150 000 henkilötyövuoden tuottavuusvaje

Suomalainen menestyvä yritys on kohta historiaa, jos emme pysty kuromaan umpeen huomattavaa tuottavuusvajetta, tietää herrojen EVA. Jorma Ollila kertoi, että firmojen palveluksessa on joko 150 000 ylimääräistä palkannauttijaa tai sitten heidän selkänahasta tai aivonystyröistä ei ole saatu riittävästi irti.

“Työmies on palkkansa ansainnut”, lausahti presidentiksi pyrkinyt pankkiiri Matti Virkkunen viime vuosisadalla (1968).

Jos Jorma Ollilaan on luottaminen, pitäisi suomalaisista firmoista siivota toistasataatuhatta duunaria ja liuta pomoja, jotka ovat vetäneet suomalaisen tuottavuuskehityksen miinukselle.

Tempputyöllistäjille tulee ainakin lisää töitä, mutta miten saadaan uutta vauhtia tuottavuuden kehittämiseen? Mistä kenkä puristaa? Onko ongelmana johtajuus tai meidän alamaisten flegmaattisuus, välinpitämättömyys ja / tai laiskuus? Eikö know-how, osaaminen, automaatio, atk, mobiilius ja high-tech enää takaa hyvinvoinnin huimaa kehitystä Pohjolan perukoilla? Missä on vika? Miksei management by Perkele enää toimi?

Oikeesti, ongelma on aito, ei sille auta hirnua, vaikka mieli tekisi. Haluaisin lyödä läskiksi ja käynnistää puheet herrojen EVA:n ahneudesta ja moraalittomuudesta, mutta sillä puheella ei ongelmia ratkota. Mistä löytyy se maltti tai kvartaalioppi, jolla Sampo saadaan vielä näillä vuosirenkailla pöhisemään?

Tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan kansalliset talkoot. Onko teillä ideoita – mistä alkaisin sen fläppitaulun?

Talousennustajat povasivat Suomen talouden kasvua 2007

Talouskriisin piti kiertää Suomi kaukaa. Vuonna 2007 meillä talousviisaat uskoivat, että Yhdysvaltojen talouden kompuroinnin ei horjuttaisi vientivetoista kasvuamme.

Yhdysvaltojen asuntoluottokriisin ei syksyllä 2007 pitänyt mitenkään ulottua Suomeen asti. Kriisin leviämistä makrotalouteen osattiin kuitenkin pelätä jopa Euroopassa.

Maailman talous oli kasvanut useita vuosia ja vuodelle 2007 ennakoitiin viiden prosentin kasvua. Ennustajat olettivat tuolloin, että maailmantalouden nopea kasvu ei olisi lähivuosina hidastunut merkittävästi.

Uskottiin, että Yhdysvaltojen asuntoluottomarkkinoiden ongelmat pysyvät hallinnassa niin, etteivät ne vakavasti horjuta maailmantalouden muuten niin vahvaa näkymää. Etla arvioi, että vaikka Yhdysvaltain talous kompuroi, kasvu tulisi jatkumaan vahvana etenkin Aasiassa.

Suomessa kasvuennusteita korjattiin loppuvuodesta 2007 ylöspäin. Suomen talouden virettä avitti muun muassa reipas yksityinen kulutus. Palkankorotukset pitivät Suomen kotimaista kulutusta nousukiidossa.

Kotitalouksien lisääntyvästä velkaantumisesta varoitettiin. Pelättiin, että se jarruttaa kulutusta ja laimentaa rakennusinvestointien kasvumahdollisuuksia. Kotitalouksilla oli silloin velkaa käytettävissä olevien vuositulojen verran.

Vuonna 2007 kotitaloudet kuluttivat enemmän kuin tienasivat. Etla ennusti, että säästämisen pitää ennen pitkää lisääntyä, ja silloin yksityisen kulutuksen kasvu väistämättä hidastuu.

Vuotta myöhemmin alkoi jyrkkä alamäki. Nyt olemme jonkunlaisessa suvantovaiheessa. Kuntatalouden heikkeneminen tiedetään. Yksityisen kulutuksen kasvua ehkä toivotaan, mutta vientiteollisuuden näkymät ovat edelleen sangen heikot.

Uutta pitää keksiä. Kuka tietää, mitä?

Taantuma voi erottaa jyvät akanoista - Blogit - Tietoviikko

Tietoviikko eli TiVi kirjoittaa näin. Kirjoitin aiheesta tänään KK-Net blogiin "meidän ratkaisusta ja tavasta nostaa tuottavuutta".

Taantuma voi erottaa jyvät akanoista - Blogit - Tietoviikko: "Suomalaisia yrityksiä on suomittu viimeisten vuosien aikana rankasti heikosta kyvystä hyödyntää tivi-teknologiaa tuottavuutensa parantamisessa. Gartnerin mukaan laman aikana liiketoiminnalla on enemmän aikaa ja syytä itsetutkiskeluun, jolla pyritään tunnistamaan sen syvimmät tarpeet. Myös tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet on tunnistettava.

”It tarjoaa yrityksille mahdollisuuden hyödyntää olemassa olevaa teknologiaa jonkin uuden luomiseen”, tutkimusyhtiöstä todetaan.

Nyt voikin olla edessä se aika, kun todelliset voittajat erotetaan luusereista. Siinä on niin yritysten ylimmän johdon kuin tietohallinnonkin otettava järki käteen ja samalla pantava jäitä hattuun. Myös tivi-alan toimijoille olisi varmasti eduksi puhaltaa samaan hiileen."

T&K- toiminta

Suomen T&K-toiminta, teknologian korkea taso ja korkea tuottavuus ovat edelleen kapealla varsin pohjalla. T&K-toiminta keskittyy pitkälti elektroniikkateollisuuteen ja korkea tuottavuus rajoittuu vientiteollisuuteen.

Tämä antaa aiheen huoleen, mutta toisaalta se kertoo myös hyödyntämättömästä potentiaalista. Jos nuoret toimialat, jotka ovat kaukana globaalista tuottavuusrintamasta, onnistuvat saavuttamaan kiinni edistyneempien maiden etumatkaa tuottavuudessa, voisi koko kansantalouden tuottavuus kasvaa edelleen verrattain nopeasti.

Tämä edellyttää todennäköisesti paitsi lisääntyvää kilpailua ja markkinoiden avautumista edelleen, myös kasvavaa T&K-panostusta teknologian ja liiketoimintamallien kehittämiseen.

Alueiden väliset tuottavuuserot ovat Suomessa myös huomattavan suuria.