iTraining, mikroduuni, seniorinetti ja projektien hallinta

Mikroduuni-keskustelu etenee Qaikussa, Facebookissa, blogeissa, Bambuserissa, Flickr, Picasa ja mahdollisesti muissa kuvapankeissa. Tämän blogin tarkoituksena on koota aiheeseen liittyvää hajadataa lineaariseksi prosessikuvaukseksi.

i

informaatio

kuvaus 500 sanaa
kuva, grafiikka, piirros, skeema
video tai podcast (mp3)

T

TAVOITE

Mitä nähdään nyt? (visio)
Mihin tähdätään?
Osatavoitteiden määrittely

r

realisointi

realiteetteihin orientoituminen
rationaaliset lähtökohdat
operatiivisen toiminnan reunaehdot

a

aktiviteetit

pienet pähkinät oppimistehtävät
sähköinen säpinä
kasvokkain virtuaalisesti

i

innostuminen

innostava ja luova ongelman-ratkaisuilmapiiri
avoimuus
aitous
luottamus
tunteiden käsittely ja pelon poisto

n

neuvokkuus

idea-atomit törmäävät arkihavaintoihin
mistä tilat?
mistä rahat?
mistä porukat?
mistä eväät?
välinesulkeiset
työkaluhallinta ajanhallinta
resurssiniukkuus

i

innovointi

radikaalien instant- muutosten HETI käytäntöön vieminen
toiminta aktivoi oppimista ja motivoi tekemään
joukkoälyn ja ryhmävoiman hyödyntäminen

n

näyttö + navigointi

julkinen arviointi ja palautteen hyväksyminen
seinien kaataminen sisätiloista ulos
julkisuus on vapauttava valtiomahti

g

globaali

hyperpaikallinen
paikallinen
globaali

 

MIKRODUUNI JA iTraining projektinhallinnan yhdistäminen pohdinnan alla. Sama koskee Seniorinettiä.

Strasbourg

Kymmenen vuotta ohutta yläpilveä Strasbourgissa. Aika kuluu, vuodet vierivät, mitä Brysselin rinnalla kulkevalle toiselle EU-kaupungille kuuluu?

Asuimme lähellä Colmaria, Ammershwirissä. Sieltä muistuu mieleen mielenkiintoisia tapahtumia.

Pitäisi tutkia sikäläisten ravintoloiden ruoka- ja viinilistoja. Miten vahvasti sikäläinen yrityselämä on muuttunut? Yritän kirjoittaa auki uusia havaintoja Strasbourg – Colmar akselilta.

Mitä kertoo DNA – Les Dernières Nouvelles d'Alsace? “Le Britannique Lewis Hamilton (McLaren) a remportéaujourd'hui le Grand Prix de Turquie de Formule 1, septième épreuve de la saison, devant son coéquipier et compatriote Jenson Button et l'Australien Mark Webber (Red Bull).”

Mitä DNA:n blogiavaruus kertoo? http://blogs.dna.fr/:  Avec les blogs des rédactions locales des Dernières Nouvelles d'Alsace, suivez l'actualité dans la région et réagissez aux articles de nos journalistes. N'hésitez pas à donner vos avis, à partager vos informations et à débattre de ces élections. Pour poster vos commentaires, inscrivez-vous sur le blog de votre choix. Une fois votre inscription validée, vous pourrez accéder à l'ensemble de la blogosphère DNA.

Älä koskaan usko asiantuntijaan

Elämme sellaisessa harhaluulossa, että jotkut asiantuntijat ymmärtävät maailmaa paremmin kuin kukaan muu. Lopputuloksena on, että gurut ja asiantuntijat aina lyövät kirveensä kiveen, kun radikaalit muutokset lyövät läpi.

Tietämisen suurin viisaus on massoilla, jotka viis välittävät viisastelijoiden ennusteista. Euron piti olla Suomelle poikkeuksellisen turvallinen valuutta. Nyt tiedämme, että Eurooppa kehittyy “kriisien kautta”.

Kukaan ei ole tiennyt etukäteen, mihin Euro asettuu ja millaisen muodon EU lopulta saa. Maailman monimutkaistuessa, meidän on luotettava omiin tunteisiimme. Asiantuntijat heittävät vain ilmakitarakeikkoja niin kauan kuin kysyntää riittää.

Tutustuin 3G iPadiin matkalla Tallinnaan

Matkalla Eestiin koskettelin ensimmäistä kertaa iPadia ja se oli rakkautta ensikosketuksesta. Sellainen pitää ehdottomasti saada.

Suomeen palattuani Irja kertoi uutisena, että europarlamentaarikot saavat talon puolesta käyttöönsä ilmaiset iPadit.

Samat sanat meille. Se on matkustavalle ihmiselle mainio kapistus, koska siinä on mukana kaikki se, mitä matkalla tarvitsee; henkilökohtainen infopalvelu näppärästi sormenpäillä avattavissa.

Sama uutinen löytyi eestiläisestä päivälehdestä.

  3G versio mahdollista Skype-puhelut ja 3G yhteydet. Matkalla ei enää tarvitse perinnepuhelinta. Olennaisimman yhteydenpidon voi keskittää iPadiin. Minä en välitä suuresti puhelimessa lörpötellä.

http://www.epl.ee/artikkel/577468

Rakennamme uutta Eurooppaa Sosiaalisessa Mediassa

Suomi on suunnattoman pieni maa sosiaalisessa mediassa. Nokia oli aikoinaan maailmanluokan suurryitys, mutta Nokia on vain varjo entisestään. Suomalaisittain maailman suurin kännykkävalmistaja on edelleen tärkeä kansallisen identiteetin rakentaja. Toivon, että Nokia löytää uuden menestysvaihteen ja nousee mobiililiiketoiminnan ehdottomaan kärkeen.

Sosiaalisen median katsaus 05/2010

Check out this SlideShare Presentation:

Sosiaalisen median katsaus 05/2010

View more presentations from Harto Pönkä.

Onko tulevaisuuden kauppakeskus tässä?

Onko tulevaisuuden kauppakeskus fyysinen rakennus, johon on upotettu 200 miljoonaa euroa vai voiko se olla pieni “putiska”, joka esittelee vain idean ja porukat päättävät kotipäätteidensä äärellä, mitä milloinkin tilaavat?

Osakekaupan päätöksenteossa fyysisten kauppapaikkojen rooli on radikaalisti vähentyneet. Treidaus tapahtuu kohta robottien ja algoritmien avustuksella verkossa. Päätöksentekokin onnistuu ilman inhimillistä osallistumista. Mustat perjantait ja torstait eivät edellytä ihmisten aitoa osallistumista. Olemme siirtymässä uuteen kaupankäynnin maailmaan, jossa reaalinen ja virtuaalinen irtautuvat toisistaan.

VIRTUAALINEN TYÖASEMA IBM-PILVESTÄ

Sain Kauppalehden kautta kutsun pilvitilaisuuteen. Aiheesta puhutaan paljon ja on kiinnostavaa nähdä ja kuulla, miten pilvet saapuvat Suomeen

Tehokasta työntekoa missä ja milloin tahansa IBM:n työasemapalvelut tarjoavat keskitetysti hallinnoidun ympäristön ”pilvestä”, josta loppukäyttäjät saavat tarvitsemansa sovellukset ja datan käyttöönsä verkkoyhteyden kautta.

IBM:n työasemapilvi auttaa säästämään kustannuksissa, lisäämään joustavuutta ja skaalautuvuutta ja lisäksi tietoturva paranee keskitetyn ratkaisun myötä.

Tuloksena on työnteon kasvanut tehokkuus, parempi liikkuvuus ja vähentynyt riippuvuus päätelaitteesta. Tervetuloa IBM:n järjestämään aamiaisseminaariin kuulemaan miten yrityksesi voi hyötyä pilvipalveluista. Ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen:
http://www.kauppalehti.fi/rd/lIBM_Ilmoittaudu

Maineenhallintaa digitaalisissa verkoissa

Kaiken kokoiset yritykset joutuvat nykyään panostamaan maineenhallinta. Sitä voi tehdä omin voimin nopeasti ja halvalla verkon välityksellä. Tehtävään ei välttämättä tarvita tutkimusyhtiötä ja konsultteja. Tiedon kerääminen on jatkuvaa ja analyysitkin syntyvät reaaliajassa.

Suuryritykset, kunnat ja yhteisöt ovat huomanneet, että niiden on pakko käydä dialogia tuotteistaan ja palveluistaan.

Poliittiset puolueet kääntyvät mainostoimistojen puoleen, kun kampanjoiden pyörittämiseen ei enää löydy talkooväkeä ja vapaaehtoisvoimia. Puolueiden markkinointi on valtio-opin professori Heikki Putkosen mielestä muuttunut kaupallisemmaksi. Jäsenmäärät ovat pienentyneet, väkeä ei enää löydy ilmaisten kampanjoiden pyörittämiseen. Suomessa haasteeksi nousee puolueiden samankaltaistuminen. Kekkosen ajan perintönä on pakonomainen tarve olla samaa mieltä.

Nykyajan ihmiset eivät halua sitoutua mihinkään. Olemme etääntyneet kirkosta, yhdistyksistä, kyläyhteisöistä ja puolueista. Me poimimme yltäkylläisestä tarjonnasta sen, mikä juuri tällä hetkellä kiinnostaa. Julkisuus on nykyään kuningas ja taustalla vellovat epäselvät aatteet eivät jaksa kiinnostaa.

Samoja piirteitä on mobiililaitteiden ja tietoteknisten työkalujen maailmanlaajuisessa maineen rakentamisessa. Suurin ja kaunein on yhtäkkiä perässä hiihtäjä, kun takavasemmalta tulee iPhone ja lataa tiskiin, jotain koskettelevampaa. Muista erottumisen mestariksi on noussut Apple, joka valtavalla fanikoniestollaan selättää muiden maineenhallinnat mennen tullen. Apple ei ole muita avoimempi tai sosiaalisempi, mutta yritys on oivaltanut digitaalisissa verkoissa tapahtuvan vuorovaikutuksen voiman. Tai sitten verkkoväki on vain omin päin ottanut Applen sylivauvakseen. 

Aripave Eesti on päivälehti – tunnemmeko eestiläistä mediaa?

Tallinn BlogFest 2010 tilaisuudessa puhuu Meelis Mandel, Editor in Chief, Äripäev –lehdestä, jonka kansikuvan kaappasin postauksen visuaaliseksi elementiksi. Miten tarkkaan Suomessa tunnetaan eestiläistä mediaa? Osammeko lukea sitä? Seuraammeko, mitä Eestissä tapahtuu vai jäävätkö viestit kielimuurin taakse?

6.20 pm | The good, the bad and the ugly: Meelis Mandel, Editor in Chief, Äripäev
Meelis chooses some Estonian business blogs and says what's good or bad about them in his opinion.

Meelis puhuu siitä, mitä hän ajattelee eestiläisten tuottamista blogeista: mikä on hyvää ja huonoa. Onko tietoa siitä, miten paljon blogeja Eestissä tuotetaan? Mitkä blogit vetävät eniten lukijoita? Onko Qaikun kaltaista “kansallista” mikroblogia, vai käyttävätkö kaikki Twitteriä tai Face bookia?

Miten tulin valituksi Tallinn BlogFest 2010 puhujaksi?

Näin tämä blogosfääri toimii. Opin tuntemaan Marko Larkovirran 9.5.2010 ja tunnusomaista on, että emme ole koskaan aikaisemmin tavanneet. Hänen blogista löysin myös Vabariigi Presiden hr T.H. Ilves videopuheenvuoron. Ilves on taitava puhuja ja hän puhuu erinomaista englantia. Presidentti on asunut ja opiskellut Amerikassa. Postituksen alalaidasta löytyvät Marko Larkovirran yhteystiedot. Hän kirjoittaa eestin, suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Toivottavasti tapaan Larkovirran Tallinnassa 25.5.2010.  Kiitos hänelle kivasta luonnehdinnasta.  Näinhän tämä avoin innovointi pelittää: You scratch me and I scratch You! Hyvää päivän jatkoa sinulle Marko!

Tervehdys, Helge!

Tunnustan olevani syyllinen siihen, että esiinnyt Tallinn Blogfest 2010 -tapahtumassa. Minua nimittäin pyydettiin laatimaan lista suomalaisista blogijoista, joille PointEstonia voisi lähettää postia. Olit listallani korkealla kohdalla.

Bongasin asiaa koskevan blogipostituksesi, joka oli mielestäni erittäin viisaasti laadittu. Läpinäkyvyys toteutui 100 % ja samalla ilmaisit oman mielipiteesi. Sehän oli, että olet avoin ehdotuksille. Et kuitenkaan sitonut itseäsi mihinkään. Juuri noin pitääkin tehdä!
En tiedä, onko muita postituksia listallani olleilta ilmestynyt eli voititko arpajaiset vai oletko itseoikeutettu voittaja. Seikka, että käytät Blogfestilla puheenvuoron, viittaa siihen, että ystäväni Robin Gurny on haistanut Sinulla olevan relevanttia sanottavaa. Tässä hän ei erehdy.

Kirjoitin tämän kirjeen, koska mielestäni on reilua, että kaikki asianosaiset tietävät kaikki asioihin vaikuttavat seikat. Kutsuttakoon sitä vaikkapa läpinäkyvyydeksi. Se on yksi sosiaalisen median kulmakivistä.

Toivotan Sinulle miellyttävää matkaa Tallinnaan. Jos suinkin pääsen, tulen kuuntelemaan Sinua ja toisia esiintyjiä.
Tervehtien
--
Larko
---
Markus Larkovirta
http://www.larko.org
onularko at gmail.com
Google Wave: onularko@googlewave.com
Twitter: http://www.twitter.com/unclelarko
Facebook: http://www.facebook.com/unclelarko
Qaiku: http://www.qaiku.com/home/unclelarko/
Skype: unclelarko

Eestin kehitysrahaston Kasvuvisio 2010 - 2018

Puhun 25.5.2010 Tallinn BlogFest –tilaisuudessa Olümpia Hotellissa sosiaalisen median ja Internetin hyödyntämisestä Business to Business ja Business to Consumer kaupatunkäynnissä sekä siitä, miten Eestin ja Suomen välistä teknistaloudellista yhteistyötä voitaisiin syventää digitaalisia työkaluja hyödyntäen.

Vabariigi President hr T.H. Ilves Arengufoorumil, 6. mail 2010 puhui (kuva) Eesti Kasvuvisioon tilaisuudessa. Tapahtumaan osallistui myös yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta (pdf-esitys löytyy linkin takaa).

Otan esityksessäni ja blogeissani esimerkkejä teknologiateollisuudesta, matkailuista ja palvelutuotannosta: CHP-diplomityön ohjaus, kansainvälisen yhteistyön mallintaminen, kaupallistamisprojektien ohjaus verkossa ja moderni kansainvälinen yhteistyö.

• miljoonat matkailijat kansalaisjournalisteina kuvaamaan kiinnostavia matkakohteita
• vertaa perinteisen matkatoimiston postikortin kokoisiin ilmoituksiin
• blogaajat voivat avata uusille matkailijoille kiinnostavia reittejä
• voittajia voivat olla pienet kohteet, joita nyt ei tunneta ollenkaan

Eestiläisiä kiinnostaa, miten digitaalista monikanavamarkkinointia hyödynnetään viennin edistämisessä. Heitän kehiin konkreettisia esimerkkejä:

• bioenergialaitokset
• tuulivoimateollisuus
• metsäteollisuuden kunnossapito
• taloautomaatio

BlogFest-tapahtumaan osallistui viime vuonna 160 sosiaalisen median ammattilaista, blogaajaa ja lehdistön edustajaa.

Minut valittiin BlogFest 2010 puhujaksi Suomesta kahdenkymmenen yritysblogaajan ryhmästä.

Olen profiloitunut yritystoiminnan ja sosiaalisen median tuntijaksi (soveltaa sosiaalista mediaa perinteisten yritysten ja teknologiayritysten tarpeisiin), kun suurin osa toimii sosiaalisen median ja Web 2.0 sovelluskenttien sisällä (työkalujen ja alustojen valmistajia).

Alla linkki tilaisuuden ohjelma.

http://www.tallinnblogfest.com/program

5.30 pm The Prospects of Open Innovation and Collaboration between Finland and Estonia: Helge V. Keitel, KK-Net (Finnish/English)
"There are millions of things we can do together. Social media opens new avenues for cross-border collaboration."

Tilaisuus dokumentoidaan useille sähköisille kanaville kuva-, teksti- ja videoblogeilla, joten yhteistyöyritykset voivat hyödyntää syntyvää digitaalista jalanjälkeä markkinoinnissaan. Dokumentoimaan innovaatiojunan keinoin havaintojani ja levitän tietoja tilaisuuden jälkeen useita omia kanavia hyödyntäen (suomi, ruotsi, englanti).

Lavaesiintymisillä ja blogeilla osallistuvat yritykset profiloituvat modernien toimintamallien hyödyntäjiksi. Läsnäolijoiden kautta avaamme kosketuspintoja Eestissä.

Etenemme samanlaisilla teemoilla muualla Baltiassa, Pohjoismaissa ja Euroopassa.

Tallinn BlogFest 2010 on lähtölaukaus esityskiertueelle. Puhun tulevaisuudessa mielelläni kohdennetuissa tilaisuuksissa 6 – 12 kertaa vuodessa.

Tavoitamme yhdessä keskeisiä vaikuttajia, jotka levittävät ydinsanomaa kansallisille, kansainvälisille kohderyhmille, rahoittajille, poliitikoille ja kuntapäättäjille.

Blogit, journalismi, päiväkirjan pito ja digitaalinen tarinankerronta

Blogin ei tarvitse olla journalismia, vaikka kansalaisjournalismista puhutaankin blogien yhteydessä. Blogien alkumuotona on päiväkirja: tänne voi merkitä havaintoja, oivalluksia ja hetken tajunnanvirtaa.

“Digitaalinen tarinankerronta” tarjoaa lisää vapauksia. Se mahdollistaa sähköisten esseiden, kuvaelmien ja jatkokertomusten tekemisen.

Raportoivalta blogilta voinee vaatia tarkkuutta ja totuuden heijastamista. Mutta maailmanluokan journalistit ovat kautta historian kirjoittaneet muunneltua totuutta artikkeleidensa sisällön elävöittämiseksi. Ryszard Kapuscinksi ja Ernest Hemingway latelivat juttuihin omiaan, valehtelivat, tiivistivät, kaunistelivat ja värittivät.

Tarkastelin vanhoja blogikirjoituksiani ja ovathan ne rakenteeltaan ja sisällöltään riehakkaan epätasaisia. Kerronnan kohteeksi valikoitui alussa melkein mikä tahansa. Parhaat jutut löytyvät “sieltä kaukaa”, josta tiesin vähän tai ei mitään. Parin viimeisen vuoden aikana olen yrittänyt lähestyä paikallista, lähialueita ja tuttuja juttuja.

Ensimmäinen blogini “Wiirilä Werkossa Wiikottain” syntyi 1997, jolloin en tiennyt blogeista mitään, mutta latelin laveasti juttuja Viirilästä, kotikylästäni. Joskus julkaisen nuo Viirilän jutut uudelleen. Poistin ne verkosta vuosia sitten, kun en tajunnut niiden historiallista merkitystä.

1. Olen nykyään ajoittain huolellisempi
2. Kiinnitän enemmän huomiota tekstinhuoltoon
3. Kuvakerronnan idea alkoi Visualradio ja Cuvia blogeista
4. Wiirilä Werkossa Wiikottain oli kuvakerrontaa alusta loppuun

Alussa kirjoin nimenomaan itselleni. Olin väljästi uskollinen päiväkirjaidealle. Halusin ensin laittaa muistiin asioita, jotka tuntuivat kivoilta tai ajankohtaisilta kirjoitushetkellä. Kanava-ajattelua olen kehitellyt vuodesta 2008 ja ajatus tarkkarajaisista kanavista elää edelleen.

Olen muuttanut blogieni nimiä, teemoja ja otsikkokuvia useita kertoja; yrittänyt parantaa työnjakoa. Kielisekamelska on vähentynyt, mutta moni ihmettelee yhä, mikä on näiden tarinoiden tarkoitus.

Pitäisikö heittäytyä taiteilijaksi?

Silloin kukaan ei pääsisi sanomaan, että fuskaan tai väritän totuutta kirjoittaessani. Blogeja voisi arvostella sisällön kiinnostavuuden, hyvyyden tai huonouden mittareilla. Nobelisti Ernest Hemingway aloitti uransa sotakirjeenvaihtajana. Ernestin raportit eivät aina olleet virheettömiä. Kaukana olevan toimittajan kirjoituksia on vaikea tarkistaa ja ennen Internetiä se oli lähes mahdotonta.

Millaisiin virheisiin journalisti ja blogaaja voi syyllistyä?

• yksityiskohtien kuvaus voi jäädä puutteelliseksi, vaikka blogeissa ei ole tilaongelmaa
• tärkeitä yksityiskohtia ei raportoida ollenkaan
• tarinan terävöittäminen heikentää usein totuusarvoa
• draamaa etsitään sieltä, missä mitään ihmeellistä ei löydy
• kertojaäänten yhdistäminen johtaa lausuntojen kirjaamisen epätarkkuuteen
• tarinoiden tasoittaminen ja stilisointi ovat osa journalistista prosessia, mutta tyyli ei saisi peittää totuutta

Kahdeksan miljardia euroa vakuusrahastoon

Suomen osuus vakausrahastosta on kahdeksan miljardia euroa. Minusta on hienoa, että olemme osana Euroopan talouselämän ydintä. Suomen ei tarvitse jättää erillistä konkurssihakemusta. Etelä-Euroopan maista kerrotaan nyt, että kaveria ei jätetä.

Euroopan hullut päivät eivät pääty 750 miljardin euron tukipakettiin. Vakautus on vasta eurooppalaisen muutoksen starttilaukaus. Kohta Suomi joutuu laittamaan kuntataloutensa kuriin. Valtion velkaa ei enää pysty lisäämään. Pahinta yhtälössä on, että joudumme katsomaan totuutta silmiin. Euroopan rampaantuminen (Rompoy) ja heikentyminen on tosiasia. EU on suomalaisten näkökulmasta parinkymmenen vuoden ikäinen torjuntavoitto. Menestymisen eväät löytyvät tulevaisuudessa Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Aasiasta.

Suomi elää metsässä ja Kreikka tietää, miten tyhmät Pohjoismaat (Suomi ainoana) pannaan maksamaan heidän korruptiosta ja taloudellisesta lepsuudesta aiheutuvat kustannukset. Suomi on EU:n mallioppilas, jolle hyväksytyksi tuleminen  EU:n ytimessä on kaikki kaikessa.

Ei syytä huoleen. Lyhyellä tähtäyksellä “vakausraha” ei haittaa tuulipukukansan arkista ahertamista. Hyvinvointivaltio ei ole vielä täysin tuusan nuuskana. Meillä on vielä toivoa. Jospa Välimeren maat koppeentuvat huolehtimaan veloistaan. Parin vuoden kuluttua tiedämme tarkemmin, miten tässä käy.

Kohti uutta talouspolitiikkaa

Suomi tekee kauaskantoisia energiapäätöksiä. Ydinvoimaloiden käyttöikä on 60 vuotta ja niillä luodaan edellytykset “halvan energian tuotantoon” vuosikymmeniksi eteenpäin. Näkyykö talouspolitiikan taivaanrannalla mitään muuta mieltä kiehtovaa ja tulevaisuuspohdintaan innostavaa?

Suomi elää risupakettinsa turvin entiseen tapaan metsästä. Nyt sieltä revitään tyvitukit, sellupuut, risut ja kannot.

Suomi oli tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaita 90-luvulla – ainakin omasta mielestä – mutta nyt kuulumme tulevaisuuskehityksen Ö-mappiin. Sieltä on toisaalta hyvä ponnistella ylöspäin.

Venäjän läheisyys tarjoaa meille kohtalonyhteyden, jos Venäjällä menee hyvin. Vaikeita aikoja en toivoisi, koska Nato-kortti ei paljoa pelasta, jos panssarit jyräävät edes-takaisin E18 pitkin puolesta ja vastaan.

Kreikka on kaukana meistä. Emme ymmärrä heidän kieltä tai kirjaimia, mutta olemme Brysselin kautta kohtalonyhteydessä myös heidän heikkoon taloudenpitoon. Italia, Espanja, Portugali ja Irlanti ovat velkajonossa, johon päädymme itse kymmenen vuoden kuluessa, jos julkisia menoja ei saada kuriin.

Teollisuus karkaa Suomesta. Kaikki se tuotanto, joka pystytään valmistamaan edullisemmin Kiinassa tai Intiassa, Baltiassa tai entisessä Itä-Euroopassa, siirrettään sinne sumeilematta, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Isänmaallista tuotantoa ei ole.

Globaalitalouteen sopeutuminen edellyttää sellaisten tuotantoalojen kehittämistä, joilla on aito edellytys pärjätä tässä lumen ja jään peittämässä peräkylässä. Löytyykö teknologiateollisuudesta kasvukykyisiä kansalliseen osaamiseen nojaavia erityisosaajia, joiden lihakset riittävät maailmanvalloitukseen?

Missä sitä uutta talouspolitiikkaa tehdään? Poliitikotko tietävät Suomen suunnan? Löytyykö viisasten kivi Aalto yliopistosta? Millaisen panoksen antavat peräkylien hujan-hajan-yliopistot? Entä yrittäjät? Kuinka hyvin tulevaisuuden kehitystä ohjaavat riskirahoittajat, ruukkiryhmien ja novagroupien rakentajat?

Onko merkkejä uudesta älyllisestä elämästä EU-hankkeiden tuloksena?  Entä SHOKIT?

Helpompi on analysoida kaiken pirstaloitumista, särkymistä, sekoittumista, verkottumista ja unelmien säpäleiksi menemistä, kuin ennakoida uusien taloudellisten kehityspolkujen alkuja. Suomi nousi sodan jälkeen teollisuusmaaksi. Kolmenkymmenen vuoden aikana olemme nousseet sota-ajan orvosta kerjäläisestä menestyneimpien maiden joukkoon.

Seuraavaa suurta muutosta vasta hahmotellaan. Nyt olisi uusien keksintöjen paikka.

Osakemarkkinoiden takatalvi on sähkövika!

Osakemarkkinoiden takatalvi saattaa sittenkin mennä ATK:n tiliin. Sähköiset kaupankäyntijärjestelmät saivat koko systeemin sakkaamaan.

Pörssikaupan asiantuntijat raapivat päitään selvittäessään, mikä meni pieleen ja kenen syyksi pannaan mustan torstain kamikazelento, joka huippasi joidenkin firmojen arvot lähes nollaan.

Välittömät vastaukset ovat kysymyksiä täynnä. Miljoonat yritykset tekevät pörssikauppaa ja sähköisten myyntijärjestelmien algoritmien tutkiminen vie aikansa. Siinä sivussa Kreikan tukipaketin päätöksentekoon tuli vauhtia. Miljardeja löytyy EU-maitten valtionvarainministeriöistä alta aikayksikön.

Hesari kirjoittaa Brysselistä": “Kaikki 27 EU-maata yrittävät luoda viikonlopun aikana koko unionin laajuisen mekanismin, jolla Kreikan kaltaiset kriisit voidaan sammuttaa jatkossa. EU-maiden valtiovarainministerit kokoontuvat sunnuntaina Brysseliin päättämään uuden pelastusjärjestelmän luomisesta. Päätös tehdään määräenemmistöllä.”

Helge: Saiko atk-vika EU-maat yhteiseen rintamaan? Tarvittiinko kriisi toisella puolella Atlanttia velkapaketin sitomiseksi? Sattuipa hyvään aikaan.

HS: Eurooppalaisen vakauttamismekanismin valmistelusta vastaa EU-komissio, joka on hionut suunnitelmaa kaikessa hiljaisuudessa jo aiemmin. Poliittinen tuki unionin tason järjestelmälle löytyi varhain lauantaiaamuna Suomen aikaa euromaiden johtajien kokouksessa Brysselissä.

Helge: Miten kauan arvon poliitikot ovat olleet tietoisia Kreikkakuplan puhkeamisesta. Puheista päätellen suunnitelmat ovat olleet valmiina pöytälaatikoissa, mutta silti päättäjille tuli kiire.

HS: Pääministeri Matti Vanhasen mukaan mekanismi ei voi toimia ilman rahaa. Hän ei suostunut kuitenkaan kertomaan, paljonko mekanismiin pitää pumpata euroja, tai kuinka suuret lainanottovaltuudet EU-maat sille antavat.

Helge: Eurooppaan on luotu uusi “maataloustuki”, joka tällä kertaa kohdistuu Euroopan suurpankkeihin.

HS: Kreikkaa on pelastettu kahdenvälisin sopimuksin, mutta uusi järjestelmä luo unionin tasoisen järjestelmän. Tavoitteena on vakuuttaa markkinat siitä, että euroalue selviää kriiseistään. Vanhasen mukaan uusi järjestelmä voi olla toimintakykyinen hyvin nopeastikin.

Helge: Valmista pitkään valmisteltua pelastussuunnitelmaa tässä toteutetaan. Kreikan ongelmat ovat olleet tiedossa. Pankkiirit ovat kantaneet roskalainapapereita Brysselin-herrojen pöydälle ja vaatineet heiltä toimia. Pankkiirikaveria ei jätetä!

Talouden Tuplavee Toteutuu

Miten Suomi suojautuu eurotaantumalta? Poliitikkomme tietävät, että Eurooppa on elvytetty eurotaantumaan. Julkisten investointien ja menojen lainoihin ei löydy rahaa, kohta konkurssihakemus joudutaan lähettämään Kiinaan, koska omista kukkaroista euromaat eivät kohta löydä latin latia.

Suomi on Kreikkakunnossa vuoden 2015 jälkeen. Viiden vuoden kuluttua meilläkin on velkaa 22 000 – 25 000 euroa per suomalainen: kreikkalaisilla nyt 26 000 euroa per asukas. Kuntien taloudenhoito edellyttää kuntaveron nostamisen neljäänkymmeneen prosenttiin! Julkisessa keskustelussa ihmetellään kreikkalaisten tietämättömyyttä taloutensa tilasta, mutta tiedämmekö itse, mille tielle julkisen talouden velkaantuminen meitä kuljettaa? Elämme Suomessa aivan samalla tavalla: velkarahalla.

Joudumme ilmeisesti ennen sitä osallistumaan Kreikan, Espanjan, Portugalin, Irlannin ja Itä-Euroopan kansantalouksien pelastusoperaatioihin. Luovalla kirjanpidolla valtionvarainministerimme selittää, ettei Kreikalle myönnetty velka ole meiltä pois. Tuemme ilman vakuuksia Sonera UMTS-lupaostosten tavoin Kreikkaa ja kiertoteitse saksalaisia ja ranskalaisia suurpankkeja, jotta nämä säästyisivät tappiokirjauksilta. Paljon uutta tuohta tarvitaan ennen kuin tästä lamasta on toivuttu.

Tarjolla on nyt talouden tuplaveen toteutuminen. Pörssikurssien lasku USA:n Wall Streetillä ehkä ennakoi uuden alamäen alkua. Millaista hellurei-meininkiä on odotettavissa?

Nokialla ei ole vaihtoehtoa

Nokialla ei oikeastaan ole vaihtoehtoa. Johdon vaihtaminen olisi ehkä syventänyt kriisiä entisestään.

Firman on pakko puurtaa Symbian 3 ja 4 alustojen kautta kohti uusia Ovia. Mikään johtaja ei pysty irrottamaan Nokiaa nopeasti nykyisestä perusasetelmasta.

Nokia on puhelinvalmistaja, jota nurkkaa Apple käyttöjärjestelmällään, yhden puhelimen hardwarella, AppStorella, maineella ja mediahallinnalla.

Google astuu maailman suurimman varpaille toisilla keinoilla. Suurin, mutta ei välttämättä kaunein, joutuu taistelemaan monen rintaman sotaa. Vastassa ovat Silikonilaakson kirkkaimmat tähdet, Samsung ja LG idässä.
Nokian Amerikan-valloitus ei ole onnistunut. Vielä 2007 nokialaiset todennäköiset uskoivat maagiseen ylivoimaansa. Yritys on kuitenkin jäänyt kehityksestä jälkeen. Nyt ei enää riitä, että osaa valmistaa puhelimia halvemmin kuin kukaan muu. 

Ehkä uusia innovaatioita on tarjolla 2015? Ehkä? Nokia on menneen menestyksensä vanki. Nyt kvartaalistrategiasta ei ole suurta apua. Ollilankin lupaama suuri muutos kohti palvelujen vallankumousta vie vuosia. Alkuperäinen OVI on floppi. Sen maineen pelastaminen on huima urakka nörttinäkökulmasta, mutta suuret massat eivät tietenkään tiedä OVI-ongelmista tai mahdollisuuksista pätkän vertaa.

Nokia ei ole vielä samassa jamassa kuin suomalainen metsäteollisuus, mutta maailma muuttuu nopeasti. Muutosten pitää tapahtua nopeasti. Suuren suomalaisen ydinongelmana on osaamisvaje. Yritys hallitsee toki tuotannon ja logistiikan, mutta vuonna 2007 maailma muuttui Nokian näkökulmasta epäedulliseen suuntaan.

Nokiasta on tullut perässähiihtäjä, joka osaa tuotannon ja jakelun. Eihän sekään mikään hassumpi taito ole, mutta "johtajuus" on nyt muualla. Apple ja Google ovat aloitteentekijöitä. Nokian olisi ehkä voinut tarrautua avoimeen lähdekoodiin. Linux oli lähtökohdiltaan suomalainen, mutta oliko Nokialla riittävän syvällistä ymmärrystä? Alihankkijat olivat Symbian-osaajia.

Nokian oli pakko jatkaa pienillä näytöillä ja näppäimillä, kun ei ollut voimaa uuden käyttöjärjestelmän rakentamiseen. Apple talloi Nokian varpaille jo vuonna 2007. Kyllä yrityksen jo silloin tajuisi, että se oli pahasti jäljessä Internet-ajan puhelimista. Sillä ei vain ollut toimivaa vaihtoehtoa. Oli pakkoa jatkaa vanhalla teknologialla.

Nokian muutos vie vuosia. Johdon vaihtaminen olisi ollut pelkkää kosmetiikkaa. Ongelmat ovat syvemmällä. Nokia tarvitsee aivan uuden ekosysteemin, joka hallitsee palvelujen tuotannon. Löytyykö tähän väkeä ja voimaa vielä Suomesta jää nähtäväksi. Toivon Nokialle parasta, mutta jotain radikaalia pitäisi tapahtua tulevana syksynä, että uskoni palaisi.

Maailmassa on tuhansia teknologiayrityksiä, jotka jäävät innovoinnissa ja uudistumiskyvyssä Nokian jälkeen. Nokian ura jatkuu, vaikka se siirtyisi "ykkösestä" alan "kolmoseksi", mutta uhkana on myös, että Samsung ja tai LG ajavat ohi idän pikajunalla. Kiinalaisten roolia mobiilibisneksessä emme vielä tiedä. Mutta onko maailman "viidenneksi" paras mobiilifirma huono sijoitus? Vuonna 2015 tiedämme, onko Nokia enää itsenäinen yritys.

Nokia on vielä alan suurin

Sonera oli vuosituhannen vaihteessa kuumaa tavaraa. Sillä oli mainetta ja mammonaa aikansa suurimman ulkomaisen ostoksen tekemiseen. Soneran Saksan UMTS-kaupat menivät kuitenkin mönkään ja lopputuloksena  oli firman myyminen ruotsalaisille.

Sijoittaminen25.7.2002 | Sonera teki umts-investoinneista 4,3 miljardin euron alaskirjaukset. Soneran kalliiksi tullut seikkailu Euroopan umts-markkinoilla sai eräänlaisen päätöksen [heinäkuussa 2002], kun yhtiö kertoi tehneensä Saksan ja Italian umts-sijoituksistaan yhteensä lähes 4,3 miljardin euron alaskirjaukset.

Sekä Saksan että Italian kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon toimilupien arvoksi Soneran taseessa kirjataan nyt pyöreä nolla, eli käytännössä yhtiö myönsi parin vuoden takaisten miljardi-investointien osoittautuneen täysin arvottomiksi.

Samoja polkuja pitkin ovat menneet pankit ja lannoitefirmat Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Stora Ensokin on ruotsinsuomalainen. Ruukki Group luotti kroatialaiseen liikemiesosaamiseen ja tuloksena lienee eräs aikakautemme nopeimmista pk-yrityspuhalluksista. Muutamassa vuodessa kassasta on kadonnut kolmesataa miljoonaa ja velkaa on tullut lisää kaksisataa miljoonaa. Raha on hupaa tavaraa.

Nokia porskuttaa edelleen maailman suurimpana kännykkävalmistajana kappalemäärissä. Tuoreen tiedon mukaan yrityksen brändiarvosta on vuodessa kadonnut 20 miljardia euroa. Yrityksen myymisestä ei ole vielä huhuiltu, mutta nykyjohdolla on näytön paikka. Tyhjästä markkinoille tullut Apple on noussut älypuhelinten tiennäyttäjäksi. RIM rimpuili itsensä brändiarvoltaan Nokiaa suuremmaksi.

Miten tässä näin kävi? Miksi meille aina käy näin, näin, näin?