Onko markkinoinnissa maltti valttia?

 

Yleinen havainto markkinoinnista on, että kaikki kampanjat aloitetaan liian hitaasti,  voimattomasti ja ponnettomasti.

Panostusten esteiksi nousevat:

• Epäonnistumisen pelko
• Tiedostamaton osaamisen puute jarruttaa päätöksentekoa
• Epämukavuusalueelle astuminen
• Tuotteen ja palvelun hyvyyttä epäillään kotipesässä 
• Suuri huoli hinnoittelun onnistumisesta
• Sisällön suunnittelu kompastuu kiireeseen heikkoon yhteistyöhän
• Markkinatutkimuksia ei ole tehty, joten viestejä ammutaan lonkalta  kuin haulikolla ja kohdentamatta.

Mutta synneistä suurin on, ettei tehdä mitään. Huiskitaan sokkona sinne tänne. 

Vuonna 1997 tajusimme Kajaani Elektroniikassa

Suomessa asuu alle promille maailman väestöstä. Reilu viisi miljoonaa on kokoluokaltaan suurkaupungin nukkumalähiö.

Vuonna 2010 Suomi on täynnä osaamiskeskuksia ja  yrityshautomoja, joista suurin osa tähtää paikallisten ongelmien käsittelyyn.

Viennistä ei puhuta, mutta kansainvälistyminen ja globalisaatio on suurinta muotia. Myyntiä ei mainita, mutta eurooppalainen yhteistyö on korkeassa kurssissa. Teollisuuden tilalle kaivataan palveluja, jotka pelastavat maan ja työllisyyden.

Minusta tuntuu, että emme oikein tajua sitä, miten vähän väkeä Suomessa asuu. Tämän asiakasmäärän varaan ei voi kehittää minkäänlaista bisnestä ja siksi kaiken karvaiset yrityshautomot ja yrittäjyyden hoivakodit ovat niin tärkeitä.

Ne työllistävät byrokraatteja, tarkastajia, analyytikkoja ja taivaanrannan maalareita, mutta harvoin ketään aidon tuotannon kehittäjää. Yleistäminen on vaarallista, mutta tämä tuli mieleen tänään Korjaamossa, jossa tarkoitus on hyvä, mutta “se jokin” puuttuu kokonaan.

Vanhusten palveluihin innovaatioita ja uutta teknologiaa

Paula Risikko, peruspalveluministeri, terveystieteiden tohtori, vanhustyöhön erikoistunut sairaanhoitoja kommentoi hiljattain: Ikääntyvässä Suomessa tarvitaan enemmän ikäystävällisyyttä ja yhteisöllisyyttä, eri-ikäisten kanssaihmisten tarpeiden, voimavarojen ja elämänkokemuksen huomioon ottamista, keskinäistä arvostusta ja välittämistä.

Tarvitaan konkreettisia tekoja, joilla turvataan ikääntyneiden mahdollisuus turvalliseen ja mielekkääseen elämään kotona myös silloin, kun kunto on heikentynyt.

1. Kotona asumista tuetaan
2. Vanhusten ongelman on yksinäisyys: ei aina ole niitä, jotka välittäisi ja kaipaisi
3. Kävelevä ”kauppakassi” innovaatiota kaipaa Paula Kokkonen (Helsinki)

Ongelmana on, saammeko työntekijöitä tarpeeksi tulevina vuosina, kun nyt on tapahtumassa suuri henkilöstön eläköityminen.

Väestö ikääntyy ja hoivan tarve lisääntyy. Vanhusten tarpeet ovat erilaisia ja henkilöstön on kyettävä mukautumaan uusiin haasteisiin. Hoidon perustana on

1. yksilöllisyys
2. asiakaslähtöisyys

Suurilla ikäluokilla on paljon sosiaalista pääomaa, jota pitäisi hyödyntää yhteiskuntamme hyväksi.