Nukkekodissa kaikki hyvin

Itä-Suomen viiden maakunnan tulevaisuus näyttää aina vain kurjemmalta. Väestö on keskimäärin vanhempaa kuin muualla Suomessa. ”Työpaikkoja häviää tukuittain, kun puun tuonti Venäjältä uhkaa tyrehtyä kokonaan,” toteaa HS pääkirjoituksessa 5. marraskuuta 2008.

Vielä sata vuotta sitten, Itä-Suomi oli hyvin vaurasta seutua. Hyvinvoinnin toi yhteys Pietariin, jonne vietiin muun muassa maataloustuotteita ja ja kalaa. Venäjän vallankumous katkaisi yhteyden, joka vasta viime vuosina on alkanut herätä.

Ilman kulutuskykyisiä ja -haluisia venäläisiä rajapinnan kaupunkien, kuten Lappeenrannan ja Imatran, kaupat kituisivat.

Siksi suunnittelimme VT6 Sähköistä Informaatiojärjestelmää, jonka toteutus jäi esisuunnittelun jälkeen odottamaan päätöstä. Itä-Suomella on muutama maantieteellinen valtti, joka kannattaa hyödyntää täysipainoisesti. Ensimmäinen niistä on tietenkin Pietari. Siellä asuu kaksi kertaa niin paljon ihmisiä kuin koko Suomessa.

Lappeenrannasta on lyhyempi matka Pietariin kuin Helsinkiin.

Itä-Suomessa ei enää voida laskea kaikkea puunjalostusteollisuuden varan. On keksittävä jotain muuta. Hesarin pääkirjoituksessa ehdotetaan: Saimaan vesistöt voisivat yhdistää maakuntia eikä erottaa.

Saimaan matkailu on heikoissa kantimissa, mutta pelkkien venäläisturistien varaan maakunnan tulevaisuutta ei kannata laskea. Välimatkat pienenevät. Luonnonrauhan ja kalastuksen luulisi kiinnostavan keskieurooppalaisiakin.

1. Elämysmatkailua (Kun on ilta Saimaan, unhoitan muun)
2. Luonnonrauhaa (Vastine tälle: Nähdä Napoli ja Kuolla)
3. Yrittäjien välisen yhteistyön parantaminen
4. Yhteistyössä kehitettävät kalastus-, elämys- ja rauhoittumispaketit

Mahdollisuuksia on, ja puitteet ovat muun muassa Puumalassa ainutlaatuiset. Mieleni tulee Pistohiekan hienot maisemat.

Luova yrittäjäsukupolvi on kateissa

Kouvolan Sanomat Sunnuntaina 3. helmikuuta 2008 pohditaan pk-yritysten tuen tarvetta Kymenlaaksossa. Näyttää siltä, että pelkkä rahan tarjoaminen ei kuitenkaan riitä. Joko luottamus tai riskinottokyky on huolestuttavasti kateissa.

Finnveran viime vuotinen rahoitustilasto näyttää Kymenlaaksossa laskevaa trendiä. Jotakin on lehden mielestä pahasti pielessä, jos Imatran seudulla myönnettiin viime vuonna riskirahaa saman verran kuin Kotkan ja Haminan seudulle.

Finnvera myönsi lainoja, takauksia ja vientitakauksia kaksi kertaa niin paljon kuin eteläiseen Kymenlaaksoon. Finnveran rahoituksella Kotka-Haminan seudulla työllistettiin viime vuonnan 50, Imatralla 72 ja Kouvolan seudulla 151 henkilöä.

Valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera kuuluu siihen kotimaisten rahoittajien joukkoon, jonka rooli korostuu uusien ja alkutaipaleella olevien yritysten rahoituksessa. Yksityisten sijoittajien ja rahoituslaitosten kiinnostus kohdistuu yleensä jo vakiintuneissa oloissa toimiviin yrityksiin.

Finnveran tilastoista voidaan edelleen lukea, että yrittämisen kynnys on Etelä-Kymenlaaksossa edelleen korkea. Riskinottajat ovat vähissä. Lappeenrannan seudulla tilanne on toinen, mikä epäilemättä johtuu paikallisesta yliopistosta.

Pohjois-Kymenlaaksossakin on perinteisesti ilmennyt yrittäjyyttä enemmän kuin Kotkan-Haminan seudulla, jossa Stora Enson kaltaiset yritykset ovat luoneet suurten työllistäjien turvallista kuvaa.

Vääjäämätön totuus on kuitenkin se, että Kaakkois-Suomi on ajautunut osaksi globaalia liiketoimintaympäristöä, jossa yrityksen kokoa tärkeämpää on yrityksen sisällä vaikuttavat henkiset resurssit.

Riskinottokykyyn yhdistetty luovuus ja verkostomaiset yhteistyömallit ovat se maailma, johon myös eteläisessä Kymenlaaksossa pitää viipymättä hypätä. Bisnes on muutakin kuin paperirullien ja rekka-autojen siirtelyä.

Kehittämisyhtiö Cursor on luovuushankkeineen oikealla tiellä. Etelä-Kymenlaakso tarvitsee luovien toimialojen kehittämisohjelman. Luovuutta ei voi kuitenkaan ohjata ylhäältäpäin.

Toimialoja voidaan parantaa, ja yrittäjäilmastoon voidaan vaikuttaa yleisellä tasolla, mutta ennen kaikkea tarvitaan henkilökohtaista riskinottokykyä.

Toivottavasti metsäteollisuuden kriisi saa ihmiset uskomaan siihen, että selviytyminen on itse kullakin omissa käsissä.

Design, viihde, taiteet ja palvelut voivat työllistää siinä missä metsäteollisuus ja merenkulkukin.

Näin kirjoitta Pääkirjoituksessaan Matti Tieaho harvinaisen tiukassa ja asiallisessa yrittäjäanalyysissä, joka sopii mainiosti Kaakkois-Suomen tämänhetkiseen tilanteeseen. Tuossa kirjoituksessa on pähkinäkuoressa linjausta tulevaa varten.

Yhteydenpito onnistuu uutiset at kymensanomat piste fi

Päätoimittaja Markku Tieaho Puhelin 2100 5201, faksi 2100 5206