Onko Kreikka Länsi-Euroopan kaatumista ennakoiva DDR?

Neuvostoliiton kuplatalouden murtumisen kulmakivenä oli Berliinin muuri, joka revittiin auki vuonna 1989.

Wikipedia: Berliinin muuri (saks. Berliner Mauer) oli muuri, joka erotti Länsi-Berliinin Itä-Berliinistä ja sitä ympäröivästä DDR:stä vuosina 1961–1989. Se oli osa DDR:n rajajärjestelmää. DDR:n hallinnon "antifasistiseksi suojavalliksi" kutsuman muurin tarkoituksena oli estää itäsaksalaisten pääsy länteen.

Nyt muuria ei ole, mutta mihin suuntaan kreikkalaiset karkaavat kansantaloutensa velkavetoisesta ahdingosta? Afrikkaanko, vai Turkkiin? Eurotalouden kaatumisen jälkeen ainut pakotie lienee paluu reaalitalouteen, mutta pystymmekö nielemään karvaan kalkin?

Kreikan ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan kansantalouden kasvuautomaatti, joka jyskyttäisi kolmekymmentä vuotta ylimääräistä yli 300 miljardin euron velkojen hoitamiseksi. Missä vaiheessa joudutaan toteamaan, että “tää on nyt tässä”. Vanha manner on syvimmässä kriisissä toisen maailmansodan jälkeen.

Ongelmien omistajista Kreikka on pienin. Olemmeko tulleet viimeiselle rannalle?

Köyhäinapu siirtyy Nälkämaasta Portugaliin

Lapsuudestani muistan, miten joulun alla puhuttiin rajaseudun lasten ja Nälkämaan suurperheiden auttamisesta. Nykyään auttamisen kohteena ovat Välimeren rikastumasta lakanneet kiinteistömogulit, rakennusfirmat ja keskieurooppalaiset suurpankit (Saksa, Ranska, Britannia).

Ajat ovat muuttuneet. Nyt vaikeimmassa asemassa ovat pörssipelurit ja kiinteistösijoittajat. Jos emme auta, saamme korkeat korot ja kauhean laman niskaamme.

Amerikasta 2008 alkanut suurlama siirtyy vähitellen Eurooppaan. Poliitikot pelkäävät uutta Lehman Brothersia enemmän kuin Soinin Persuja. Eurooppalaista subprime-kriisiä torjutaan joukkovoimalla.

Vaikeuksiin ovat ajautuneet Islanti (pankit), Kreikka (valtio), Irlanti (kiinteistöbisnes), Portugali (valtio) ja jonossa ovat Espanja, Italia ja Ranska.

1930-luvun laman korjaaminen kesti vuosia ja johti Hitlerin valtaannousuun ja siitä pulmat eskaloituivat maailmansodaksi. Toistaako historia itseään yhtä tylysti tälläkin kertaa? Pientä sodanpoikasta on tarjolla niin, että meidänkin muutamaa Hornetia kaivataan diktaattoreiden armeijoita valvomaan.

Wikipedia taustoittaa

“Lehman Brothers Holdings Inc. oli merkittävä yhdysvaltalainen rahoitusalan yritys, joka tunnettiin parhaiten maailmanlaajuisesta investointipankkitoiminnastaan. Yhtiö perustettiin vuonna 1850 Montgomeryssä, Alabamassa. Pankin liikevaihto oli vuonna 2007 59 miljardia dollaria ja sillä oli vuonna 2008 noin 26 200 työntekijää. Pankin pääkonttori sijaitsi New Yorkissa, Manhattanilla. Lehman Brothers oli yksi Yhdysvaltain pitkäikäisimmistä yhtiöistä.

Lehman Brothers hakeutui 15. syyskuuta 2008 Chapter 11-menettelyn mukaiseen yrityssaneeraukseen.  Hakemuksessaan yritys ilmoitti, että sillä on velkaa 768 miljardia dollaria (joista 155 miljardia joukkovelkakirjoissa) ja varoja oli puolestaan 638 miljardia dollaria.  Lehman Brothers on suurin koskaan Chapter 11-menettelyyn hakeutunut yritys.

Lehman Brothers ajautui vakaviin vaikeuksiin vuonna 2008 puhjenneen subprime-kriisin vuoksi.

Yrityksen kurssi oli perjantaina 12. syyskuuta 2008 kaupankäynnin päätyttyä 3,65 dollaria. Maanantaina ensimmäisenä saneerausmenettelyuutisen jälkeisenä kaupankäyntipäivänä osakkeet vaihtoivat omistajaa vain muutamien kymmenien senttien kappalehintaan. Vielä 14. marraskuuta 2007 Lehman Brothersin osakkeen kurssi oli 67,73 dollaria.”

Osakemarkkinoiden takatalvi on sähkövika!

Osakemarkkinoiden takatalvi saattaa sittenkin mennä ATK:n tiliin. Sähköiset kaupankäyntijärjestelmät saivat koko systeemin sakkaamaan.

Pörssikaupan asiantuntijat raapivat päitään selvittäessään, mikä meni pieleen ja kenen syyksi pannaan mustan torstain kamikazelento, joka huippasi joidenkin firmojen arvot lähes nollaan.

Välittömät vastaukset ovat kysymyksiä täynnä. Miljoonat yritykset tekevät pörssikauppaa ja sähköisten myyntijärjestelmien algoritmien tutkiminen vie aikansa. Siinä sivussa Kreikan tukipaketin päätöksentekoon tuli vauhtia. Miljardeja löytyy EU-maitten valtionvarainministeriöistä alta aikayksikön.

Hesari kirjoittaa Brysselistä": “Kaikki 27 EU-maata yrittävät luoda viikonlopun aikana koko unionin laajuisen mekanismin, jolla Kreikan kaltaiset kriisit voidaan sammuttaa jatkossa. EU-maiden valtiovarainministerit kokoontuvat sunnuntaina Brysseliin päättämään uuden pelastusjärjestelmän luomisesta. Päätös tehdään määräenemmistöllä.”

Helge: Saiko atk-vika EU-maat yhteiseen rintamaan? Tarvittiinko kriisi toisella puolella Atlanttia velkapaketin sitomiseksi? Sattuipa hyvään aikaan.

HS: Eurooppalaisen vakauttamismekanismin valmistelusta vastaa EU-komissio, joka on hionut suunnitelmaa kaikessa hiljaisuudessa jo aiemmin. Poliittinen tuki unionin tason järjestelmälle löytyi varhain lauantaiaamuna Suomen aikaa euromaiden johtajien kokouksessa Brysselissä.

Helge: Miten kauan arvon poliitikot ovat olleet tietoisia Kreikkakuplan puhkeamisesta. Puheista päätellen suunnitelmat ovat olleet valmiina pöytälaatikoissa, mutta silti päättäjille tuli kiire.

HS: Pääministeri Matti Vanhasen mukaan mekanismi ei voi toimia ilman rahaa. Hän ei suostunut kuitenkaan kertomaan, paljonko mekanismiin pitää pumpata euroja, tai kuinka suuret lainanottovaltuudet EU-maat sille antavat.

Helge: Eurooppaan on luotu uusi “maataloustuki”, joka tällä kertaa kohdistuu Euroopan suurpankkeihin.

HS: Kreikkaa on pelastettu kahdenvälisin sopimuksin, mutta uusi järjestelmä luo unionin tasoisen järjestelmän. Tavoitteena on vakuuttaa markkinat siitä, että euroalue selviää kriiseistään. Vanhasen mukaan uusi järjestelmä voi olla toimintakykyinen hyvin nopeastikin.

Helge: Valmista pitkään valmisteltua pelastussuunnitelmaa tässä toteutetaan. Kreikan ongelmat ovat olleet tiedossa. Pankkiirit ovat kantaneet roskalainapapereita Brysselin-herrojen pöydälle ja vaatineet heiltä toimia. Pankkiirikaveria ei jätetä!

Talouden Tuplavee Toteutuu

Miten Suomi suojautuu eurotaantumalta? Poliitikkomme tietävät, että Eurooppa on elvytetty eurotaantumaan. Julkisten investointien ja menojen lainoihin ei löydy rahaa, kohta konkurssihakemus joudutaan lähettämään Kiinaan, koska omista kukkaroista euromaat eivät kohta löydä latin latia.

Suomi on Kreikkakunnossa vuoden 2015 jälkeen. Viiden vuoden kuluttua meilläkin on velkaa 22 000 – 25 000 euroa per suomalainen: kreikkalaisilla nyt 26 000 euroa per asukas. Kuntien taloudenhoito edellyttää kuntaveron nostamisen neljäänkymmeneen prosenttiin! Julkisessa keskustelussa ihmetellään kreikkalaisten tietämättömyyttä taloutensa tilasta, mutta tiedämmekö itse, mille tielle julkisen talouden velkaantuminen meitä kuljettaa? Elämme Suomessa aivan samalla tavalla: velkarahalla.

Joudumme ilmeisesti ennen sitä osallistumaan Kreikan, Espanjan, Portugalin, Irlannin ja Itä-Euroopan kansantalouksien pelastusoperaatioihin. Luovalla kirjanpidolla valtionvarainministerimme selittää, ettei Kreikalle myönnetty velka ole meiltä pois. Tuemme ilman vakuuksia Sonera UMTS-lupaostosten tavoin Kreikkaa ja kiertoteitse saksalaisia ja ranskalaisia suurpankkeja, jotta nämä säästyisivät tappiokirjauksilta. Paljon uutta tuohta tarvitaan ennen kuin tästä lamasta on toivuttu.

Tarjolla on nyt talouden tuplaveen toteutuminen. Pörssikurssien lasku USA:n Wall Streetillä ehkä ennakoi uuden alamäen alkua. Millaista hellurei-meininkiä on odotettavissa?