Talouden kasvu

Viennin heikon kehityksen lisäksi talouteen vaikuttaa kielteisesti kuluttajien varovaisuus.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla alentaa Suomen talouden kasvuennustetta tälle vuodelle.

Aamupäivällä julkistettu uusi ennuste esittää, että Suomen bruttokansantuote alenee tänä vuonna 0,4 prosenttia. Aiemmin Etla arvioi, että bkt kasvaisi 0,3 prosenttia.

"Nokian mahalasku näkyy", tutkimusjohtaja Markku Kotilainen sanoi ennusteesta.

Kotilaisen mukaan bruttokansantuote on tänä vuonna 3,7 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuonna 2008.

"Nokian osuus pudotuksesta on 2,5 prosenttiyksikköä", Kotilainen sanoo. Hänen mukaansa vaikutus on suurempi, jos tarkasteluun otetaan mukaan alihankkijat

http://www.hs.fi/talous/a1380073670480?jako=11ac8fb2faa4808797e632ac59dec40f&cmp=nl-250913

Haistakaa pankkituki koko valtiovalta

Kreikassa mellakoidaan, brittinuoret eivät välitä yhteiskunnasta paskan vertaa. Suomen eduskunnassa pullikoidaan. Etelän roistovaltioille ei enää myönnetä vastikkeettomasti apua, tukea tai edes myötätuntoa.

Vuoden 2008 laman vaikeuksien loiventamiseksi valtiot elvyttivät taloutta velkarahalla. Pankit ja autotehtaat pelastettiin. Nyt valtiot ovat liemessä ja ulospääsyä ei ole näköpiirissä.

Suomen valtiontalous näyttää numeroiden valossa edelleen hyvältä. Kilpailukykyvertailussa pärjäämme yhä paremmin kuin moni muu, mutta vientiteollisuuden pyörissä on jo hiekkaa.

Suomi on menestynyt hyvin globaalitaloudessa väitetään, todellisuudessa EU:n avoimet markkinat ovat hyödyntäneet meitä eniten. Yritystoimintamme maailmanlaajuistaminen on vasta aluillaan. EU:n vetoapuun emme enää voi luottaa. Katseet on käännettävä BRIC-talouksiin, soutuvenheellä Kiinaan ja resiinalla Russiaan. Afrikkaa, Intiaa, Brasiliaa ja muita kasvualueita ei sovi unohtaa.

Kohtuullisen hyvät suhteet EU:n mahtivaltioihin ovat edelleen arvokkaita, koska suurissa projekteissa tarvitsemme eurooppalaisia kumppaneita. Impivaaran rajojen sulkeminen vie meidät nopeasti Euroopan köyhimpien maiden joukkoon. Paluu 1900-luvun alkuun ei palvele materiaaliseen hyvään tottuneiden suomalaisten tarpeita.

Pienen maan kotimarkkinoilla ei kauan juhlita.

Teekutsuliikkeestä suomalaiseen vastakkainasetteluun

Amerikkalainen teekutsuliike sähköistää ja inspiroi yhä omituisempaan politiikan tekoon. Ratata-bum-bum automaattiaseet ovat villin ja vapaan lännen uusimpia vaaliaseita. Johtavat poliitikot heittävät sanallista herjaa vastustajien silmille ja jostain peräkamarista löytyy joku höynähtänyt, joka päättää muuntaa vihapuheet teoiksi.

Meillä presidentiksi vasten omaa tahtoaan pyrkivä Sauli Niinistö mainosti viime vaalikiertueen aikana, että vastakkainasettelun aika on ohi. Kokoomuksen työväenpresidentiksi tyrkytettävän uusinta vaalislogaania ei ole vielä sorvattu.

Kreikan, Irlannin, Portugalin, Espanjan, Italian, Ranskan ja Belgian velkakuorman yhteisvastuullinen hoitaminen saattaa tehdä tyhjäksi Niinistön entiset puheet. Kaikki suomalaiset eivät innostu siitä, että sosiaalihuollamme heikosti taloutensa hoitaneiden valtioiden velat ja / tai Kankkulan kaivoon heitettyjen pankkien riskilainat (tarkoittaa: kiinteistöbisnes).

Meillä teen lipittäjiä ei ole nimeksikään. Nouseeko Suomessa kahvikuppineurootikkojen vastarintaliike? Vaaleihin on noin sata päivää. Pannaan pannut porisemaan.

Kahdeksan miljardia euroa vakuusrahastoon

Suomen osuus vakausrahastosta on kahdeksan miljardia euroa. Minusta on hienoa, että olemme osana Euroopan talouselämän ydintä. Suomen ei tarvitse jättää erillistä konkurssihakemusta. Etelä-Euroopan maista kerrotaan nyt, että kaveria ei jätetä.

Euroopan hullut päivät eivät pääty 750 miljardin euron tukipakettiin. Vakautus on vasta eurooppalaisen muutoksen starttilaukaus. Kohta Suomi joutuu laittamaan kuntataloutensa kuriin. Valtion velkaa ei enää pysty lisäämään. Pahinta yhtälössä on, että joudumme katsomaan totuutta silmiin. Euroopan rampaantuminen (Rompoy) ja heikentyminen on tosiasia. EU on suomalaisten näkökulmasta parinkymmenen vuoden ikäinen torjuntavoitto. Menestymisen eväät löytyvät tulevaisuudessa Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Aasiasta.

Suomi elää metsässä ja Kreikka tietää, miten tyhmät Pohjoismaat (Suomi ainoana) pannaan maksamaan heidän korruptiosta ja taloudellisesta lepsuudesta aiheutuvat kustannukset. Suomi on EU:n mallioppilas, jolle hyväksytyksi tuleminen  EU:n ytimessä on kaikki kaikessa.

Ei syytä huoleen. Lyhyellä tähtäyksellä “vakausraha” ei haittaa tuulipukukansan arkista ahertamista. Hyvinvointivaltio ei ole vielä täysin tuusan nuuskana. Meillä on vielä toivoa. Jospa Välimeren maat koppeentuvat huolehtimaan veloistaan. Parin vuoden kuluttua tiedämme tarkemmin, miten tässä käy.

Kohti uutta talouspolitiikkaa

Suomi tekee kauaskantoisia energiapäätöksiä. Ydinvoimaloiden käyttöikä on 60 vuotta ja niillä luodaan edellytykset “halvan energian tuotantoon” vuosikymmeniksi eteenpäin. Näkyykö talouspolitiikan taivaanrannalla mitään muuta mieltä kiehtovaa ja tulevaisuuspohdintaan innostavaa?

Suomi elää risupakettinsa turvin entiseen tapaan metsästä. Nyt sieltä revitään tyvitukit, sellupuut, risut ja kannot.

Suomi oli tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaita 90-luvulla – ainakin omasta mielestä – mutta nyt kuulumme tulevaisuuskehityksen Ö-mappiin. Sieltä on toisaalta hyvä ponnistella ylöspäin.

Venäjän läheisyys tarjoaa meille kohtalonyhteyden, jos Venäjällä menee hyvin. Vaikeita aikoja en toivoisi, koska Nato-kortti ei paljoa pelasta, jos panssarit jyräävät edes-takaisin E18 pitkin puolesta ja vastaan.

Kreikka on kaukana meistä. Emme ymmärrä heidän kieltä tai kirjaimia, mutta olemme Brysselin kautta kohtalonyhteydessä myös heidän heikkoon taloudenpitoon. Italia, Espanja, Portugali ja Irlanti ovat velkajonossa, johon päädymme itse kymmenen vuoden kuluessa, jos julkisia menoja ei saada kuriin.

Teollisuus karkaa Suomesta. Kaikki se tuotanto, joka pystytään valmistamaan edullisemmin Kiinassa tai Intiassa, Baltiassa tai entisessä Itä-Euroopassa, siirrettään sinne sumeilematta, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Isänmaallista tuotantoa ei ole.

Globaalitalouteen sopeutuminen edellyttää sellaisten tuotantoalojen kehittämistä, joilla on aito edellytys pärjätä tässä lumen ja jään peittämässä peräkylässä. Löytyykö teknologiateollisuudesta kasvukykyisiä kansalliseen osaamiseen nojaavia erityisosaajia, joiden lihakset riittävät maailmanvalloitukseen?

Missä sitä uutta talouspolitiikkaa tehdään? Poliitikotko tietävät Suomen suunnan? Löytyykö viisasten kivi Aalto yliopistosta? Millaisen panoksen antavat peräkylien hujan-hajan-yliopistot? Entä yrittäjät? Kuinka hyvin tulevaisuuden kehitystä ohjaavat riskirahoittajat, ruukkiryhmien ja novagroupien rakentajat?

Onko merkkejä uudesta älyllisestä elämästä EU-hankkeiden tuloksena?  Entä SHOKIT?

Helpompi on analysoida kaiken pirstaloitumista, särkymistä, sekoittumista, verkottumista ja unelmien säpäleiksi menemistä, kuin ennakoida uusien taloudellisten kehityspolkujen alkuja. Suomi nousi sodan jälkeen teollisuusmaaksi. Kolmenkymmenen vuoden aikana olemme nousseet sota-ajan orvosta kerjäläisestä menestyneimpien maiden joukkoon.

Seuraavaa suurta muutosta vasta hahmotellaan. Nyt olisi uusien keksintöjen paikka.

Aikaikauden murros

Pitkä viikonloppu ja aurinkoinen ilma antoivat mahdollisuuden miettiä, mitä kaikkea ajassamme liikkuu ja mihin muutoksen aallokko meitä kuljettaa.

- sub-prime finanssikriisi
- kiinteistöbisnes ajautuu umpikujaan
- öljyn hinta laskee huippulukemista alle 50 euron
- reaalitalouden ongelmat kasvavat
- pankkien välinen luottamus häviää
- autoteollisuuden ongelmat
- metsäteollisuus kriisiytyy
- teknologiateollisuudessakin vaikeuksissa
- lomautukset lisääntyvät
- kuntatalouden ongelmat lisääntyvät
- elvytyspaketit auttavat hieman
- sikainfluenssa iskee Meksikosta
- lentoyhtiöiden murheet kasvavat
- matkailuala pidättää henkeään
- miten pahaksi sikainfluenssa äityy?
- onko pahin edessä vasta syksyllä, kun flunssa-aalto alkaa?

Miten Vapun jälkeinen arki käynnistyy? Ovatko kriisit tässä vai onko uutta luvassa? Pörssikurssien nousu ennakoi parempaa tulevaisuutta 6 kuukauden kuluttua. Toivotaan niin.

USA:ssa toivoa paremmasta

Kiina ta USA vetävät maailmantalouden nousuun. Amerikasta tihkuu myönteisiä uutisia, mutta tilastotiedot eivät kerro vankasta pohjarakenteesta.

Presidentti Obama on kommentoinut varovaisin sanakääntein talouden kehitystä. Pörssikurssit ovat nousseet neljässä viikossa 25 %.

Sanotaan, että pörssi ennakoi talouden muutosta puolen vuoden viiveellä. Tässä valossa syyskuussa 2009 näkisimme elpymisen merkkejä reaalitaloudessa.

Amerikkalaisten kuluttajien vetoapua tarvitaan, jotta tehtaiden pyörät lähtevät vinhempaan vauhtiin.

Toisaalta, työpaikkoja on hävinnyt USA:sta enemmän kuin meillä on asukkaita: 5,5 miljoonaa vuodessa!

• Elvytyspaketti vaikuttaa
• Ilmapiiri on muuttunut
• Kuluttajien säikähdys vaimenee
• Paniikinomainen kriisitunnelma on ohitettu

Talousuutisointi lisää taloustaitoa ja -tietämystä

Taloustaantuma ja finanssikriisi ovat olleet tämän syksyn kestouutisia. Reaalitalouden ongelmista ovat kertoneet yritysten lomautusilmoitukset ja metsäyhtiöiden sulkemispäätökset. Rakentaminen on muutamassa viikossa pysähtynyt kuin seinään. Myös vientiteollisuutemme on ilmoittanut vaikeutuvasta toimintaympäristöstä.

Millaisia kannanottoja talouden nykytilasta saa kaupan käytäviltä ja katutason kansalaisilta?

1. Normaalilla tavalla tässä mennään
2. Ehkä lahjojen mietinnässä saatetaan käyttää tiukempaa harkintaa
3. Taantumat vaikuttavat yleensä ensinnä isoihin hankintoihin
4. Autokauppa on hidastunut
5. Ensimmäiset merkit taloussuhdanteen kääntymisestä koettiin jo vuosi sitten

Suhdannetaantuvat tulevat ja menevät. Kauppiaat ovat tottuneet ylä- ja alamäkiin. Vielä nyt ajatellaan, ettei tästä tule pitkäaikaista.

1. Elämme kaksi, kolme vuotta maltillisemman kasvun vaihetta
2. Vähittäiskaupassa joulukaupan näkymät ovat rauhalliset
3. Veronpalautusten ansiosta vietetään perinteistä joulua lahjoineen, kinkkuineen ja rosolleineen

Jatkuuko kulutuskysyntä vielä joulun jälkeen Kaakkois-Suomessa?

1. Venäläinen keskiluokka ei hevillä taivu taloustaantuman edessä
2. Vaalimaan raja-asemalla joulu tietää tohinaa
3. Vaalimaalla tehdään tänä vuonna uudet ennätykset sekä tavara- että henkilöliikenteen suhteen
   

Talouden mörköooppera

Talous ja työllisyys ovat meillä vielä hanskassa. Pieniä merkkejä vauhdin hidastumisesta on näköpiirissä, mutta kesälomille lähdetään vielä suhteellisen turvallisissa oloissa, mutta syksyllä, kun porukat palaavat työpaikoille edessä on toinen todellisuus.

Suomessa menee vielä hyvin, mutta talousmöröt pelottelevat. Ensimmäisessä vaiheessa liipaisimella on ehkä seuraavat alat...

1. Rakentaminen hidastuu
2. Pankki- ja finanssitoiminta vähentää?
3. Palvelualan yritysten kasvu hidastuu
4. Metsäteollisuuden rakennemuutos voi koskettaa tuhansia
5. Toteutuvatko suuret hypermarket hankkeet?
   

Vienti, kulutus ja investoinnit lisääntyvät, mutta yksityisen kulutuksen kasvua rauhoittaa velkaantuminen. Suomen talouskasvu hidastuu lähiaikoina, mutta taantumaan emme joudu. Paitsi jos, ministeriö varoittaa. Epävarmuustekijöistä ei selvästikään haluta puhua, koska talouden käänteisiin vaikuttavat myös psykologiset tekijät.

1. Metsätalouden piirissä revitään lisää rahaa metsistä
2. Ensiharvennukset tulevat lisääntymään
3. Puutavaran kuljetuksessa tapahtuu myönteisiä muutoksia kotimaassa
   

Pankkisektorin notkahtamisesta ei meillä näy savumerkkejä. Ongelmat saattavat löytyä pienistä yksiköistä. Mitä ulkomaalaiset pankit tekevät, jos kotimaassa tulee kuumat paikat?

Luova talous

Luova talous

Lauantai, Helmikuu 10, 2007 9.43 | visualradio | Merkinnät, Digi, Helge Keitel, Web 2.0, Trenditehdas

OSAAMISTA KIINAAN

Suomalainen muotoilu- ja arkkitehtuuriosaaminen oli vuonna 2005 näkyvästi esillä Kiinassa, kun joukko arkkitehti- ja muotoilutoimistoja osallistui Hong Kongissa järjestettävään Innovation & Design Expoon. Mitä sen jälkeen on tapahtunut? Kiinaan suunnitellaan suomalaisin voimin ekologista mallikaupunkia. En tiedä, onko tämän tapahtuman satoa.

LUOVA TALOUS

Luovasta taloudesta meillä on kirjoittanut filosofi Pekka Himanen. Filosofoinnin lisäksi, hän on huhkinut pitkään hakkerionnin ja digitaalisten projektien pyörteissä ja syövereissä. Richard Florida niminen henkilö on kirjoittanut kirjoja luovasta taloudesta ja hän ansaitsee hyvin matkasaarnaamisella ja seminaariesiintymisillään. Floridalle luovan talouden juuret löytyivät käsityöläisyydestä. Olen kuunnellut häntä ja tarinaansa isästään, joka työskenteli silmälasisankoja valmistavassa yksikössä, jonka intohimona oli tehdä laadukkaita pokia joissa on käsityöläisyyeden ja intohimon tuomaa lisäarvoa. Floridan mielestä luovan talouden keinot pelastavat länsimaiden työllisyyden. Massatuotanto siirtyy Intiaan, Kiinaan, Kaakkois-Aasiaan, Venäjälle, Afrikkaan, Venäjälle ja Meksikoon. Valitsemallani järjestyksellä ei ole merkitystä. Massatuotteet valmistetaan tulevaisuudessa edullisesti jossain muualla. Meidän on keksittävä muuta tekemistä.

DIGIAJAN PIENSARJATUOTANTOA

Luovan talouden ei tarvitse tarkoittaa elokuvataiteellista innovaatioita, jotka nostavat kaurismäen veljeksiä näkyvillle jokaisesta kunnasta. Luovan talouden ja toiminnan keinoja voidaan kuitenkin soveltaa hyvinkin pieniin tuotantoihin. Käsityöläinen, designeri, piensarjatuottaja, joka omalla digikamerallaan kuvaa tuotteiden sovelluksia ja ominaisuuksia ja julkaisee niistä otteita blogissaan tai kotisivullaan, palvelee asiakkaitaan ja laajentaa markkina-aluettaan.

Paremman näkyvyyden ansiosta uudet asiakkaat löytävät. Markkinointikustannukset pysyvät kurissa ja käyttäjät saavat tuotteita halvemmalla. Lisääntyvä myynti mahdollistaa tuotannon järkeistämisen ja kustannussäästöt tuovat paremman katteen ja/tai lisäävät kilpailukykyä. Piensarjatuottajan sarjojen pidentymisen ja kimppaostojen kautta valmistuskustannukset alenevat entisestään. Muutaman sadan euron hintaisella digikameralla ja verkottuneella yhteistyöllä toimintoja voidaan järkeistää ja yhdessä voidaan lähteä merta edemmäs kalaan: myyntikiertueelle Eurooppaan.

MOBIILI KOKO KANSAN TELEVISIO (kansalaisten omistama ruohonjuuritason telkkari)

Mobiilitelevisio on hauska keksintö, mutta ilman suurempia näyttöruutuja siitä ei tule tavallisen kansan suosikkia. User Generated Content tuotanotmalli ja On-demand massajakelu lupaa livenä elämyksellistä ja interaktiivista sisältöä, niin kuka sitä haluaa tiirata kännykän tulitikun kokoiselta ruudulta?

Myönnetään toisasiat, myydään nykyiset pikkuruutuiset koneet halvalla Afrikkaan ja Aasiaan. Mobile-TV:tä varten suunnitellaan uudenlainen kone, joka mahdollistaa vuorovaikutteisen osallistumisen. Tällöin katsoja on samalla osana suuressa tarinan kerronnassa, koska hän osallistuu myös tuotantoon, joka ei vaadi käsikirjoitusta tai ohjausta. Tällaisessa koneessa ei välttämättä tarvita tilaa vievää näppäimistöä, koska sillä tuotetaan web- ja podcastia.

TEKSTIOSUUDET KOTONA KUNNOLLISELLA NÄPPÄIMISTÖLLÄ

Tekstiosuudet ja blogit kirjoitamme kotona läppärillä. Ennustan, että saatamme sittenkin siirtyä pois kirjoittamisesta matkoillamme. Kirjoittavalle ihmiselle ajatus on uusi, mutta ei mahdoton. Saneleminen ja videopätkien tekeminen on paljon kätevämpää. Live esitykset vaativat kuitenkin paljon muistitilaa. Interaktiivisen television ohjelmien tuotanto tapahtuu hajautetusti. Videopätkät ladataan kaiken kansan katseltaviksi keskitetylle palvelimelle.

MAASEUTUMATKAILUSSA ELÄMYSÄHKYÄ?

Maaseutumatkailun mantraksi on viime vuosina muodostunut elämystuotanto. Ollaanko tuotteistamisinnossa jo menossa liian pitkälle? Lapin yliopistossa väitelleen Monika Lüthjen tuore tutkimus osoittaa, että monet matkailijat arvostavat maaseudussa nimenomaan

• tuotteistamattomia,
• maksuttomia ja
• suunnittelemattomia elämyksiä –
• luontoa, kaunista maisemaa, hiljaisuutta, puhtautta ja aitoutta.

”Maaseutu on monelle matkailijalle jo itsessään tarpeeksi elämyksellinen matkakohde, jolloin tuotteistettuja erikoiselämyksiä ei tarvita”, Lüthje pelkistää.

Lüthjen mukaan liian runsas elämystarjonta voi jopa aiheuttaa elämysstressiä. Matkailijoita ahdistaa, kun ei ehdi kokea kaikkia tarjolla olevia elämyksiä tai kun ei muuten suoriudu yritysten antamasta velvollisuudesta pitää hauskaa ja nauttia elämästä.

LUOVAN LUOKAN NOUSUSTA 3.11.2005

Luovan luokan esiinmarssi: Keskustelua luovuudesta paneelissa, jonka parhaat palat olivat kuultavissa Radio Helsingissä tiistaina 15.11.2005 klo 11.15. Keskustelu pohjautui Richard Floridan kirjaan The Rise of the Creative Class. Mukana olivat M&M-lehden päätoimittaja Seppo Määttänen, Hasan&Partnersin toimitusjohtaja Alex Nieminen, Music Export Finlandin johtaja Paulina Ahokas ja kustantaja Raoul Grünstein Korjaamolta.

Miten luovan talouden nousu näkyy USA:ssa? Web 2.0 on mielestäni yksi tämän toimintamallin suurimpia hankkeita. Apuna on käytetty netin tarjoamia vurovaikutteisia toimintamahdollisuuksia ja -menetelmiä, Open Source metodologiaa. Täydellisestä tuntemattomuudesta on nopeasti noussut maailmanluokan brändejä: Flickr, Google, YouTube, MySpace, Facebook jne.

Kulttuurituotannon käsite viittaa kultuurin ja tuotannon käsitteisiin eli kulttuurituotteiden vaihdantaan. Luovan tuotannon ja merkitystuotannon käsitteet esiintyivät kirjallisuudessa jo 1970-l

uvulla, mutta tuolloin niistä ei kehittynyt vallitsevia käsitteitä. Luova tuotanto on kulttuuristen merkitysten vaihdantaa, joka tapahtuu luovan tuotteen muodossa. Luovassa tuotannossa merkitystenvaihto on ensisijaista suhteessa fyysiseen tuotteeseen ja mukana on aina laadullinen näkökulma. Luovassa tuotannossa suurin osa lopputuotteen hinnasta on immateriaalista suunnittelua. Usein tällainen tuote käyttöönoton myötä muuttuu vähitellen niin, että suunnittelun osuus vähenee ja monistettavuus lisääntyy.

John Howkins käyttää luovan talouden käsittettä, joka määrittyy luovien toimialojen ja luovien tuotteiden vaihdannan kautta. Richard Florida lähestyy luovaa taloutta määrittelemällä sen työelämän eli luovan luokan kautta. Luova luokka koostuu työntekijöistä, joiden työn ytimenä on symbolis-analyyttinen toiminta ja tuotanto.

Rolf Jensen puhuu unelmien yhteiskunnasta ja kertomustaloudesta. Hän erottaa unelmien yhteiskunnassa erilaisia markkinoita: seikkailumarkkinat (yllätyksellisyys, haastavuus, älyllisyys), rakkausmarkkinat (hoiva, terveys, ystävyys), identiteettimarkkinat (elämäntapa, omat arvot) ja mielenrauhamarkkinat. Markkinat perustuvat siis arvoihin, jotka voidaan jakaa kulttuurissa ja kulttuurien välillä. Tilaa on myös perinnemarkkinoille, turvallisuusmarkkinoille tai luovuusmarkkinoille.