Muutos on hitaampaa kuin pintakuohu väittää

Miksi nämä luonnokset ovat tärkeitä? Tämän tuhersin vuonna 1998.

Piirrokset sisältävät minulle hyödyllistä informaatiota. Niiden avulla pystyn reflektoimaan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden takaisia juttuja ja projekteja.

Piirrosten avulla hahmotan, että yhteiskunnan ja teollisuuden muutokset ovat hitaampia kuin mitä päiväkohtaisia uutisia lukemalla voisi olettaa.

Energiakysymykset eivät muutu muutamassa vuosikymmenessä juuri mihinkään suuntaan. Tietotekniset ratkaisut ovat kymmenessä vuodessa kehittyneet nopeammiksi, mutta ihmisen kyky käsitellä ja hahmotella tietoa on yhä yhtä hankalaa.

Tekijänoikeuksien tiukka vahtiminen tappaa luovuuden

Tekijänoikeuksien tiukka vahtiminen taannutta talouskasvua, sanoo professori Jukka Kemppainen. Tiedostojen jako ei ole "piratismia", vaan koko Internetin keskinen piirre.

Professori puhui lokakuussa 2006 Wanhassa Satamassa verkkoviestinnästä. Hänen mielestä kysyttiin yhteen sanaan tiivistettynä, mikä on tärkein tulevaisuudenohjelmamme. Professori vastasi: "Sharing!"

Jukka Kemppaisen mielestä "henkisiä tuotteita ei ole olemassa". Englanninkielisessä maailmassa on oikeudellinen nimike "Intellectual Property", joka tarkoittaa meidän kielessämme aineetonta varallisuutta. Sellaista on myös tietotaito (know-how) ja esimerkiksi hiljainen tieto.

"Informaation eli etenkin tutkimustiedon ja tieteellisen tiedon mahdollisimman vapaa leviäminen on taloudellisen kasvun välttämätön edellytys. Kun informaatio pannaan lukkojen taakse, kuten niin usein viisaaksi ajatellaan, kasvu pysähtyy, se taantuu."

Jakaminen leviää verkosta « Yhteiskunta 2.0

Jakaminen leviää verkosta « Yhteiskunta 2.0: "Olet mitä jaat. Jakaminen on hyve. Ystäväni lähetti joukolle ystäviään koko osoitekirjansa sisällön. Sekä listan levyistä, kirjoista ja elokuvista, joita hän haluaa jakaa. Mitä kävisi, jos toimisimme kaikki samoin? Viime vuoden suosituin vanha sana oli yhteisöllisyys. Tänä vuonna asiantuntijat keuhkoavat jakamisesta. Se ei ole ihme. Oikein jakamalla voitto voidaan moninkertaistaa. Siksi tänä vuonna olet mitä jaat.

Helge: Yhteisöllisyydestä jakamiseen! (Sharing & Distribution)

Jakaminen on vanha perinne. Osa asiantuntijoista jäljittää sen syntymän yhteisiin laidunmaihin, niin sanottuihin commonseihin. Commonsit ovat asioita, joita ei voi - tai ei ainakaan ole järkevää - omistaa, mutta jotka kannattaa jakaa. Commonsit eivät kuulu markkinoille eivätkä valtiolle. Tosin 1900-luvulla valtio otti osan commonseista vastuulleen. Näin syntyi hyvinvointivaltio.

Helge: Laidunmaat (Basecamp, leirituli, suljetut ja avoimet...)

Toiset asiantuntijat väittävät jakamisen alkaneen jo kansanrunoudesta. Homeros ei kirjoittanut runoja Odysseuksen matkoista vaan ne kirjoittivat sadat aikalaiset, jotka kehittivät sankarinsa retken kohtauksia lopulliseen mestariteokseen. Teksti eli yhteisenä omaisuutena pitkään ennen lopullista kirjausta. Puhumattakaan Kalevalasta. Kielitieteilijät jaksavat huomauttaa, että kieli on ihmisten yhteistyön ja kulttuurin kehittymisen mahdollistava super-commons - omistamaton ja kontrolloimaton olio, joka kehittyy jaettaessa.

Helge: Sadat aikalaiset kirjoittivat (sen ajan bloggaajat). Teksi eli yhteisenä omaisuutena pitkään...

Yhtä kaikki, commonseille on tyypillistä, että sen jakaminen ei vähennä sen arvoa. Erittäin menestykkäitä ovat commonsit, joiden arvo vain lisääntyy niiden käytöstä, kuten tieteellinen tieto tai Wikipedia.

Helge: Wikistään yhdessä.

Mikäli kustantajia on uskominen, kontaktinsa ja dvd:nsä jakanut ystäväni on todellinen edelläkävijä. Alkuvuoden aikana on ilmestynyt ainakin neljä kirjaa, jotka lähestyvät jakamista eri näkökulmista, Wiredin päätoimittajan Chris Anderssonin Free, Miikka Leinosen Strategy of Giving, Kari A. Hintikan Osallistumistalous sekä Charles Leadbeaterin We Think. Leadbeaterin teos on tosin osittain commonsin tuotos: se ilmestyi jo vuosi sitten kommentoitavaksi ja korjailtavaksi verkkoon.

Helge: Osallistumistalous.

Kaikki kirjat tutkivat perinteiseltä taloustieteeltä karkaavaa maailmaa, jossa työkalut ovat ilmaisia, eikä niiden käytöstä makseta palkkaa. Tätä on liikkeenjohdon vaikea ymmärtää. Miksi toiset yritykset jakavat tuotteitaan ja palveluitaan ilmaiseksi? Miksi ihmiset tuottavat ilmaiseksi asioita ja tekevät korvauksetta töitä?

Helge: Googlen menestyksen ymmärtäminen ei pitäisi olla kovin vaikeaa.