 2 0000 - 3 000 kävijää.

Lapsiperheiden osuus oli poikkeuksellisen suuri. Monet viihtyivät kahden kerroksen tapauksessa useita tunteja. Lasten ykkössuosikiksi nousi pupupaja, jossa lapset ja vanhemmat askartelivat yhdessä pääsiäiskoristeita.

Iloisen tilaisuuden valmistelut edellyttävät tuhansien yksityiskohtien yhteensovittamista. Monet asiat onnistuivat tänä vuonna poikkeuksellisten yhteensattumien ja henkilövalintojen takia. Kerron näistä yksityiskohdista enemmän tulevissa kirjoituksissani.

Palveleva Luova Talous

Palveleva Luova Talous

Keskiviikko, Helmikuu 13, 2008 7.33 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Digi, Harrastukset, Hyvinvointi, Koti, Liikenne, Matkailu, Helge Keitel, Trenditehdas, Vapaa-aika

Jatkan vuoropuhelua ‘Eagles Fly High’ kanssa. hakki47 arvailee Suomelle huonompia aikoja, mikäli emme pääse kuin koira Sorsan kuuluisasta veräjästä. Suomessa on tapana kieltää ulkopuolelta tulevia uhkia. Lintukodossa kaikki on hyvin, vaikka Amerikassa pankit ovat pinteessä, rakentaminen sakkaa, kuluttajat hylkäävät “moolit”, hypermarketit ja ostosparatiisit eivät vedä maksavia asiakkaita entiseen tapaan. Meillä vielä suunnitellaan uusia ideaparkkeja. Jatkan paradoksaalisesti tästä aiheesta.

Eagle = Kotka. Poikkesimme siellä alkuviikosta. Kehun välillä näitä Etelä-Suomen syrjäseutuja. Kotkan muutos teollisuuskaupungista ja vientisatamasta palvelukeskukseksi on edennyt suunnitelmallisesti. Kotkan keskustaan rakennettu Pasaati Kauppakeskus, jonka liitännäisenä on Kotkan torin alle rakennettu parkkihalli, on myönteinen poikkeus taantuvien kaupunkikeskusten henkiin herättämisyritysten joukossa. Vastaavia yritelmiä on Kouvolassa, Porvoossa, Lahdessa ja Lappeenrannassa. Jostain syystä pidän Kotkan integroidusta kokonaisuudesta.

Toinen maininnan arvoinen kotkalaissaavutus on Sapokanlahti. Sapokan Vesipuiston liettyneen, osittain umpeen kasvaneen ja pahoin saastuneen lahdenpoukaman parannustyöt aloitettiin vuonna 1990, kaupunginpuutarhurin suunnitelman pohjalta. Parannustöiden kestäessä keskeneräinen puisto herätti myös eripuraisia mielipiteitä. Kaikki eivät vielä tuolloin jaksaneet uskoa parannustöiden onnistumiseen. Sapokan Vesipuisto valmistui pääosin neljä vuotta myöhemmin kaikenikäisten iloksi ja virkistykseksi. Tämän jälkeen puistoa on kehitetty edelleen.

Sapokanlahti työntyy merestä Kotkansaareen muodostaen merellisen poukaman kaupungin keskustaan. Sapokan Vesipuisto on Suomen palkituin viheralue. Ympäristörakentamisen ja valaistuksen asiantuntijaraadit ovat valinneet sen Parhaaksi Valaistuskohteeksi (1993), Vuoden Ympäristörakenteeksi (1994) ja Parhaaksi Kivityökohteeksi (1996).

Näiden kahden kehitelmän synnyttämisessä ns. luovan talouden edustajilla on ollut suuri merkitys. Arvatenkin kauppakeskuksen tekemisessä on arkkitehteja, yrittäjiä ja kaupungin suunnittelijoita. Poliitikoillakin on ollut sormensa pelissä. Kehitystyö on ollut pitkäjänteistä. Sapokanlahden suunnittelijoista mainittakoon Kotkan kaupunginpuutarhuri. Virkamiehetkin voivat olla luovia. Googlaamalla löydätte asiasta lisätietoja.

• ENTÄ LOVIISA?

Loviisan seudusta yritetään kuntaliitosten avulla uutta alle 20 000 asukkaan tynkäkuntaa. Pienen, idyllisen, hiljaisen, uinuvan ja tulevaisuusvisionsa menettäneen kaupungin suurin tapaus on kymmenien vuosien takaa, jolloin Suomeen rakennettiin ensimmäinen ydinvoimala. Sen jälkeen täällä ei ole suuremmin säteillyt. Yhteistyötä ei synny kirveelläkään. Haramme vastaan, yhteistyölle EI, ei, ei ja ingalunda. Mikään ei muuttua saa. Jotkut odottavat drottning Lovisan paluuta, kuin Kemijärvellä Kekkosta.

Paikalliset kauppiaamme surkuttelevat, kun kaupunkilaiset pakkaavat viikonloppuina vaimonsa, anoppinsa ja lapsensa tila-autoihinsa ja kaahaavat valtatie seiskaa pitkin Itäkeskukseen, Helsinkiin tai muihin ostoskeskuksiin ostoksille. Yrittäjät osoittavat syyttävällä sormella kuluttajia, joiden kotiseuturakkaus rakoilee. Ymmärrän heitä, suurten puristuksessa pienet kauppiaamme myyvät vähemmän ja usein kalliimmilla hinnoilla.

Ongelman ydin on kuitenkin pienten keskusten heikossa palvelutuotannossa, valikoiman niukkuudessa ja infrastruktuurin vanhanaikaisuudessa. Palvelujen kehittäminen vaatii strategista ajattelua, visiointikykyä ja johtajuutta. Suurten muutosten tekeminen edellyttää yhteistyötä. Kotkalaisten tavoin on revittävä raja-aitoja ja väliseiniä. Muutosprosessit vaativat aikaa, rahaa ja poliittistakin valveutuneisuutta.

Ydinmaaseudun elävänä pitäminen näivettyy, kapeutuu Leader ja muissa hankkeissa vanhojen nuorisoseuratalojen ja paikallisten uimarantojen korjaamiseen. Monet TE-keskusten rahoittamat hyvää tarkoittavat hankkeet keskittyvät niin pieniin asioihin, ettei tuloksia näe edes suurennuslasilla.

Luovan talouden osaajilla riittäisi suurempiakin tehtäviä Suomessa. Pelkästään Itä-Uudenmaan palvelurakenteen ja luovan liiketoiminnan remontoinnissa olisi töitä vuosikymmeniksi.

Tarvitsemme maahamme myönteisen rakennemuutoksen. Tekemistä on tarjolla, eikä alkuun pääseminen vaadi talvi- saati jatkosotaa. Meidän on vain herättävä Ruususen unestamme ja käytävä tarmolla vanhentuneiden rakenteiden kimppuun.
Sellutehdasta tai sahaa ei enää tule joka niemeen tai notkelman, mutta voimmehan UPM:n tavoin innovoida koivuvanerista sovelluksia tuulivoimaloiden siipiin.

Meidän on uudelleen luotava tämä maa!

Luova yrittäjäsukupolvi on kateissa

Kouvolan Sanomat Sunnuntaina 3. helmikuuta 2008 pohditaan pk-yritysten tuen tarvetta Kymenlaaksossa. Näyttää siltä, että pelkkä rahan tarjoaminen ei kuitenkaan riitä. Joko luottamus tai riskinottokyky on huolestuttavasti kateissa.

Finnveran viime vuotinen rahoitustilasto näyttää Kymenlaaksossa laskevaa trendiä. Jotakin on lehden mielestä pahasti pielessä, jos Imatran seudulla myönnettiin viime vuonna riskirahaa saman verran kuin Kotkan ja Haminan seudulle.

Finnvera myönsi lainoja, takauksia ja vientitakauksia kaksi kertaa niin paljon kuin eteläiseen Kymenlaaksoon. Finnveran rahoituksella Kotka-Haminan seudulla työllistettiin viime vuonnan 50, Imatralla 72 ja Kouvolan seudulla 151 henkilöä.

Valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera kuuluu siihen kotimaisten rahoittajien joukkoon, jonka rooli korostuu uusien ja alkutaipaleella olevien yritysten rahoituksessa. Yksityisten sijoittajien ja rahoituslaitosten kiinnostus kohdistuu yleensä jo vakiintuneissa oloissa toimiviin yrityksiin.

Finnveran tilastoista voidaan edelleen lukea, että yrittämisen kynnys on Etelä-Kymenlaaksossa edelleen korkea. Riskinottajat ovat vähissä. Lappeenrannan seudulla tilanne on toinen, mikä epäilemättä johtuu paikallisesta yliopistosta.

Pohjois-Kymenlaaksossakin on perinteisesti ilmennyt yrittäjyyttä enemmän kuin Kotkan-Haminan seudulla, jossa Stora Enson kaltaiset yritykset ovat luoneet suurten työllistäjien turvallista kuvaa.

Vääjäämätön totuus on kuitenkin se, että Kaakkois-Suomi on ajautunut osaksi globaalia liiketoimintaympäristöä, jossa yrityksen kokoa tärkeämpää on yrityksen sisällä vaikuttavat henkiset resurssit.

Riskinottokykyyn yhdistetty luovuus ja verkostomaiset yhteistyömallit ovat se maailma, johon myös eteläisessä Kymenlaaksossa pitää viipymättä hypätä. Bisnes on muutakin kuin paperirullien ja rekka-autojen siirtelyä.

Kehittämisyhtiö Cursor on luovuushankkeineen oikealla tiellä. Etelä-Kymenlaakso tarvitsee luovien toimialojen kehittämisohjelman. Luovuutta ei voi kuitenkaan ohjata ylhäältäpäin.

Toimialoja voidaan parantaa, ja yrittäjäilmastoon voidaan vaikuttaa yleisellä tasolla, mutta ennen kaikkea tarvitaan henkilökohtaista riskinottokykyä.

Toivottavasti metsäteollisuuden kriisi saa ihmiset uskomaan siihen, että selviytyminen on itse kullakin omissa käsissä.

Design, viihde, taiteet ja palvelut voivat työllistää siinä missä metsäteollisuus ja merenkulkukin.

Näin kirjoitta Pääkirjoituksessaan Matti Tieaho harvinaisen tiukassa ja asiallisessa yrittäjäanalyysissä, joka sopii mainiosti Kaakkois-Suomen tämänhetkiseen tilanteeseen. Tuossa kirjoituksessa on pähkinäkuoressa linjausta tulevaa varten.

Yhteydenpito onnistuu uutiset at kymensanomat piste fi

Päätoimittaja Markku Tieaho Puhelin 2100 5201, faksi 2100 5206

Sisällöntuotanto ja luova talous