Halki, poikki ja Pinotexiä EU:lle ja eurolle

Mitä minä tiedän Portugalin ongelman ratkaisusta tai pysyvästä vakuusrahastosta? Seuraan sujuvasti sähköisiä medioita ja talouden meedioita printtiversioista. Pallo lentää kuin tennisottelussa laidasta laitaan. Niinistökään ei tiedä, väittää VM:n talousviisas. Timo Soini on kirjoittanut Wall Street Journalissa, että kapitalistien pitäisi vihdoinkin uskoa markkinavoimiin eikä tukiaisiin.

Perussuomalaiset eivät aio tukea Portugali-pakettia. Demarit yrittävät olla sanomatta yhtään mitään, koska hinku hallitukseen on ylimpänä mielessä, mutta niitäkin pelottaa.

Valtionvarainministeri Jyrki Katainen joutuu ajamaan paketin hyväksymistä viran puolesta, kun ilmeisesti on tullut luvattua, ettei Suomi keikuta eurovenettä. Kepulaiset ovat vetäytyneet maakuntiin haavojaan nuolemaan. Pääministeri Kiviniemi puoluetovereineen eivät uskalla tarttua “asiaan” kaksin käsin.

Näinkö heikoissa kantimissa EU:n rakenteet ovat, että linja-autolastillinen perussuomalaisia pystyy kaatamaan EU:n massiivisen rakenteen? Kaaosteoriassa puhutaan perhosen siiveniskuista maailman toisella laidalla, joka laukaisee valtavan katastrofin toisaalla. Onko tämä meneillään oleva eurospektaakkeli totta vai poliitikkojen, pankkien pr-osastojen ja sijoittajien meille syöttämää puppua?

Homma haisee ja maistuu kalanmaksaöljyltä. Euroopan “suuret” kokoontuivat Luxemburgiin pohtimaan umpisolmun ratkaisemista. Pienemmille syötetään viikon verran (16.5.2011 on kokous) pajunköyttä, että jok'ikinen kynnelle kykenevä saadaan raapustamaan nimikirjaimensa vaivalla kyhättyyn tukiaissopimukseen. Siinä meille talouden risupakettia vuosiksi eteenpäin.

Soinin porukat ovat asemoineet itsensä europelastuksen ulkopuolelle ja suosittelevat “antaa mennä, jos on mennäkseen”, jotta politiikan, pankkiirien ja sijoittajien välinen salaliitto saadaan purettua.

Ajopuu on valmiina: toivottavasti Suomi selviää kriisistä kaarnalaivan tavoin. Ei tämä homma voi meistä riippua. Sopan keittäjät ovat muualla; ratkaiskoot. Pankit ja sijoittajat ovat laittaneet roponsa paska-projekteihin, jotka eivät tuota riittävästi. Miksi nyt ollaan niin sosialistia?

Minuakin kiehtoo pelimiehenä, että “katsotaan kortit”, koska tässä pelissä pelataan sekä monilla ja merkityillä korteilla, huojuvan korttitalon metaforilla ja pakka sekaisin jakovaroilla. Pitäisikö ottaa rikkailta luulot pois? Kävi miten kävi, meille tavallisille juntturoille se lasku lankeaa; pelataan!

1. Soini ja Niinistö ovat kohta tätä menoa samassa puolueessa.
2. Kumpi tai Kampi voittaa presidenttikisan.
3. Siirtäkää armeijan aikaiset säästönne sukanvarteen tai patjan alle.
4. Elämä on!

Pankkiiri Mao Tse-tung vuonna 1951

Pekingiläinen agraaripankki listautui ja sai 18 miljardia euroa uutta pääomaa. Pohjolan OP joutuu stressitestiin Nordean kera. Maailmantaloudelle ennustetaan vahvaa kasvua. Vain Euroopan velkavetoiset valtiontaloudet tuottavat huolta. Jos europankeista joku joutuu vaikeuksiin, riennämmekö silloin talkoohengessä keväisen Kreikka-päätöksen mukaisesti yhteiseen pankkitukirintamaan?

Kauppalehti kertoo, että kiinalaisella AgBankilla on yli 320 miljoonaa asiakasta ja peräti 24 tuhatta konttoria sekä yli 441 tuhatta työntekijää. Pankin varat ylittävät Intian bruttokansantuotteen arvon.

Listautumisen toivotaan hälventävän kiinalaispankkeihin kohdistuneita epäluuloja. KL kertoo edelleen, että:

• Vain kolme vuotta sitten pankki oli käytännössä maksukyvytön.
• Sen luottokannasta peräti 24 prosenttia oli tuolloin hoitamattomia.
• Pankki teki kriisin jälkeen täyskäännöksen 30 miljardin dollarin, eli 24 miljardin euron pääomaruiskeen ja roskalainojen siivouksen jälkeen.

Atlantis Investment Management Ltd:n puheenjohtajatar Liu Lang mukaan kiinalainen pankkisektori pitäisi arvioida nyt uudelleen, koska pelot hälventyvät siitä, että hallitus olisi tiukentamassa lisää kiinteistökauppojen luototuksen ehtoja.

Kiinalaispankkeihin sijoitetaan rahaa enemmän kuin IT-kuplan aikana huippuosaamiseen nojautuviin, mutta loppupeleissä älyttömiin kuplaosakkeisiin. Mitä me tiedämme pankkisektorista, tästä suljetun talouden saarekkeesta, joka on jokaisen taloustaantuman keskiössä? Pankkien sub-prime-ongelmat laukaisivat tuoreimman talouskriisin.

Eurooppalaispankkien kunnosta ei ole varmaa tietoa. Stressitestin toivotaan paljastavan vuotoja ja valuvikoja, mutta EU-lainsäädäntö ei tunne tapaa, miten rajat ylittävään pankkikriisiin pitäisi suhtautua.

Pitäisikö meidän rivikansalaisten, joiden pankkisuhde on nettiyhteyden varassa, ymmärtää enemmän finanssialan valvonnasta ja taloustaantumiin johtavista mekanismeista? Pankit ovat näkymätön käsi, joka ohjaa kiinteistöjen hintoja, työpaikkojen kehitystä, hyvin- ja pahoinvointia ehkä enemmän kuin edustajamme Arkadianmäellä.

Mitä kaikkea vahvan pankkisalaisuuden pimeässä ytimessä oikein tapahtuu? Tiedätkö sinä?

Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuutemme työllistää:

• Työntekijät 120 000
• Toimihenkilöt 26 000
• Ylimmät toim.henk. 55 000
• Tietotekniikka ja palvelu 35 000

• Metsäteollisuus 25 000
• Paperiteollisuus 20 000
• Toimihenkilöt 5 000

• Finanssiala 40 000
• Pankki ja rahoitus 27 000
• Vakuutusala 13 000