lauantaina, heinäkuuta 15, 2017

Matkanjärjestelyt edistyvät


Matkanjärjestelyt etenevät suunnitelmien mukaisesti. Työkalut ovat viimeistelyvaiheessa ja ensi viikolla aloitamme yhteydenpidot uusiin kohteisiin. Asiakasrekisterissä on nyt viitisenkymmentä prospektia.




sunnuntaina, toukokuuta 07, 2017

Innovaation luominen on ulkoinen ja sisäinen matka

K2020 projektissa tutkailen innovaatio-polkuja mielen, kielen ja käytännön tasoilla.

Yksin on vaikea saada pysyvää ja näkyvää aikaiseksi.

Olen aina uskonut joukko-voimaan ja yhdessä tekemiseen.

Haasteena on aina, miten saamme yksilöt toimimaan yhdessä ja selkeän tavoitteen mukaisesti.

Ristiriitoja syntyy, näkemykset riitelevät, yhteinen tulo- ja näkökulma on joskus työn ja tuskan takana. Käyttövoimaksi tarvitaan jääräpäisyyttä ja määrätietoisuutta, mutta myös joustavuutta, koska yksin ei voi aina olla oikeassa muita vastaan.

Keksintöjen tie on kimurantti. Keksijän mieli on monasti mutkikas ja vaikeaselkoinen.




perjantaina, toukokuuta 05, 2017

Venäjän ruplan vahvistuminen on jatkunut toista vuotta

Sinä tiedät mitä haet. Me tiedämme, mistä kohderyhmä ja kumppanit löytyvät.

Venäjän ruplan vahvistuminen on jatkunut yhtäjaksoisesti toista vuotta. Viime kuukausina vauhti on hiukan hiipunut.

Venäjän hallituksen näkökulmasta rupla on jo liian vahva ja heikentää vientiteollisuuden kasvua.

Myös valtionbudjetin tasapainon kannalta voimistuva rupla on rasite, koska energiaviennistä saadut dollaritulot muodostavat noin puolet ruplamääräisen budjetin tulopuolesta.

Orastavat toiveet Venäjän talouskasvun käynnistymisestä eivät ole vielä heijastuneet pörssiin. Lähes kaikki Venäjä-rahastot ovat edelleen miinuksella kolmen kuukauden takaisiin noteerauksiin verrattuna.

Suurin selittäjä pörssin käyttäytymiselle on nyt kuten aina ennenkin raakaöljyn hinta. Tammikuusta 2016 tammikuuhun 2017 öljyn tynnyrihinta kaksinkertaistui 29 dollarista 57 dollariin.

Poliittiset suhteet Suomen ja Venäjän välillä näyttäisivät tällä hetkellä kohtalaisen ongelmattomilta. Ukrainan kriisin jälkeen Suomi oli ensimmäinen maa, joka käynnisti ministeritason yhteydenpidon Venäjän kanssa.

Venäjän kannalta Suomi on ystävämaa niin kauan kun se pysyy Naton ulkopuolella.

Lähde: KL



maanantaina, huhtikuuta 24, 2017

Ristijärveltä metsäkoneen telojen kiristäjä


Kainuu | Melko tuoreessa Sotkamo-Lehdessä täkäläiset koululaiset perehtyivät metsätalouteen ja -koneisiin.

Viereisestä kuvasta tuli mieleen kainuulaisten kekseliäisyys.

Ristijärveläinen yritys Terosa Oy on kehittänyt ja patentoinut kätevän, urakoitsijan voimia säästävän ja edullisen työkalun metsäkoneen telojen kiristämiseen.

Terosan telakiristäjiä on myyty useita vuosia sekä kotimaisille että ulkomaalaisille urakoitsijoille. Laitteen alkuperäinen keksijä on sotkamolainen ja valmistus tapahtuu Ristijärvellä.

Lähde: http://www.terosa.fi/ 





lauantaina, huhtikuuta 08, 2017

Puutavaran käyttö vahassa kasvussa


Kontiomäellä on suuri puutavaraterminaali. Puuta tuodaan kumipyörillä eri puolilta Kainuuta ja lastataan junavaunuihin kaukokuljetuksia varten.

Miksi terminaali rakennettiin? Muistelen, että siihen investoitiin melkoinen summa rahaa muutama vuosi takaperin?

Pitikö terminaalin alunperin toimia välivarastona Venäjältä tuodulle puulle? KK-Netin arkistoissa on lehtiartikkeleita Kontiomäen terminaalin rakentamisesta.





sunnuntaina, maaliskuuta 12, 2017

Metsäteollisuuden viennin esteet Pohjois-Amerikkaan

Metsäteollisuutemme kannattaa vapaakauppaa


Jos metsäteollisuudellemme tulee voimakkaita viennin esteitä Pohjois-Amerikkaan, niin se helposti johtaa ylituotantotilanteeseen Euroopassa.

Sillä olisi voimakas vaikutus Suomen tuotannon elinvoimaisuuteen. Eurooppaan syntyvä ylituotantotilanne uhkisi jatkuessaan työpaikkoja.

Metsäteollisuus on esimerkki alasta, joka on välittömästi altis viennin ja tuonnin heilahteluille.

Donald Trumpin rajatullit vaarantaisivat metsäteollisuuden työpaikkoja Suomessa.

Lähde: Kainuun Sanomat






Prosessivaiheiden saumaton yhteistyö

Alsace Lajittelupöydältä pitäisi saada kytkentä metsään.

Lisäksi tuotanto toivoo tarkempaa tietoa markkinoilta: mitä tarvitaan?

Taustalla olevat tarpeet vaikuttavat hankittavaan puuhun.

Metsäosasto mielletään palveluorganisaatioksi, jonka tehtävänä on ostaa, hakata ja kuljettaa oikeita dimensioita sahalle.

Asiakas määrää, mitä sahalla tuotetaan.

Miten paljon puuta korjataan ja käytettään Euroopassa?

sunnuntaina, maaliskuuta 05, 2017

RFID / NFC Jyväskylässä 14.3.2017

RFID Factory Ligna 2015, Hannover
RFID/NFC -iltapäiväseminaari Jyväskylä 14.3.2017
RFID/NFC -iltapäiväseminaari järjestetään maaliskuussa Jyväskylässä.

Olemme KK-Netissä miettineet osallistumistamme. Toisaalta sinne on pitkä matka kolmen ja puolen tunnin takia.
Iltapäivän aikana kuulemme, miten etätunnistustekniikka (RFID, NFC ja optinen tunnistaminen) toimii yritysten prosessien ja liiketoiminnan tehostajana.
Seminaariesityksissä käydään lyhyesti läpi teknologian perusteet, mutta ohjelman painopiste on erilaisissa yrityksille toteutetuissa ratkaisuissa.
Näyttelyalueella voit tutustua tuotteisiin ja palveluihin sekä keskustella ratkaisuntarjoajien kanssa.
Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumista.
Aika: tiistai 14.3.2017 klo 12-15.30
Paikka: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, auditorio Tulikari D205, Rajakatu 35, 40200 JYVÄSKYLÄ

sunnuntaina, marraskuuta 20, 2016

Biotalous-seminaari Sibeliustalossa helmikuussa 2016

Perusteollisuus, erityisesti metsäteollisuus, on Suomessa ja Ruotsissa nopean muutoksen alla. Suomen hallitus on laatinut kunnianhimoisen biotalousohjelman, jossa metsä on kulmakivenä. Ohjelma lähtee uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä ja älykkäästä hyödyntämisestä.

Ruotsin hallituksen tavoitteena on innovatiivisen elinkeinopolitiikan avulla saavuttaa Euroopan matalin työttömyysaste.

Vihreiden elinkeinojen, maaseudun kehittämisen ja alueellisen kasvun avulla aiotaan luoda työpaikkoja ja kasvua koko maahan.

Miten tämä kaikki onnistuu? Miten biotaloudesta ja bioenergiasta voi tulla kestävän talouskasvun ja alueellisen tasapainon moottori? Miten Pariisin sopimus edistää tätä kehitystä?

Suomen elinkeinoministeri Olli Rehn ja Ruotsin maaseutuministeri Sven-Erik Bucht kertovat maiden suunnitelmista biotalouden kehittämiseksi.

Heidän puheitaan kommentoimassa ovat muun muassa Stora Enson konserninjohtaja Karl-Henrik Sundström, Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri sekä ajatushautomo Global Utmaningin varapuheenjohtaja Catharina Nystedt Ringborg.

Lähde: Finlandsinstitutet

BIOEKONOMI – ETT LYFT FÖR SVERIGE OCH FINLAND

Aika: Perjantai 5.2.2016 klo 15.00-16.30
Paikka: Sibelius-sali, Suomen instituutti, Snickarbacken 4, Tukholma
Järjestäjä: Suomen instituutti ja Global Utmaning
Lisätietoja: Jaana Vikman, seminaarivastaava, jaana.vikman@finlandsinstitutet.se,
072-180 30 63

Seminaari on ruotsinkielinen.

tiistaina, syyskuuta 27, 2016

Kehitämme ketterää yhdistelmää 25.7.2010

Teimme muuttoa Loviisasta Sotkamoon.
  • Sijaintimme on muutoksen jälkeen edelleen loistava
  • Jonkun mielestä tavoitettavuutemme heikkenee 
  • Toimintamme selkiintyy, kun emme seilaa kahden paikan välillä
  • Tietoliikennehteydet ovat hyvät
  • Peruspalveluja löytyy
Samaan aikaan Suomessa kannettiin murhetta Nokian tulevaisuudesta
  • Nokia möi maailmanlaajuisesti huhti-kesäkuussa 111 miljoonaa laitetta ja säilytti asemansa peruspuhelimissa ja älypuhelimissa
  • Matkaviestimet jatkoivat tervettä kasvuaan
  • Nokia teki tulosta 221 miljoonaa euroa ennen veroja
  • Yrityksen ongelmat olivat entisellään
  • Nokian asema USA:ssa kutistui kääpiöksi 
  • Nokia uskoi paluuseensa!
Kuusi vuotta myöhemmin tiedämme
  • Nokia möi puhelinliiketoimintansa Microsoftille 5 miljardilla dollarilla
  • Loimme aivan uudet käytännöt
  • Yrityskauppa pelasti Nokian 
Amerikassa
  • Asuntorakentaminen ja teollisuus elpyy 
Kokemusvaraston hyödyntäminen
  • Ongelmanratkaisun jälkihoitoajat ovat lyhentyneet
  • Lapin ruskamatkailun suosio säilyi entisellään 
  • Kanavoimme hiljaista tietoa käyttöömme
  • Sukupolvet vaihtuvat työpaikoilla
  • Moni siirtyy eläkkeelle erittäinen kokeneena ja nuorena