Kitti raportoi "Dimesin Global Rush Hour -seminaarista" Jaikussa. Yhtenä puhujana on Sitran kehitysjohtaja Ossi Kuittinen, jonka nettiprofiilissa on tällainen otsikko: "Ihmiskeskeisestä teknologiasta Suomen uusi menestystarina."
Löysin netistä Puheenvuoro 1.9.2008. Suomessa on kaksi merkittävää toimialariippumatonta kansallista strategiaa:
- innovaatio- ja
- tietoyhteiskuntastrategi
Tietoyhteiskuntastrategiassa painottui "hyvä elämä" ja
innovaatiostrategiassa taas "systeemisen muutoksen tarve". Miten yhdistämme nämä kansalliseksi ponnistukseksi?
Tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa erityisesti tieto- ja viestintäteknologioiden (tivi) soveltamisesta tulee suuri
tuottavuushyöty. Tivi-valmiudet ovat uuden yhteiskunnan
kansalaistaitoja. Ihmisen olemisen idea on
itsensä ilmaisu, ja tivi-teknologiat ovat sitä varten. Meidän on opittava digi-tv- ja umts-farsseista. Teknologia ei ole kuin väline, ja sen kehittämisen syyksi tarvitaan tarve.
Kun lähdemme kehittämään palveluita
hyvän elämän lähtökohdista, markkinat ovat globaalit. Suomen kannalta mielenkiintoista on, että 'hyvän elämän' alalla on yli 6,6 miljardia henkilöasiakasta ja satoja miljoonia yritys- ja julkisten organisaatioiden asiakasta. Lisäksi suomalaisella teollisuudella on hyvät jakelukanavat (esim. Nokia, kone- ja metalliteollisuus) tai jakelukanavana on vaivaton Internet (digitaaliset tuotteet).
Suomi on liian pieni yksikkö globaalissa innovaatiokentässä. Tarvitsemme laajan, kansainvälisen innovaatioverkoston. Tämä edellyttää älyllistä ristipölytystä, jossa yksilöiden on helppo liikkua verkoston osasta toiseen ja palata takaisin Suomeen tuoden mukanaan uudenlaista erityisosaamista innovaatiotoiminnan tueksi.
KK-Net rakentaa maailmanlaajuista avoimen innovoinnin yhteistyöverkostoa. Uusia jäseniä on tullut keskimäärin yksi per päviä. Tällä hetkellä KK-Networkin toimintaan osallistuu 78 jäsentä eri puolilta maailmaa.
Korkeatasoisen globaalin tieto- ja taitoverkoston kehittäminen edellyttää myös
avointen innovaatiomallien ja -alustojen aktiivista kehittämistä. Avoimen innovaatiotoiminnan osalta Suomen on mahdollista nousta edelläkävijän asemaan maailmassa. Esimerkiksi
avoimet oppimisympäristöt voisivat olla hyvän koulutusjärjestelmämme kansainvälisiä myyntituotteita.
Oppimisympäristöjen kehittäjiä löytyy
Sometu'sta.
Ihmiskeskeisessä innovaatioympäristössä
lähdetään aidosti ihmisten tarpeista. Keskeistä tässä ajattelussa on ihmisen roolin muutos
kuluttajatyyppisestä teollisen aikakauden roolista
tietoyhteiskunnan aktiiviseksi toimijaksi eli subjektiksi. Niin julkiset kuin yksityisen sektorinkin palvelut suunnitellaan
hyvän elämän lähtökohdista, välttäen sektorispesifisiä ainoastaan hallintoa automatisoivia ratkaisuja.
Palvelutuotannon kehittämisessä lähtökohtana "Hyvä Elämä".
Tavoitteena on uusi
ihmislähtöisempi ja kestävää kehitystä edistävä maailma ja avoin palvelumarkkina, joka perustuu
globaaleihin teknologioihin. Tämä mahdollistaa kansanväliset palveluiden vientimarkkinat suomalaisessa ympäristössä tehdyille kasvuyrityksille. Ihmislähtöisen teknologian innovaatioiden luomisessa tarvitaan vankkaa tietämystä ja ymmärrystä mm. erilaisten
ihmisten tarpeista, teknologian käyttötavoista, osaamista sekä
ymmärrystä ihmisten kyvystä oppia hallitsemaan ja käyttämään teknologisia sovelluksia. Arjen elämää helpottavissa palveluissa riittää töitä sadoille uusille Väisälöille.
Olemme KK-Netissä tutkineet oppivaa organisaatio ja miten yritykset hyödyntävät uutta teknologiaa toiminnassaan.
Ossi Kuittinen on Sitran tietoyhteiskunta-asioista vastaava kehitysjohtaja. Aiemmin hän on tehnyt pitkän uran Telia-Sonerassa kehitysjohtajana sekä IBM:ssä kansainvälisissä asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Tämän lisäksi hän on kehittänyt tietoyhteiskunnan verkostoja muun muassa Helsingin tietojenkäsittely-yhdistyksen puheenjohtajana sekä Tietotekniikan liiton hallituksen jäsenenä. Nykyisin hän toimii sekä erilaisissa akateemisissa ja teollisuuden yhteistyöelimissä.
