Kaksikymmentä vuotta myöhemmin

Kaksikymmentä vuotta takaperin asuimme ja elimme näissä maisemissa AMMERSCHWIR nimisessä kylässä. Olli ja Samuli kävivät täällä koulua. Sitten lama iski ja pani Suomen polvilleen. Mekin menetimme Suomen markan devalvoinnin yhteydessä sievoisen summan rahaa. Asiakkaamme joutuivat ahdinkoon. Suuryrityksiltä kiellettiin ulkoisten asiantuntijapalveluiden käyttö. Elimme yhtä historiamme vaikeinta aikaa. Nyt on aikaa ja voimia naurahtaa noille ajoille. Suomi sai opetuksen, mutta monet suomalaiset pk-yrityksetkin oppivat kansainvälistymään entistä tiukemmilla budjeteilla. Hyvä niin, koska nyt koko Eurooppa käy samaa kiertokoulua.

Keskustelemme innovaatio-, startup- ja yritysrahoitukseesta

Siskot ja veljet, keskustelemme innovaatio-, startup- ja yritysrahoituksesta Jaikussa. Mukana on tuttuja Kauppalehdestä. Toivomme keskustelulle laajempaa huomiota. Hattu kourassa ideoilleen rahaa hakevia yrittäjiä kismittää, kun heitä / meitä usein kohdellaan kuin kerjäläisiä tai omituisina onnen onkijoina. Yritystutkijoille on annettu paljon valtaa, koska usein bisnesenkelit ja pääomasijoittajat seuraavat TE-keskuksen, Tekeksen, Sitran, Finnveran yms. kannanottoja.

• Byrokratia on valtaisa
• Yrittäjät kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi
• Herkässä kehitysvaiheessa rahoituksen epääminen voi viedä monta työpaikkaa
• Viattomia eivät tietenkään ole yrittäjätkään
• Haluamme keskustella aihetta auki
• Tervetuloa mukaan
• Linkki Jaikuun löytyy tästä

Pidä huolta kassavirrasta

Näkyvätkö finanssikriisin ja luottolaman merkit ihmisten kasvoilta? Ajattelin asiaa, kun poikkesin kylillä eli matkailupitäjä Sotkamon keskustassa ostoksilla.

Vastaus on yksiselitteisen kielteinen. Mutta monet yrittäjät kamppailevat jo nyt rahoitusongelmien kanssa.

Nähtäväksi jää, miten pk-yritykset pystyvät rahoittamaan toimintaansa lähikuukausina. Pelättävissä on, että paksuista tilauskirjoista huolimatta ostajien likviditeetti voi vaarantua ja näin finanssikriisi hiipii huomaamatta lintukotoomme.

Mikä neuvoksi? Kassavirtaan pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. Jokainen euro, joka valuu firman kassaan, vahvistaa yrityksen toimintaedellytyksiä.

Pankkiireista ei tässä tilanteessa ole suurta apua. Pankit keskittyvät suurasiakkaittensa rahahuollon varmistamiseen ja pk-yritykset joutuvat poimimaan murusia lattialta.

Yhtäkkiä pk-yritysten toimintaympäristö vaikeutui moninkertaisesti. Nyt on elettävä tarkan euron aikaa: kulut kuriin ja kassavirran tasaisuus on valttia.

Euroopassa 23 miljoonaa pk-yritystä: miten innovaattoreiden rahoitus hoidetaan?

Unionin 23 miljoonan pk-yrityksen osuus kaikista yrityksistä on 99 prosenttia, ja ne tarjoavat 75 miljoonaa työpaikkaa.

Joillakin teollisuudenaloilla, kuten tekstiilit, rakennus ja huonekalut, 80 prosenttia työllisyydestä on keskittynyt pieniin yrityksiin.

Rahoituksen saatavuus, myös riskipääoman, on olennaista innovatiivisten pienten yhtiöiden kasvulle.

EU:n päämajan käytävillä ymmärretään riskipääoman merkitys yrittäjä-henkisemmän Euroopan veturina. Useiden ehtojen tulee täyttyä, jotta riskipääomamarkkinat voisivat toimia tehokkaasti.

Asianosaisten tulee voida hyötyä täysimääräisesti yhtenäismarkkinoiden rahoituspalveluista, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja sidosryhmien välistä verkottumista täytyy kannustaa, riskipääoman investoijille tulee olla tarjolla kannustimia ja yleistä yrittämisympäristöä täytyy parantaa.

Vain joka toinen pk-yritys kykenee viemään projektinsa loppuun ilman pankkilainaa. Tutkimusten mukaan, suurin seitsemän kymmenestä pk-johtajasta katsoo, että pankki tukee yritystä riittävästi.

EU:ssa pohditaan, miten alueellisista ja innovaatio-ohjelmista saatavaa rahoitusta voitaisiin käyttää auttamaan yrityksiä, jotka eivät saa rahoitusta avoimilta markkinoilta.

Pankit tulevat myös jatkossa olemaan pk-yritysten rahoituksen keskeinen lähde.