Ranskassa kohistiin puolalaisista putkimiehistä

Suomalaisen Olkiluoto III ydinvoimalan valmistuminen saattaa viivästyä puolalaisten sähkömiesten potkujen takia. AY-liike uhkaa puolalaisen alihankkijan “työvoimavähennystä”  voimalaitostyömaata 2.12.2011 alkavalla saarrolla.

“Liittojen mukaan Elektrobudowa SA on  irtisanonut 31 sähköasentajaa, joista valtaosa on Sähköliiton jäseniä”, kertoo Kauppalehti.

Yleisradion mukaan puolalaisyritys on kiistänyt TVO:lle sähköliiton väitteet. Yrityksen mukaan irtisanottuja on alle kymmenen, eikä liiton jäsenyydellä ole ollut vaikutusta.

Saksassa töitä riittää vuosiksi eteenpäin, kun vanhoja ydinvoimaloita poimitaan pois verkoista. Suomessa suurimmaksi ongelmaksi noussee uusien laitosten kytkeminen valtakunnanverkkoon.

Olkiluoto kolmosen valmistumisesta on ollut tuskainen taival: viivästymisen yhtenä syynä lienee monikulttuurisuus. Työntekijöitä tulee joka puolelta Eurooppaa. Porukoilla ei ole yhtenäistä kieltä ja mieltä. Tärkeintä on, että kallis laitos rakennetaan mahdollisimman halvalla hinnalla.

Miten moneen valuvikaan Olkiluodossa päädytään? Kuinka solmussa ovat  jäähdytysputket? Mitä tapahtuu, kun sähköt laitetaan joskus päälle ja sauvat siirretään “uraani halkeaa” asemiin? 

Tässä yhteydessä ei ole puhuttu valevalmistajasta. Areva kyhää Suomeen prototyyppiä ja pätevöityy vähitellen voidakseen toimittaa kokemusta viisaampana samanlaisia häkkyröitä väkirikkaampiin maihin – muun muassa Kiinaan.

Terva- ja bittiporvareiden Oulu

Olin eilen aamusta alkaen Oulussa. Kaupunki on muuttunut ja uudistunut vuosikymmenten aikana. Edessä on jälleen uusi murros, kun Nokia ilmoittaa, moniko saa lähtöpassit symbian-sorvaamoista.

Oululaiset eivät ole huolissaan tulevasta muutoksesta. Kadunmiehet ja –naiset luottavat kaupungin muuntautumiskykyyn, mutta huoli huomisesta painaa poliitikkojen mieltä.

Olen seurannut Oulun kehitystä yliopiston keskussairaalan rakentamisesta, Kajaani Oy Elektroniikan telex-aikakauden tuotekehitystä ja yhteistyötä yliopiston kanssa, teknologiakylän nousua, Nokian vahvaa tuloa, upotettuja järjestelmiä, teknologiakaupunki-imagon vahvistumista ja pohjoisen digi-ulottuvuuden nykyarkea.

Bittiporvarit miettivät jälleen uusia visioita kaupunkinsa kehittämiseksi.

1. Imagon himmentyminen huolettaa
2. Vaarana taantuminen marginaaliseksi periferiaksi teknologiamaineesta huolimatta
3. Oulu edustaa digitalisoituvassa maailmankylän periferiassa Espootakin pienempää pistettä
4. Mutta Oulua haluaa selvitä tästäkin muutoksesta ehjin nahoin; nahkansa uudistaen

Oulussa muuttuu myös hallinto, kun alueelle rakennetaan suur-Oulua: Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat sopivat 28.6.2010 kuntajaon muuttamisesta. Kyseiset kunnat lakkaavat 31.12.2012 ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta 1.1.2013.

Uusi Oulu etsii parhaita palveluja: Osallistu uuden Oulun rakentamiseen. Kerro päättäjille kotikuntasi parhaista palveluista uuden Oulun blogissa.

Talousennustajat povasivat Suomen talouden kasvua 2007

Talouskriisin piti kiertää Suomi kaukaa. Vuonna 2007 meillä talousviisaat uskoivat, että Yhdysvaltojen talouden kompuroinnin ei horjuttaisi vientivetoista kasvuamme.

Yhdysvaltojen asuntoluottokriisin ei syksyllä 2007 pitänyt mitenkään ulottua Suomeen asti. Kriisin leviämistä makrotalouteen osattiin kuitenkin pelätä jopa Euroopassa.

Maailman talous oli kasvanut useita vuosia ja vuodelle 2007 ennakoitiin viiden prosentin kasvua. Ennustajat olettivat tuolloin, että maailmantalouden nopea kasvu ei olisi lähivuosina hidastunut merkittävästi.

Uskottiin, että Yhdysvaltojen asuntoluottomarkkinoiden ongelmat pysyvät hallinnassa niin, etteivät ne vakavasti horjuta maailmantalouden muuten niin vahvaa näkymää. Etla arvioi, että vaikka Yhdysvaltain talous kompuroi, kasvu tulisi jatkumaan vahvana etenkin Aasiassa.

Suomessa kasvuennusteita korjattiin loppuvuodesta 2007 ylöspäin. Suomen talouden virettä avitti muun muassa reipas yksityinen kulutus. Palkankorotukset pitivät Suomen kotimaista kulutusta nousukiidossa.

Kotitalouksien lisääntyvästä velkaantumisesta varoitettiin. Pelättiin, että se jarruttaa kulutusta ja laimentaa rakennusinvestointien kasvumahdollisuuksia. Kotitalouksilla oli silloin velkaa käytettävissä olevien vuositulojen verran.

Vuonna 2007 kotitaloudet kuluttivat enemmän kuin tienasivat. Etla ennusti, että säästämisen pitää ennen pitkää lisääntyä, ja silloin yksityisen kulutuksen kasvu väistämättä hidastuu.

Vuotta myöhemmin alkoi jyrkkä alamäki. Nyt olemme jonkunlaisessa suvantovaiheessa. Kuntatalouden heikkeneminen tiedetään. Yksityisen kulutuksen kasvua ehkä toivotaan, mutta vientiteollisuuden näkymät ovat edelleen sangen heikot.

Uutta pitää keksiä. Kuka tietää, mitä?

Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuutemme työllistää:

• Työntekijät 120 000
• Toimihenkilöt 26 000
• Ylimmät toim.henk. 55 000
• Tietotekniikka ja palvelu 35 000

• Metsäteollisuus 25 000
• Paperiteollisuus 20 000
• Toimihenkilöt 5 000

• Finanssiala 40 000
• Pankki ja rahoitus 27 000
• Vakuutusala 13 000