Talousennustajat povasivat Suomen talouden kasvua 2007

Talouskriisin piti kiertää Suomi kaukaa. Vuonna 2007 meillä talousviisaat uskoivat, että Yhdysvaltojen talouden kompuroinnin ei horjuttaisi vientivetoista kasvuamme.

Yhdysvaltojen asuntoluottokriisin ei syksyllä 2007 pitänyt mitenkään ulottua Suomeen asti. Kriisin leviämistä makrotalouteen osattiin kuitenkin pelätä jopa Euroopassa.

Maailman talous oli kasvanut useita vuosia ja vuodelle 2007 ennakoitiin viiden prosentin kasvua. Ennustajat olettivat tuolloin, että maailmantalouden nopea kasvu ei olisi lähivuosina hidastunut merkittävästi.

Uskottiin, että Yhdysvaltojen asuntoluottomarkkinoiden ongelmat pysyvät hallinnassa niin, etteivät ne vakavasti horjuta maailmantalouden muuten niin vahvaa näkymää. Etla arvioi, että vaikka Yhdysvaltain talous kompuroi, kasvu tulisi jatkumaan vahvana etenkin Aasiassa.

Suomessa kasvuennusteita korjattiin loppuvuodesta 2007 ylöspäin. Suomen talouden virettä avitti muun muassa reipas yksityinen kulutus. Palkankorotukset pitivät Suomen kotimaista kulutusta nousukiidossa.

Kotitalouksien lisääntyvästä velkaantumisesta varoitettiin. Pelättiin, että se jarruttaa kulutusta ja laimentaa rakennusinvestointien kasvumahdollisuuksia. Kotitalouksilla oli silloin velkaa käytettävissä olevien vuositulojen verran.

Vuonna 2007 kotitaloudet kuluttivat enemmän kuin tienasivat. Etla ennusti, että säästämisen pitää ennen pitkää lisääntyä, ja silloin yksityisen kulutuksen kasvu väistämättä hidastuu.

Vuotta myöhemmin alkoi jyrkkä alamäki. Nyt olemme jonkunlaisessa suvantovaiheessa. Kuntatalouden heikkeneminen tiedetään. Yksityisen kulutuksen kasvua ehkä toivotaan, mutta vientiteollisuuden näkymät ovat edelleen sangen heikot.

Uutta pitää keksiä. Kuka tietää, mitä?

Ilmaislehtiä entistä halvemmalla!

Ilmaislehdet kisaavat kovasti Tanskassa. "Tanskan ilmaislehdet tappelevat itsensä hengiltä", otsikoi Hesarin Talous 20. helmikuuta 2008.

Katutasolla lehtien tarjoilu on käsin kosketeltavaa. Lehtikisa on yltynyt niin kovaksi, että katutason jakelijoista kilpaillaan.

• Kisa on tullut kalliiksi: vuoden päästä ilmaisjakelijoista on jäljellä kaksi lehteä?
  
• Puolitoista miljardia kruunua miinusta lehtitaloille (200 mrd. euroa)
• Tärvätty summa on yhtä suuri kuin tanskalaislehtien yhteenlasketut voitot vuodesta 1995 lähtien
• Tulos on järkyttävä: Tanskasta on tullut koelaboratorio
  
• Yhtä hyvin olisi voinut heitellä tuhannen kruunun seteleitä lehtitalojen katolta
• Tanskassa pitäisi olla 17 miljoonaa asukasta nyky-ilmaislehtien ylläpitämiseksi
• Tanskassa on 5,4 miljoonaa asukasta
• Johtava Nyhedsavisen vähentää kymmeniä työntekijöitä: tappiota tullut - 80 mio €

Morten Lund, muun muassa Skype-internetpuhelinohjelmalla varallisuutensa luonut sijoittaja on tulossa Nyhedsavisenin suuromistajaksi.

Ilmaislehtikisa on alkusoittoa meidaherruudesta internetissä. Nyhdesavisen on kisassa hyvässä asemissa, sillä sen omistajajoukkoihin on liittynyt myös Freeway.dk, jolle kuuluvat Tanskan suosituimmat internet-sivut.

Klassista journalismia on jo kannattavaa tehdä internetistä saatavilla tuloilla. Vanhat lehtitalot joutuvat kääntämään liiketoimintamallinsa uuteen muotoon netissä pärjätäkseen.

Maksulliset päivälehdet kärsivät, koska markkinat ovat tottuneet alhaisiin ilmoitushintoihin. Lehdet roikkuvat kiinni vanhoissa liiketoimintamalleissa, kuten jakelussa, vaikka se on kömpelö tapa toimittaa tieto perille.

Tanskalaisten lehtisota saattaa päättyä rahapulaan, mutta "Tanska on kauhuskenaario muille maille", riippumaton mediakonsultti Henrik Abraham sanoo.

• Ilmaislehdet (paras etusivu kiehtoo edelleen)
  
• Internet (nuoriso lukee lehdet ilmaiseksi internetistä)
  
• Televisio (nuorten ajasta kaikki kilpailevat, lehdet ja tv tulevat häviämään kisan)
  

Naiset kuluttajina, muuttajina ja yrittäjinä

Kulutuselektronikkaa ei kerta kaikkiaan osata myydä naisille. Tätä mieltä on Saatchi & Saatchi -mainostoimiston suunnittelujohtaja Belinda Palmer. Kulutuselektroniikan jälleenmyyjät menettävät Britanniassa tänä vuonna 600 miljoonaa puntaa eli noin 800 miljoonaa euroa, koska eivät osaa markkinoida tuotteitaan naisille.

Naiset eivät kaipaa yksityiskohtaisia laitetietoja. Gigat, ramit, pikselit ja bitit ovat kulutuselektroniikkamainonnan jargongia, mutta naiset viittaavat näille kintaalla. He haluavat tietää, miten laitetta voi käyttää.

- Minä halusin videokameran, kun poikani syntyi, voidakseni kuvata hänen ensimmäisiä askeleitaan, Belinda Palmer toteaa.

Brändien valmistajat ja myyjät eivät ymmärrä, mitä naiset haluavat. Monet kokevat valmistajien yritykset jopa loukkaavina ja alentavina.

Lady Geek -tutkimuksen mukaan, yli kolmannes naisista kertoi lisäävänsä kulutusta, jos laitteita markkinoitaisiin heille paremmin ja myymälöissä annettaisiin heille enemmän opastusta.

Puolet naisista kertoi lähtevänsä usein liikkeestä tai verkkokaupasta ostamatta mitään, koska ei löydä haluamaansa.

Suomessa tehty vertailevan tutkimuksen tulokset myötäilevät brittitutkimusta. Britanniassa tutkimukseen vastasi 800 ja Suomessa 430 internetiä käyttävää 24 - 45 -vuotista naista.

Tutkimuksen mukaan sekä suomalais- että brittinaiset käyttävät elektroniikkahankintoihin vuodessa keskimäärin 460 euroa. Joka neljäs suomalaisista haastatelluista kuluttaa yli 700 euroa.

Suomessa henkilökohtaista teknologiaa myytiin viime vuonna (2006) kaikkiaan runsaan 1,4 miljardin ja Britanniassa noin 22 miljardin euron arvosta.

Lähes puolet naisista lähtee ostamaan kulutuselektroniikkaa ilman, että heillä on joku tietty merkki tai tuote mielessään.

- Siinä on valtava mahdollisuus niille valmistajille, jotka ymmärtävä markkinoida tehokkaasti naisten muodostamalle kuluttajaryhmälle, Belinda toteaa.

Tutkimuksen mukaan elektroniikkamyymälät eivät ole naisten mielestä houkuttelevia ostoympäristöjä. Ainoastaan Applen myymälät saavat Parmarilta kiitettävän arvosanan.

- Apple antaa meidän kosketella tuotteitaan. Liikkeissä voi kokea, miltä laitetta tuntuu käyttää, hän ojentaa.

Suomessa Applella ei ole omia myymälöitä.

Teknologiayhtiöt ovat Parmarin mukan pahasti aikaansa jäljessä. Hän esittelee kahdenkymmenen vuoden takaista lehtimainosta, jossa nainen kannattelee kädessään kameraa. Päällä on teksti, jossa lukee "Idioottivarma kamera".

Parmerin mukaan kauas ei ole noista ajoista päästy.

1. ei ymmärretä, mitä naiset haluavat
2. valmistajat ja myyjät eivät pidä naisia varteen otettavana kuluttajaryhmänä
   
3. lähestymistavat ovat usein loukkaavia ja alentavia
4. naisille 'tarkoitetut' vaaleanpunaiset laitteet saivat osan naisista tuohtumaan
   

- Naiset ilmaisivat hyvin selvästi, etteivät he halua timanteilla koristeltuja matkapuhelimia ja vaaleanpunaisia radioita, Palmer sanoo.



Kuvassa Apple Store New Yorkissa.