Innovaation luominen on ulkoinen ja sisäinen matka

K2020 projektissa tutkailen innovaatio-polkuja mielen, kielen ja käytännön tasoilla.

Yksin on vaikea saada pysyvää ja näkyvää aikaiseksi.

Olen aina uskonut joukko-voimaan ja yhdessä tekemiseen.

Haasteena on aina, miten saamme yksilöt toimimaan yhdessä ja selkeän tavoitteen mukaisesti.

Ristiriitoja syntyy, näkemykset riitelevät, yhteinen tulo- ja näkökulma on joskus työn ja tuskan takana. Käyttövoimaksi tarvitaan jääräpäisyyttä ja määrätietoisuutta, mutta myös joustavuutta, koska yksin ei voi aina olla oikeassa muita vastaan.

Keksintöjen tie on kimurantti. Keksijän mieli on monasti mutkikas ja vaikeaselkoinen.

Tarvitsemme satuja

Onko Oscar vielä Warkaudessa? Asuin siellä viimeksi 80-luvun lopulla, jolloin tutkimme paikallista softafirmaa.

Joskus journalistit eivät kysy tärkeimpiä kysymyksiä. Siksi laitoin tämän tähän postitukseen, muistutukseksi.

Pitäisikö palata tuon ajan alkujuurille? Olimme kehittäneet käyttökelpoisen version "kello 5 T" teoriasta.

Nyt osaamme soveltaa kaavaa aikaisempaa jouhevammin. Sen avulla voi avata suljettuja ovia. Siksi avoin innovointi on meidän heiniä tulevaisuudessa.

Tulevaisuuden uskoa: tieto, tunne ja tahto

Otsikossa on muunnelma “ryhti, puhti ja tahto” hokemasta, jonka muistan Andersson & Lembke iskulauseena kolmenkymmenen vuoden takaa.

Innovaattorilta ja  uuden kehittäjältä kaivataan tulevaisuuden uskoa ja taistelun halua, tottumusta käsitellä ristiriitaisia asioita ja kriiseistä selviytymisen kykyä.

Käsittelen alla vanhaa kalvoa, jossa on viisauden siemeniä tähänkin hetkeen.

“Piippua pönkitetään pystyssä kuin Pisan kaltevaa tornia” toi mieleen piipun ympärille rakentuvaa tulevaisuudentehtaan, jota konseptoimme 1990-luvulla Suomessa. 

Avoin mieli uusille ideoille, monipuolinen ja erilaisuutta sietävä ryhmä toteuttamassa  ympäristökasvatuksen mallia – ekolukiota.

Maailmalle avautui uusi “pääkonttori”, jonka käytäviltä löysimme ahneusvajetta, kyvyttömyyttä nopeaan reagointiin ja haluttomuutta edistää tuotteiden tuontia ja vientiä. 

“Kyllä-mutta” –virus on kehittäjien ja keksijöiden alituisena vaivana. Menestyksen uhkatekijät ovat villeinä valloillaan usein yhteisön sisällä.

Tulevaisuuskylästä poistettiin ensin rajoittajat, laadimme tavoitteet ja terävöitimme visiota. Tästä ikuisuuteen –projektia ei syntynyt, mutta Digital Villages purkautui 2000-luvulla konkreettiseksi jatkumoksi. Sen käytäntöön viemisessä on vielä paljon tehtävää.

Nokia on menossa Amerikkaan!

Nokia on maailman suurin yksinkertaisten ja vaikeakäyttöisten matkapuhelinten valmistaja maailmassa. Muutama vuosi takaperin pääjohtaja O-P Kallasvuo lupasi valloittaa Amerikan markkinat.

Vastaavasti Apple on maailman pienimpiä valmistajia, jonka Suomen valloitus etenee mallikkaasti. Suomalainen tietoyhteiskunta ei kuulu maailman mallikkaampia joukkoon, mutta osa meistäkin arvostaa Internetin käyttöä helppokäyttöisellä kännykällä.

Nokia menestyy Aasiassa, Afrikassa ja kehitysmaissa. Tiedotustoiminnassaan firma korostaan suuruuttaan ja miten paljon puhelimia valmistetaan, kuinka tehokas logistiikka mahdollistaa suurten toimituserien hallinnan. Puhelinten ominaisuuksista, tuotteiden, palveluiden tai ratkaisujen innovatiivisuudesta ei nykyään enää puhuta.

Maailman suurin, johtava, markkinaosuus, Keilaniemi, pääkonttori, lukuisten johtajien nimet ovat tiedotteiden vakiokamaa. Kuluttajaresukkat ravistelevat OVI-palvelua pitkän logistiikkaketjun ääripäässä. Insinööriä on turha kutsua apuun, koska harva huipputiedemieskään osaa mutkikkaita palveluja käyttää.

Nokia on sitonut itsensä Symbianiin ja Maemoon. Näyttää siltä, että käyttöjärjestelmäkriisistä ei ole helppoa ulospääsyä. Matka mobiililaitteiden huipulle nykyisellä tuotesortimentilla tulee viemään vuosia. Ilmainen Navteq-navigointi auttaa yritystä vain hetken. Kohta Suomen suurimman yrityskaupan allaskirjauksesta syntyy lisää heikkolaatuista tilinpäätösnumreologiaa.

Ericsson, Motorola, Nokia, Samsung ja Palm ovat entistä kovemmassa älyluuripyörityksessä. Apple, Android ja RIM raivaavat mobiliuudelle uutta suuntaa. Microsoft on yhä leikissä mukana. Perinteisten valmistajien yhteen niputtaminenkaan ei auttaisi uuden suunnan etsinnässä.

Matka Wapista Internetiin on osoittautunut poikkeuksellisen pitkäksi. Ehtivätkö perinnepuhelinten valmistajat koskaan perille?

Vuonna 1997 tajusimme Kajaani Elektroniikassa

Suomessa asuu alle promille maailman väestöstä. Reilu viisi miljoonaa on kokoluokaltaan suurkaupungin nukkumalähiö.

Vuonna 2010 Suomi on täynnä osaamiskeskuksia ja  yrityshautomoja, joista suurin osa tähtää paikallisten ongelmien käsittelyyn.

Viennistä ei puhuta, mutta kansainvälistyminen ja globalisaatio on suurinta muotia. Myyntiä ei mainita, mutta eurooppalainen yhteistyö on korkeassa kurssissa. Teollisuuden tilalle kaivataan palveluja, jotka pelastavat maan ja työllisyyden.

Minusta tuntuu, että emme oikein tajua sitä, miten vähän väkeä Suomessa asuu. Tämän asiakasmäärän varaan ei voi kehittää minkäänlaista bisnestä ja siksi kaiken karvaiset yrityshautomot ja yrittäjyyden hoivakodit ovat niin tärkeitä.

Ne työllistävät byrokraatteja, tarkastajia, analyytikkoja ja taivaanrannan maalareita, mutta harvoin ketään aidon tuotannon kehittäjää. Yleistäminen on vaarallista, mutta tämä tuli mieleen tänään Korjaamossa, jossa tarkoitus on hyvä, mutta “se jokin” puuttuu kokonaan.

Kiinteistöpommi muhii Suomessakin

Kauppalehti uutisoi Perjantai 12.03.2010 klo 14:09 (päivitetty pe 16:28) “Kiinteistöpommi vain hiuskarvan varassa”.  Mitenköhän syvällä suuret kauppakeskukset uivat?

Viime viikolla Masun ja Suomi-Soffan erimielisyydet käväisivät uutisotsikoissa. Euromarket kamppailee suurmarkettiensa kanssa. Rahat eivät riitä kauan, jollei ratkaisuja synny

Suomesta kiinteistöjä ostaneet sijoittajat voivat joutua vaikeuksiin kiinteistöjen arvonlaskun vuoksi, ennakoi kiinteistösijoitusyhtiö Catella. Matalan korkotason ansiosta velat on toistaiseksi pystytty hoitamaan, kertoo KL ja kysyy: Entäpä, kun korko nousee?

Ehkä tämä on hyvä uutinen omakotitalolainojen maksajille? Korkotason nostaminen olisi myrkkyä kiinteistöbisnekselle. Mutta nousu tulee joka tapauksessa jossain vaiheessa, koska pankit toivovat korkeampia marginaaleja. Mitä pankit tekevät, jos kiinteistöt kaatuvat niiden syliin? Miten niillä sylivauvoilla tehdään rahaa?

Sijoittajat omistavat suomalaisia kiinteistöjä kymmenen miljardin euron arvosta. Ulkomaisia kiinteistönomistajia on noin 70. Niitähän tuli kasapäin tänne ennen laman alkua. Silloin Suomea kehuttiin edullisena sijoituskohteena. Näemmekö vasta nyt uutisotsikoissa taantuman toisen vaiheen, joka iskee palvelualoihin, kauppoihin ja sitä kautta kiinteistöbisnekseen?

Kuka ostaa alta pois horjuvia korttitaloja? Millaiseen myräkkään meidän pitää varautua vuoden loppuun mennessä? Ilmeisesti tästä ei selvitä vaurioitta, koska kiinteistöihin in sidottu suuria rahasummia. Ongelmia syntynee lisää, kun työttömyys kasvaa tämän kevään aikana. Satamalakkokaan ei lupaa hyvää orastavalle kasvukehitykselle. 

Markkinoille tulee Catellan markkinakatsauksen mukaan runsaasti kiinteistöjä, jos pankit päättävät realisoida lainatappioita. Toistaiseksi pankit eivät vielä ole ulosmitanneet ongelmakiinteistöjä.

Tuossa se on. Pankit pitävät matalaa profiilia. Kaatuvatko kiinteistöt niiden syliin? Mitä ne niillä tekee? Kiinteistöbisneksessä avautuu uusia mahdollisuuksia. Future Store on kaivettava naftaliinista. Digital Villages ja paikallispurkki yhdistettynä kohteen liiketoimintaan avaavat uusia kehityspolkuja.

Meillä on muutamia keisejä meneillään SL:n kanssa. Tätä pitää pohtia. Tarvitsemme lisää taustatietoja. Miten ongelmat jakautuvat alueellisesti? Helsingissä lienee vapaana miljoona neliömetriä toimistotilaa. Nyt olisi tilaa yrittäjille. Ei ole “peltihalleista” puutetta.

Lähteet: KL ja STT

Autoteollisuus ei luovuta

Autoteollisuus ei ole lamasta huolimatta heittänyt kirvestä kaivoon, päinvastoin, yritykset panostavat nyt rajusti tuotekehitykseen.

Päästöajattelu kattaa auton elinkaaren, valmistuksesta auton kierrätykseen. Luin tänään uutisia Saabin uudesta tulemisesta uuden omistajan turvin. Muutoksia tapahtuu Amerikassa ja Aasiassa.

Toisena teemana on elektroniikan, antureiden, sensoreiden ja tietotekniikan lisääminen. Teknologian avulla lisätään sekä ajomukavuutta että ajamisen turvallisuutta.

Kolmantena trendinä on sähköautot, paremmat ja keveämmät paristot, hybridit, päästöjen ja polttoainetehokkuuden lisääminen.

Brändien rakentamisen ja mielikuvamarkkinoinnin autofirmat taitavat paremmin kuin moni muu. Niillä on myös erittäin vahvat ja maailmanlaajuiset jakeluorganisaatiot.

Point Estonia on asialleen omistautuneiden virolaisten osaajaverkosto

Point Estonia on joukko asialleen omistautuneita virolaisia yrityksiä, jotka ovat ansainneet kannuksensa kansainvälisissä projekteissa. He ovat yhdistäneet voimansa auttaakseen muun muassa meitä suomalaisia toimimaan Viron markkinoilla.

Helge: Mielenkiintoinen kampanja, joka hyödyntää suomalaisia blogaajia.

Kokeneet asiantuntijat auttavat määrittelemään markkinointistrategian ja ottamaan sen käyttöön, he suunnittelevat ja toteuttavat mainoskampanjat sekä vastaavat kaikkiin mahdollisiin markkinointiin liittyviin tarpeisiisi, oli kysymys sitten esimerkiksi mediaviestinnästä ja PR:stä,
suoramarkkinoinnista, sähköisestä mainonnasta tai vaikkapa tapahtumamarkkinoinnista.

Helge: Rajat ylittävä yhteistyöaloite; rakettitieteellisin keinoin ;) Cristina Andersson kommentoi virolaisten tuoretta aloitetta innostuneesti. Facebook keskusteluun pääsette mukaan tämän linkin kautta. Avasin aiheesta myös Qaiku-keskustelun: tämä on täyttä #innovaatiojuna –kamaa. Löytyykö sponsseja, että saisimme aikaan Suomi-Eesti qaikujuhlat?

Mikroduunista Sitrassa 3.3.2010 kello 09 – 11

Mikroduunista keskustellaan 3.3.2010 kello 09 – 11 Sitrassa. Osallistujat esittelevät omat näkemyksensä pahvipowerpointeina ja aikaa oman näkemyksensä esittämiseen on 3 minuuttia, jonka jälkeen porukka kerää ajatukset kokonaisuudeksi.

- kerätään ideoita

- arvioidaan yhdessä

- esitykset lähetetään striimeinä verkkoon

- jatkokehitykseen voivat osallistua kaikki muut

Yritämme murtaa kutsuttujen ja valittujen ylivaltaa ja ideana on joukkovoiman hyödyntäminen yhteisöllisissä kehitysprosesseissa. Operaation seuranta onnistuu tästä Qaiku-osoitteesta.

Tieinformaatiojärjestelmä

Tieinformaatiojärjestelmän rakentamiseen on nyt valmiita ja toimivia työkaluja.

Tämä Tampere Region pilari löytyi bensa-asemalta Tampere – Lahti tien varrelta.

Valmistaja on Vogel’s ja sisällön suunnittelijana on Go Tampere niminen projekti.

Laitteen tekninen toteutus tuntui hyvältä, mutta sijoittelu ei rohkaissut pidempiaikaiseen katseluun.

Kaipasin myös kosketusnäyttöä ja interaktiivisuutta. Sisältö tuli nyt ohjelmoidusti “push” periaatteella.

Yleisvaikutelma positiivinen; yksi parhaista tähän asti.

Muutos on hitaampaa kuin pintakuohu väittää

Miksi nämä luonnokset ovat tärkeitä? Tämän tuhersin vuonna 1998.

Piirrokset sisältävät minulle hyödyllistä informaatiota. Niiden avulla pystyn reflektoimaan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden takaisia juttuja ja projekteja.

Piirrosten avulla hahmotan, että yhteiskunnan ja teollisuuden muutokset ovat hitaampia kuin mitä päiväkohtaisia uutisia lukemalla voisi olettaa.

Energiakysymykset eivät muutu muutamassa vuosikymmenessä juuri mihinkään suuntaan. Tietotekniset ratkaisut ovat kymmenessä vuodessa kehittyneet nopeammiksi, mutta ihmisen kyky käsitellä ja hahmotella tietoa on yhä yhtä hankalaa.

Apple, Nokia ja Kehittyvien Maakuntien Suomi

Applen Steve Jobs julkaisi eilen iPadin, joka on ylisuureksi räjähtäneen kosketuskäyttöisen iPhonen ja iPodin yhdistelmä. iPad perusversion jakelu käynnistyy 60 päivän kuluttua ja 3G tulee myöhemmin.

Uuden laitteen hintahaarukka on 499 dollarista reiluun kahdeksaan sataan taalaan. Tuotteesta ei vielä ole ulkopuolisten käyttäjien arvioita, mutta blogiavaruus, Twitter ja sosiaalinen media on täynnä Apple fanien ylistystä.

Kriitikkojen puheenvuorotkaan eivät ole kovin uskottavia, koska “hands-on” kädet kurassa kokemusta ei ole kellään muulla kuin Applen omilla porukoilla.

Julkisuuden hallinnassa Apple hakkaa liikevaihdoltaan paljon suuremman Nokian mennen tullen. Steve Jobs meni esityksessään jo niin pitkälle, että “We’re the biggest mobile device supplier on the globe” eli suurin mobiililaitteiden toimittaja.

Onneksi kansallisromanttinen Nokia ilmoitti tänään paluusta hyvään tuloskehitykseen. Numerotietoja löytyy ainakin kotimaisista lehdistämme sylin täydeltä, mutta globaalisti Nokia ei tee suuria digitaalisia aaltoja.
Nokian insinöörit ovat jumissa ja junttuurassa Symbian käyttöjärjestelmän kanssa, joka sopii halpapuhelinten ja pikkuruutuisten peruspuhelinten käyttikseksi mainiosti, mutta Nokia joutuu 2010 petraamaan mielettömästi päästäkseen Applen imusta aitoon innovaatiojohtajuuteen.
Afrikkalaisten ja aasialaisten rahat ovat tarpeen. Nokian jälkeenjääneisyys on friikkien mielestä jo toivottoman suuri. Apple pyyhkii pöytää ja Nokian on pakko painottaa aivan toisenlaisia asioita. Nyt se ei ole niinkään “Connecting People” firma vaan maailman paras arvoketjun hallitsija, joka pystyy jakelemaan halpalaitteita tehokkaammin kuin kukaan muu.

Apple hyödyntää tietenkin Nokian junttipuhelinvalmistaja-asemaa ja nostattaa mobiilieliitin tunnelmia ja uskomuksia jatkuvilla uudistuksilla, joihin Nokia ei 2010 pysty mitenkään vastaamaan.

Älkää ymmärtäkö kirjoitustani väärin. Nokia on edelleen ehdotonta yrityseliittiä sekä Suomessa että Euroopassa ja se on edelleen maailman suurin matkapuhelinten valmistaja. Nokian tuloskone on jälleen tulossa kuntoon, mutta sillä on ongelmallinen historia. Nokia joutuu taistelemaan Applen lisäksi RIMiä, Samsungia, LG:ta ja lukuisia muita valmistajia vastaan.

Amerikkalaisen sosiaalisen median kaltaista tukea Nokia ei saa Suomesta eikä Euroopasta. Euroopan “vanhainkodista” ei ole suurta apua. Tätä mannerta hallitsevat kehäraakit naissankarit, berlusconit, vanhaset ja sarkot. Amerikalla on Obama, Apple ja Google sekä mieletön hegemonia uudessa mediassa.

Jotain pitäisi keksiä. Euroopan nostaminen business innovoinnin kärkeen vaatisi tuhansia innovaatiojunakiertueita. Olemme juuttuneet henkiseen ja tekniseen taantumaan, joka pakottaa vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen.

Suomessa työtön maksaa 18 000 euroa vuodessa ja maatalousyrittäjän tukeminen kustantaa lähes 30 000 euroa. Maatalouden lopettaminen ja kaikkien työttömäksi laittaminen säästäisi riihikuivaa rahaa, mutta ensin meidän on päästävä eroon vanhanajan poliitikoista.Vanhanen, missä sä oot?

Talousennustajat povasivat Suomen talouden kasvua 2007

Talouskriisin piti kiertää Suomi kaukaa. Vuonna 2007 meillä talousviisaat uskoivat, että Yhdysvaltojen talouden kompuroinnin ei horjuttaisi vientivetoista kasvuamme.

Yhdysvaltojen asuntoluottokriisin ei syksyllä 2007 pitänyt mitenkään ulottua Suomeen asti. Kriisin leviämistä makrotalouteen osattiin kuitenkin pelätä jopa Euroopassa.

Maailman talous oli kasvanut useita vuosia ja vuodelle 2007 ennakoitiin viiden prosentin kasvua. Ennustajat olettivat tuolloin, että maailmantalouden nopea kasvu ei olisi lähivuosina hidastunut merkittävästi.

Uskottiin, että Yhdysvaltojen asuntoluottomarkkinoiden ongelmat pysyvät hallinnassa niin, etteivät ne vakavasti horjuta maailmantalouden muuten niin vahvaa näkymää. Etla arvioi, että vaikka Yhdysvaltain talous kompuroi, kasvu tulisi jatkumaan vahvana etenkin Aasiassa.

Suomessa kasvuennusteita korjattiin loppuvuodesta 2007 ylöspäin. Suomen talouden virettä avitti muun muassa reipas yksityinen kulutus. Palkankorotukset pitivät Suomen kotimaista kulutusta nousukiidossa.

Kotitalouksien lisääntyvästä velkaantumisesta varoitettiin. Pelättiin, että se jarruttaa kulutusta ja laimentaa rakennusinvestointien kasvumahdollisuuksia. Kotitalouksilla oli silloin velkaa käytettävissä olevien vuositulojen verran.

Vuonna 2007 kotitaloudet kuluttivat enemmän kuin tienasivat. Etla ennusti, että säästämisen pitää ennen pitkää lisääntyä, ja silloin yksityisen kulutuksen kasvu väistämättä hidastuu.

Vuotta myöhemmin alkoi jyrkkä alamäki. Nyt olemme jonkunlaisessa suvantovaiheessa. Kuntatalouden heikkeneminen tiedetään. Yksityisen kulutuksen kasvua ehkä toivotaan, mutta vientiteollisuuden näkymät ovat edelleen sangen heikot.

Uutta pitää keksiä. Kuka tietää, mitä?

Ovatko Suomen onnen päivät ohi?

Tarvitaan paljon osaamista, luovuutta, mielikuvitusta, kekseliäisyyttä, notkeutta, letkeyttä ja vahaa uskoa tulevaisuuteen.

Meidän on pakko keksiä aivan uusia tuotteita ja uusia tapoja tuottaa hyvinvointia, palveluja ja tuotteita.

- Sopeuduttava
- Ketteryyttä tarvitaan
- Tulevaisuuden teollisuutta
- Palvelujen osuuden lisääminen

Innovaation kaupallistaminen

Innovaatiosta menestystuotteeksi:

1. Tuotteen ja palvelun kuvaus
2. Sovelluskertomukset
3. Taustalla olevien osaajien esilletuominen
4. Kommunikaatiot ja vuorovaikutuskanavien hyödyntäminen
5. Mitkä maat ja alueet otamme kohteiksi? (target)
6. Kiinnostuksen herättäminen ja hyväksyttäminen
7. Normit ja säädökset, sertifiointi ja lupamenettelyt
8. FAQ = usein esitettyihin kysymyksiin vastaaminen
   
9. Markkinointi- ja myyntikanavan rakentaminen
10. Patenttien merkitys
11. Maailmanlaajuisen tarpeen selvittäminen
12. Kokonaispotentiaalin arvioiminen ja oman markkinaosuuden hahmottaminen
13. Kilpailukeinojen kehittäminen ja tuottavuuden kohottaminen
14. Intohimot tuotetta kohtaan
15. Elokuva, multimedia, media
16. Monikanavaisten prosessien kehittäminen
17. Tieteelliset julkaisut
18. Lehtiartikkelit ja YouTubit
19. PPT
20. Selkeät sopimukset
    

Kaupallistaminen

Jos yritys ei itse tunne hyvin liiketoimintakenttää, se voi delegoida osan uuden innovaation kaupallistamisesta toiselle yritykselle, joka tuntee toimialan liiketoimintalogiikan ja pystyy kantamaan taloudellisen riskin.

• Tällainen toimintatapa on tyypillistä ohjelmistoliiketoiminnassa toimiville pienille yrityksille.
• Miten monimutkainen asiantuntijaohjelmat tehdään tunnetuksi?
• Miten useita abstraktiotasoja sisältävä osaamispalvelu avataan päätöksentekijöille?
  

Innovaatioon liittyvien tietämysperustojen kehitys on alkanut teknologisesta tietämysperustasta ja laajentunut vaiheittain käsittämään loppukäyttäjä-, brandi- ja liiketoimintalogiikkatietämysperustat. Muutokset tietämysperustojen osuudessa ohjelmistoinnovaation kehittämiseen muuttavat myös yrityksen valtarakenteita (Henderson and
Clark, 1990; Normann, 1971).

• Tuotetason lisäksi tietämysperustoilla on operatiivinen ja strateginen taso.
• Minne mennään myymään?
• Ketkä ovat potentiaalisia ostajia?
• Miten pitkälle omat resurssit riittävät?
  

Tuoteinnovaatio voi kohdata esteitä myös liiketoimintalogiikan suhteen. Esteet liittyvät ajoitukseen, kilpailijoiden reaktioihin, markkinapotentiaalin yliarviointiin ja innovaation
diversifioivaan vaikutukseen (Urban and Hauser, 1993).

• Mitä radikaalimpi innovaatio on, sitä enemmän yrityksellä on ratkottavanaan liiketoimintalogiikkaan liittyviä haasteita.
• Onko organisaatiolla tai verkostolla voimaa viedä innovaatio käytäntöön?
• Osaamisen avaaminen ja kuvaaminen on vaativa tehtävä
• Osaamista voidaan avata myös henkilöiden kautta: esitellään osaajat, jos tuotteen kuvaaminen on liian vaikeaa
  

Innovaatioiden kaupallistaminen

Innovaatioiden kaupallistaminen tuntuu joskus kuin hiihtäisi umpihangessa. Mietin tullessani Imatralta tänää, jäisellä tiellä liukastellen, muuttuuko innovointi helpommaksi, kun "Global Warming" iskee Suomeen täydellä teholla ja sulattaa maantiet, hiihtoladut ja kalaiset pilkkijärvet?

Vastausta odotellessa oletan, että "business as usual" jatkuu.

Euroopassa 23 miljoonaa pk-yritystä: miten innovaattoreiden rahoitus hoidetaan?

Unionin 23 miljoonan pk-yrityksen osuus kaikista yrityksistä on 99 prosenttia, ja ne tarjoavat 75 miljoonaa työpaikkaa.

Joillakin teollisuudenaloilla, kuten tekstiilit, rakennus ja huonekalut, 80 prosenttia työllisyydestä on keskittynyt pieniin yrityksiin.

Rahoituksen saatavuus, myös riskipääoman, on olennaista innovatiivisten pienten yhtiöiden kasvulle.

EU:n päämajan käytävillä ymmärretään riskipääoman merkitys yrittäjä-henkisemmän Euroopan veturina. Useiden ehtojen tulee täyttyä, jotta riskipääomamarkkinat voisivat toimia tehokkaasti.

Asianosaisten tulee voida hyötyä täysimääräisesti yhtenäismarkkinoiden rahoituspalveluista, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja sidosryhmien välistä verkottumista täytyy kannustaa, riskipääoman investoijille tulee olla tarjolla kannustimia ja yleistä yrittämisympäristöä täytyy parantaa.

Vain joka toinen pk-yritys kykenee viemään projektinsa loppuun ilman pankkilainaa. Tutkimusten mukaan, suurin seitsemän kymmenestä pk-johtajasta katsoo, että pankki tukee yritystä riittävästi.

EU:ssa pohditaan, miten alueellisista ja innovaatio-ohjelmista saatavaa rahoitusta voitaisiin käyttää auttamaan yrityksiä, jotka eivät saa rahoitusta avoimilta markkinoilta.

Pankit tulevat myös jatkossa olemaan pk-yritysten rahoituksen keskeinen lähde.

Ensimmäinen kustantaja hylkäsi Astrid Lidgrenin Pepin

Montako nykyajan Peppiä tulee hylätyksi, kun kustantajat ja rahoittajat eivät ymmärrä kehittäjiä ja taiteen tekijöitä?

Ruotsalainen Astrid Lindgren, joka syntyi sata vuotta sitten 14.11.2007, oli yksi viime vuosisadan merkittävimmistä lastenkirjailijoista.

Läpimurtoteoksensa Peppi Pitkätossun hän kirjoitti 37-vuotiaana.

Peppi Pitkätossu on maailman vahvin tyttö, joka asuu huvilassaan hevosen ja Apinan kanssa.

Suomalainen Viivi asuu sarjakuvassa yhdessä Wagnerin eli sian kanssa. Moni muu leenukka asustaa sohvassa löhöävän kotipossun tai uunoturhapuron tukena ja turvana.

Kertomus on niin lennokas, että ensimmäinen kustantaja, jolle Lindgren tarjosi käsikirjoitusta, hylkäsi sen liian yliampuvana.

Tätä ratkaisua tuo kustantaja on varmasti katunut.

Nyt Astrid Lindgren on Ruotsin suosituin lastenkirjailija, ja hänen teoksia on käännetty noin 60 kielelle.

Kirjoihinsa hän poimi aineksia lapsuudestaan ja lähiympäristöstään. Lindgrenin sisarukset esiintyvät kirjoissa, eri nimillä vain. Gunnar vanhimpana oli joukon "keksijä" (nykyään innovaattori).

Vuosi takaperin IST 2006

Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on edelleen luokan priimus. Valtiomme tuottaa pienin kustannuksin erittäin tervettä ja hyvin koulutettua kansaa. Taloutemme on yksi maailman kilpailukykyisimmistä ja kasvaa kauniisti.

Käytäväkeskusteluissa ja SAS Radissonin päätösillallisilla mielikuva Pohjolan pienestä mutta sinnikkäästä innovaatorikansasta vahvistui. Olemme onnistuneet luomaan järjestelmän, joka on ainakin tähän asti auttanut meitä selviämään kriiseistä ja talouden myllerryksistä. Kestääkö järjestelmämme globalisaation synnyttämiä monelta suunnalta tulevia paineita?

Mobiilipuolella on nousevia tähtiä. Pieniä sovelluksia on tulossa rikkaan median siirtämiseen Web 2.0 ympäristöistä pieniin kannettaviin älypuhelimiin. IST:n yhteydessä meiltä kysyttiin usein, miten mobiiliteknologiaa voitaisiin soveltaa koulutuksessa. Mielessä on monta viisauden levitykseen soveltuvaa applikaatioita. Kirjoitan näistä vähitellen mm. tässä blogissa.