Marimekko oli aikoinaan "sosiaalista mediaa" (pukeutumisen funktion sosiaalisessa kontekstissa), mutta surullisinta on, että se ja tuhannet muut suomalaiset teollisen aikakauden yritykset (myös Artek, Iittala jne) ovat tyystin tipahtaneet pois Jaiku-, IRC-, Facebook-, Twitter-, Flickr-, YouTube- yms. kehityksestä. Miksi näin on päässyt käymään? Womenan rautararouva osasi jatkaa Marimekon matkaa paperimedioissa (kotimaassa), mutta sähköiseen todellisuuteen voimat eivät riittäneet. Vastaan kysymykseen väärää asiaa painottaen. Ymmärrän, että täällä haetaan jotain Web 2.0 jne., mutta suomalaisen Talouselämä 2.0 vaiheeseen (Enterprise 2.0) pitäisi keksiä keinot vaikkapa Metso paperikoneiden myymiseksi verkkomediaa käyttäen. Sama sopii tuhansiin konepajoihin, jotka tuottavat fiksuja vehkeitä. Meillä on Suomessa 4 000 ohjelmistoalan yritystä, joista kukaan ei tiedä mitään. Uusia ohjelmistoalan yrityksiä syntyy 1 000 vuodessa. Moni niistä on edelläkävijä omalla alallaan mutta, kuka tietää!. Tässä olisi lamautuvalle ja taantuvalle Suomelle haastetta 2009-2015. Miten kavennamme "perinteisen" yritystoiminnan ja "digitaalisen" välistä eroa, kuilua, rotkoa? Miten tämän jaikun saisi kuuleviin korviin kautta Suomen maan? Heitän tähän lisäksi suomalaisen matkailun, joka elää korkeintaan sähköpostiaikakautta ja osaksi faksit paukkuu aikakaudella. Joulupukin lanseeramisessa olisi hirmuinen työmaa. Paljon olisi jaikujille töitä!
Näin Mediaviikko VTT:n tutkimuksesta.Mediaviikko: VTT: Mainonnan painopiste siirtyy verkkoon taantumassa: "VTT: Mainonnan painopiste siirtyy verkkoon taantumassa -19.12.2008 - 09:06.
Internetin vahva rooli muuttaa mainonnan kenttää. Digitaalisuus tulee osaksi myös muita medioita ja reaalimaailmaa, ja vuorovaikutteisuus lisääntyy, todetaan VTT:n tuoreessa selvityksessä. Sähköisen kaupankäynnin lisääntyminen siirtää mainonnan painopistettä verkkoon, ja vaikka tuote ostettaisiinkin tavallisesta kaupasta, oston tueksi haetaan tietoja ja suosituksia verkosta. VTT ennakoi, että taantuma ei pure verkkomainontaan.
Mainostajat pyrkivät yhä enemmän suoraan kontaktiin kuluttajien kanssa, mikä on entistä paremmin mahdollista verkon ja erityisesti sosiaalisen median palvelujen ja teknologioiden avulla. Mainostulojen hankkiminen internetistä vaatii kuluttajia aidosti kiinnostavan sisällön tuottamista. Mediakäyttöä häiritsevän mainonnan sijaan mainonnan pitää tarjota kokemuksia ja tekemistä yhdessä brändin kanssa.
Mediamainonnan kanavien ja toimintamallien kirjo on laajentunut kymmenen viime vuoden aikana huomattavasti. Internet on nopeaan tahtiin muuttanut median käyttötapoja ja eri medioiden kilpailuasemaa. Kohderyhmät pirstaloituvat, sähköinen kaupankäynti lisääntyy ja internetin sekä digitaalisen median rooli suomalaisten media- ja ajankäytöstajankäytöstä vahvistuu.
Mainonnan ja media-alan arvoketjut ovat murroksessa. Internet ja digimedia ottavat tulevaisuudessa yhä suuremman osuuden markkinoijien mainoskakuista, ja alalle tulee jatkuvasti uusia toimijoita ja innovatiivisia ratkaisuja.
Monet olettavat, että talouden taantumassa verkkomainonta olisi viimeinen kanava, johon tehdään budjettileikkauksia, sillä mainostajien suunnassa odotukset mainonnan mitattavuudesta ja toimivuuteen liittyvästä hinnoittelusta yleistyvät.
Sähköisen kaupankäynnin lisääntyminen siirtää mainonnan painopistettä verkkoon, ja vaikka tuote ostettaisiinkin tavallisesta kaupasta, oston tueksi haetaan tietoja ja suosituksia verkosta."
