Näytetään tekstit, joissa on tunniste kehittäminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kehittäminen. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, huhtikuuta 19, 2011

Kotisivujen uusiminen ja hakusanat kohdalleen

march1_2011 046 Fonectan mielestä kotisivujamme pitäisi parantaa ja hakusanaoptimoida Googlea varten, että ihmiset ja asiakkaat löytäisivät meidät paremmin ja ymmärtäisivät, mitä teemme. Sivumme eivät avuliaan soittajan mielestä kerro, mitä tarjoamme ja millä alalla toimimme.

Tiedetään, tiedetään, mutta niiden idea on toinen.

Käytämme verkkoa avoimena muistikirjana ja kotisivujemme tehtävänä on helpottaa ‘meikäläisten’ pääsyä eri kanaville.

Emme hae verkon kautta aktiivisesti uusia asiakkaita. Kotisivujen tehtävänä on vain linkittää kävijöitä kanaville. Suurin osa löytää meidät nimeltä muita reittejä käyttäen. Mutta ennen kaikkea lähestymme asiakkaitamme itse tavoitteellisesti ja niin olemme tehneet kaikki nämä vuodet.

Kotisivujen uudistamista ja hakusanapalvelujen optimointia oli tarjolla 99 euroa per kuukausi ja sillä summalla olisimme saaneet kuusi uutta välilehteä käyttöömme, joilla olisimme voineet selventää horisontaalista palvelutarjontaamme. Perusmaksulla ryyditettynä vuoden palveluhinnaksi olisi tullut 1 800 euroa.

Kauppoja ei syntynyt, koska emme tavoittele hakusanaoptimoinnilla yhtään mitään.

Asiakkaamme tuntevat meidät ja nykyistä suurempaa näkyvyyttä emme kaipaa. Tämä tuntui vanhakantaiselta ja oudolta, mutta olemme toimintalinjanne valinneet. Strategia on toiminut loistavasti kaikki nämä vuodet.

No, jokaisessa palautteessa oli viisauden siemen. Olemme tiedostaneet viestinnän selkeyttämisen tarvetta. Kesään mennessä teemme asialle jotain. Ehkä jatkossa kerromme tiivistetysti, jotain olennaista toiminnastamme uusilla avaussivuilla. Linkitykset kanaville siirrämme takavasemmalle.

Hyvä kun herättelevät.

perjantaina, huhtikuuta 02, 2010

Uusi maisema, uudet ajatukset

april2_2010 099Kuusisataa kilometriä myöhemmin mietin, miten siirtyminen paikasta toiseen muuttaa ihmisen ajattelua.

Loviisa, Koskenkylä, Orimattila, Lahti, Heinola, Mikkeli, Joroinen, Varkaus, Kuopio, Siilinjärvi, Lapinlahti, Iisalmi, Kajaani, Vuokatti ja Sotkamo.

Kevät tekee tuloaan, lumet sulavat, kuljemme kohti kevättä ja kesää. Samalla Suomi irtautuu vähitellen lamasta. Nyt on aika miettiä uuden nousun keinoja ja kikka kuutosia.

TE-keskusten tehtävänä on tukea ja neuvoa yrityksiä niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on vahvistaa osaamista, yrittäjyyttä ja kasvua sekä työllisyyttä.

Yrityksille on tarjolla apua ja rahoitusvaihtoehtoja toiminnan kehittämiseksi heikompinakin aikoina. Taantuman tulo huomattiin TE-keskuksissa jo syksyllä 2008. Yrityshakemusten määrä romahti ja kysyntä palveluille, jotka liittyivät taantuman vaikutukseen kasvoivat.

Yrityksissä pysähdyttiin jo vuonna 2008 miettimään tilannetta ja monissa firmoissa suhtauduttiin varoen tulevaan. Apua haettiin tuolloin muutos- ja palkkaturvaan. Taantuman selättämiseen löytyi sekä rohkeutta että tarmoa muutaman kuukauden miettimisen jälkeen.

Vuoden 2009 puolella halukkuus oman toiminnan kehittämiseen ja nujertamiseen nousi pintaan. Hakemukset TE-keskuksiin nousivat normaalitasoon. Riskirahoittajat pyrkivät ohjaamaan avun tarvitsijoita myös muiden rahoitustarjoajien, kuten Finnveran puheille. TE-keskukset tekivät myös tiivistä yhteistyötä paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Uudelleenkoulutus tarjosi laman aikana monille yrityksille vaihtoehdon osaamistason nostamiselle. Rahoitusta koulutukselle oli tarjolla. Tukiprosentit vaihtelivat yrityksen koon ja koulutuksen sisällön mukaan. Koulutukselta vaaditaan selkeä tavoite ja sisältö.

Kilpailutus oli ehtona rahoituksen saamiselle. Hankkeen kokonaiskustannusten ylittäessä 15 000 euroa oli rahoituksen hakija velvollinen julkiseen palveluntarjoajan kilpailutukseen. Hankintarajan ollessa alhaisempi riitti, että hakija osoitti kolme tarjousta palvelun ostamiseksi.

maanantaina, maaliskuuta 15, 2010

Kiinteistöpommi muhii Suomessakin

buzz 071 Kauppalehti uutisoi Perjantai 12.03.2010 klo 14:09 (päivitetty pe 16:28) “Kiinteistöpommi vain hiuskarvan varassa”.  Mitenköhän syvällä suuret kauppakeskukset uivat?

Viime viikolla Masun ja Suomi-Soffan erimielisyydet käväisivät uutisotsikoissa. Euromarket kamppailee suurmarkettiensa kanssa. Rahat eivät riitä kauan, jollei ratkaisuja synny

Suomesta kiinteistöjä ostaneet sijoittajat voivat joutua vaikeuksiin kiinteistöjen arvonlaskun vuoksi, ennakoi kiinteistösijoitusyhtiö Catella. Matalan korkotason ansiosta velat on toistaiseksi pystytty hoitamaan, kertoo KL ja kysyy: Entäpä, kun korko nousee?

Ehkä tämä on hyvä uutinen omakotitalolainojen maksajille? Korkotason nostaminen olisi myrkkyä kiinteistöbisnekselle. Mutta nousu tulee joka tapauksessa jossain vaiheessa, koska pankit toivovat korkeampia marginaaleja. Mitä pankit tekevät, jos kiinteistöt kaatuvat niiden syliin? Miten niillä sylivauvoilla tehdään rahaa?

Sijoittajat omistavat suomalaisia kiinteistöjä kymmenen miljardin euron arvosta. Ulkomaisia kiinteistönomistajia on noin 70. Niitähän tuli kasapäin tänne ennen laman alkua. Silloin Suomea kehuttiin edullisena sijoituskohteena. Näemmekö vasta nyt uutisotsikoissa taantuman toisen vaiheen, joka iskee palvelualoihin, kauppoihin ja sitä kautta kiinteistöbisnekseen?

Kuka ostaa alta pois horjuvia korttitaloja? Millaiseen myräkkään meidän pitää varautua vuoden loppuun mennessä? Ilmeisesti tästä ei selvitä vaurioitta, koska kiinteistöihin in sidottu suuria rahasummia. Ongelmia syntynee lisää, kun työttömyys kasvaa tämän kevään aikana. Satamalakkokaan ei lupaa hyvää orastavalle kasvukehitykselle. 

Markkinoille tulee Catellan markkinakatsauksen mukaan runsaasti kiinteistöjä, jos pankit päättävät realisoida lainatappioita. Toistaiseksi pankit eivät vielä ole ulosmitanneet ongelmakiinteistöjä.

Tuossa se on. Pankit pitävät matalaa profiilia. Kaatuvatko kiinteistöt niiden syliin? Mitä ne niillä tekee? Kiinteistöbisneksessä avautuu uusia mahdollisuuksia. Future Store on kaivettava naftaliinista. Digital Villages ja paikallispurkki yhdistettynä kohteen liiketoimintaan avaavat uusia kehityspolkuja.

Meillä on muutamia keisejä meneillään SL:n kanssa. Tätä pitää pohtia. Tarvitsemme lisää taustatietoja. Miten ongelmat jakautuvat alueellisesti? Helsingissä lienee vapaana miljoona neliömetriä toimistotilaa. Nyt olisi tilaa yrittäjille. Ei ole “peltihalleista” puutetta.

Lähteet: KL ja STT

perjantaina, helmikuuta 20, 2009

Viihdyttävä kasvukertomus

Hulluille ja höperöille ei pitäisi kertoa tuotekehitysvaiheista, koska keskeneräisisistä asioista tavalliset taatelin tallaajat eivät välttämättä ymmärrä yhtikäs mitään. l

Kerromme tässä blogissa:
  1. Keksijöiden ristiretkestä
  2. Innovaatioiden ihmeteoista
  3. Avoimen lähdekoodin mahdollisuuksista
Mitä olisi tapahtunut, jos emme olisi olleet tässä operaatiossa matkassa?

torstaina, joulukuuta 11, 2008

Palveluprosessien kehittäminen

Prosessien kehittäminen

  • From: Helge Keitel
  • Date: Thu, 11 Dec 2008 at 8:15am
  • Category: Process Development

Prosessiajattelu tunkeutuu nykyään palvelujen ja aineettomien palvelukokonaisuuksien tuotantoon.

Lyhyesti sanottuna prosessi on sarja toisiinsa liittyviä toimintoja, jotka tuottavat määritellyn lopputuloksen.

Otan esimerkiksi hyvinvointipalvelujen tuotannon. Kärjistäen prosessin alkupäässä on sairaita ja huonokuntoisia, jotka palveluprosessin aikana kuntoutuvat ja marssivat ulos terveinä, reippaina ja valmiina työelämään.

Olisiko prosessikuvauksista hyötyä myös avoimessa innovaatiotoiminnassa? Pystyisimmekö jotenkin systematisoimaan yhteisten asioiden kehittelyä?

Jos toimintamme tavoitteena on:

  • Tyytyväinen asiakas, omistaja(t), henkilökunta ja sidosryhmät
  • Tehokkuus, laadunvarmistaminen, hyvä asiakaspalvelu ja hyvät työolosuhteet (toimintaympäristö ja välineet) ovat aineksia tyytyväisyyden takaamiseen
  • Tulevaisuuden turvaamiseksi toimintaa on kehitettävä jatkuvasti

Kehittäminen on helpompaa, jos toiminnat ja vaiheet on kirjoitettu auki. Käytämme työvälineenä Basecampia, Ningiä ja muita parveilun, joukkoälyn ja projektinhallinnan välineitä.

Ilman prosessin kuvaamista kokonaisuus jää helposti sekavaksi mylläkäksi, jolloin sitä on vaikea hahmottaa ja oikeat toiminnan kannalta olennaiset kehityskohteet jäävät tunnistamatta.

Kehitystoimenpiteiden tuloksia on myös mitattava. Jos toimintaa ei ole ensin vakioitu, sitä ei voi mitata eikä kehittää.

  • Miten selkiytämme työtehtäviä?
  • Tiedämmekö tavoitteet?
  • Tiedämmekö riittävän hyvin, mitä itse kukin tekee yhteiseksi hyväksi?
  • Mitä asiakkaamme odottavat?
  • Mitä odotamme toisiltamme?
  • Onko tehtäviin perehdyttäminen kunnossa?
  • Osaammeko hyödyntää aikaa säästäviä työtapoja ja välineitä?

Selkeä prosessikuvaus auttaa perehdyttämisessä ja säästää osallistujien aikaa. Jos tieto kulkee vain jokaisen yksilön päässä (ei dokumentoituna) on tiedon siirtäminen valtava haaste.

Prosessiajattelu auttaa hahmottamaan konkreettisemmin tiimien toimintoja.

  1. Mihin suuntaamme energiamme?
  2. Miten motivoidumme prosessiemme kehittämiseen?
  3. Mistä löydämme ja rekrytoimme parhaat osaajat?

Prosessisuunnittelun avulla voidaan myös simuloida erilaisia tuotantovaihtoehtoja ja vertailla (Benchmarking) eri ratkaisuja ja niiden vaatimia toimenpiteitä keskenään.

Lähestymme abstrakteja kokonaisuuksia, monimutkaisten kaavioiden laatiminen ja korkealentoiset selostukset eivät yksinään tuo mitään lisäarvoa.

  • Pidämme asiat konkreettisella tasolla
  • Tavoitteena on, että jokainen ymmärtää mistä on kysymys
  • Mihin prosessin kuvauksella tähdätään
  • Liian pieniin osiin ei kannata pilkkoa
  • Keep it Simple! neuvovat Amerikan-serkut